Tarkkaavuushäiriötä ei voi aiheuttaa kasvatuksella, mutta vanhemmat voivat tehdä paljon auttaakseen oireista kärsivää lasta.

1. Hae apua ajoissa

ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on neuropsykiatrinen häiriö, joka on vahvasti periytyvä. Monet vanhemmat kertovat huomanneensa lapsensa erilaisuuden jo vauvana. ADHD-oireisilla lapsilla on usein pulmia unirytmissä. Monilla on lisäksi aistiherkkyyksiä, eli he reagoivat vahvasti ääniin, valoihin ja vaatteiden hankaaviin saumoihin.

Jos lapsi on kovin impulsiivinen ja hänen on vaikea seurata tehtäviä, hyvä hetki pyytää tukea on nelivuotisneuvolassa. Viimeistään eskari-iässä kannattaa hakea vaikeuksiin apua, jotta lapsi saa tarvitsemansa tuen ja koulu pääsee alkamaan mahdollisimman myönteisesti. Tuen tarvetta pohditaan aina yhdessä päiväkodin tai koulun kanssa.

ADHD mielletään usein vilkkaiden pikkupoikien ominaisuudeksi, mutta myös hiljainen lapsi voi kärsiä tarkkaavuushäiriöstä. Ilman ulospäin näkyvää vilkkautta ja äänekkyyttä ilmenevää tarkkaavuushäiriötä kutsutaan ADD:ksi, ja se on tytöillä yleisempi.

2. Keskity hyvään

Jos lapsella on vaikeuksia keskittyä ja hillitä käytöstään, hän joutuu helposti ikävään kierteeseen. Vanhemmilta ja opettajilta tulee enemmän moitteita kuin kiitosta. Kaverisuhteissa voi olla vaikeuksia, jos lapsi ei muista leikin sääntöjä ja poukkoilee leikistä toiseen.

Kurja palaute vaikuttaa lapsen itsetuntoon. Hän voi tuntea olevansa tyhmempi ja huonompi kuin muut. Kohta ei tee mieli edes yrittää, kun arvaa jo ennalta epäonnistuvansa.

Siksi on tärkeää nostaa esiin kaikkea sitä, missä lapsi loistaa. Hänellä saattaa olla upea, rikas mielikuvitus. Ehkä hän on erityisen hyväsydäminen ja oikeudenmukainen. Luultavasti hän on ihailtavan energinen ja idearikas. Todennäköisesti hän on intohimoisen kiinnostunut jostakin, mistä tietää enemmän kuin muut: vaikkapa tähtitieteestä tai linnuista.

3. Rytmitä arki

Tarkkaavuushäiriötä ei voi kasvatuksella aiheuttaa. Vanhemmat voivat kuitenkin tehdä paljon auttaakseen ADHD-oireista lasta.

Samanlaisina toistuvat arjen rutiinit ovat hyväksi. Tarkkaavuushäiriöisen on vaikea pitää mielessä monimutkaisia ohjeita, joten arkea helpottaa, jos tehtävät pilkotaan osiin ja rutiinit toistuvat aina samassa järjestyksessä.

Moni on saanut apua seinään kiinnitetyistä kuvakorteista, joissa kodin aamu- ja iltapuuhat on esitetty samaan tapaan kuin päiväkodissa: herääminen – vessakäynti – hammaspesu – aamupala – päivävaatteet.

Kannattaa huolehtia myös tasaisesta ruokarytmistä ja riittävästä unesta. Kun tarkkaavuuden ja impulsiivisuuden kanssa on muutenkin vaikeuksia, verensokerin heilahtelut on hyvä pitää kurissa.

4. Yritä ymmärtää lapsen näkökulmaa

ADHD-oireisen lapsen aivot toimivat eri tavalla kuin muiden. On turhaa ja epäreilua sättiä lasta siitä, jos hän ei onnistu keskittymään.

Eräs ADHD-diagnoosin saanut lapsi kuvailee oloaan näin: tuntuu kuin mahassani olisi kiviä, ja ne kasvaa ja kasvaa ja tulee lopulta väkisin ulos. Toinen taas kertoo, että tuntuu kuin päässä soisi yhtä aikaa kuusi radiokanavaa.

Jos lapselle sanoo, että mene pesemään hampaat ja pue sen jälkeen päivävaatteet, hän lähtee toteuttamaan tehtävää, mutta matkalla kylpyhuoneeseen jokin muu kiinnostava ajatus kiilaa väliin ja ohjeet pyyhkiytyvät mielestä.

Hermojen menetys ja lapsen moittiminen ei auta tilannetta. Parempi on yrittää kehittää keinoja, joilla tehtävään keskittyminen tulee lapselle helpommaksi.

5. Vertaistuki auttaa

Keskittymisvaikeuksien kanssa kamppaileva lapsi tuntee usein olevansa erilainen kuin muut. Monille on helpottavaa tutustua muihin saman diagnoosin saaneisiin ja huomata, että tietyt asiat yhdistävät – mutta kaikki ovat omalla tavallaan upeita tyyppejä.

ADHD-liiton kautta on tarjolla vertaistukiryhmiä sekä aikuisille että lapsille ympäriä Suomea. Lapsille on esimerkiksi omia uinti- ja sählykerhoja.

Juttuun on haastateltu ADHD-liiton vapaaehtoistoiminnan suunnittelijaa Kaisa Humaljokea.

Vierailija

Onko lapsellasi ADHD-oireita? Näin autat häntä parhaiten

Vierailija kirjoitti: Vierailija kirjoitti: Tämä on tätä iänikuista paskaa. Ei kuule naurata, kun sun kaltainen hörhö, jolla on terveet lapset, hokee kahden nepsy lapsen äidille tuollaista. Kannattaa avartaa ajattelua. Lue sivulta 127 alkaen kirja Tappava psykiatria ja lääkinnän harha. Saat siitä tutkimuksiin perustuvan näkemyksen. Ihan tiedoksi vaan, ettei kaikki painettu sana ole totta, ja tutkimuksetkaan eivät aina ole oikeita tutkimuksia. Sen sijaan asioista mitään tietämättömät...
Lue kommentti
Adhd äiti

Onko lapsellasi ADHD-oireita? Näin autat häntä parhaiten

Vierailija kirjoitti: Ruokavalio kuntoon, niin lapsi voi paremmin. http://personal.inet.fi/koti/remeli/laakkeet.htm#ADHD_ja_ADD_sairauksien... Hitto mitä shittiä. Sulla ei taida olla tiedossa että näiden nepsy juttujen kaverina on monesti syömishäiriö, siinä voi sitten hymyillä kun missin kun lapsi kuihduttaa itsensä hengiltä kun ei saa sellaista ruokaa mitä ite kokee tarvitsevansa kun joku tyrkyttää vain "terveellistä ruokavaliota"
Lue kommentti
Alakoululaiselle riittää suihku yleensä muutaman kerran viikossa  ja aina urheilun päätteeksi. Tarpeen se on myös mutakylvyn jälkeen. Kuva:iStockphoto

Kädet pestään saippualla, mutta muuten pienen koululaisen iho ja hiukset puhdistuvat usein ilman pesuaineita. 

Milloin lapsen pitäisi pestä kasvojaan muullakin kuin vedellä?

Pesuneste on tarpeen vasta murrosiän lähestyessä. Pikkulapsen iho on siisti ja tasainen, eikä se rasvoitu. Siksi pesuainetta ei tarvita.

On yksilöllistä, missä vaiheessa murrosikä alkaa ja talirauhaset heräävät. Pesuneste kannattaa ottaa käyttöön silloin, kun iholle alkaa ilmaantua aknen merkkejä tai ensimmäisiä mustapäitä.

Saako lapsi pestä kasvojaan saippualla?

Saa, mutta perinteiset palasaippuat kuivattavat ihoa. Käsisaippua ei siis ole paras mahdollinen kasvojen pesuun. Lapsille sopivat lasten iholle suunnatut pesu­aineet ja yleensä myös herkän ihon tuotteet.

Milloin lapsen pitäisi käyttää pesuaineita iholle tai hiuksiin?

Pienen lapsen pesuun riittää pelkkä vesi, mutta kädet toki pestään saippualla. Jos iho on selvästi likainen eikä puhdistu pelkällä vedellä, käytetään saippuaa tai pesunestettä.

Lapsen hiuksetkin puhdistuvat usein pelkällä vedellä.

Lapsen hiuksetkin puhdistuvat usein pelkällä vedellä. Mieto sampoopesu on tarpeen silloin, kun hiukset näyttävät likaisilta. Jos lapsi hikoilee liikkuessaan paljon, hiki on hyvä pestä välillä sampoolla pois, sillä hikisessä hiuspohjassa bakteerit lisääntyvät helposti.

Lapsi sai synttärilahjaksi meikkejä. Ovatko lasten meikit iholle turvallisempia kuin tavalliset?

Kosmetiikan käytöstä syntyy hyvin harvoin mitään ongelmaa. Hajusteille tai säilöntäaineille allergisoituminen on tavallisin niihin liittyvä pulma. Se on kuitenkin melko harvinaista.

Jos meikeillä leikkii, ne pitää pestä pois. Se onnistuu pesunesteellä tai perusvoiteella. Kasvovesiä tai puhdistusmaitoja ei siis välttämättä tarvita.

Jos suvussa on taipumusta akneen, voiko sitä ehkäistä ihonhoidolla jo ennen murrosikää?

Aknen syntymistä ei voi ehkäistä omilla valinnoilla, kuten ihonhoidolla tai ruokavaliolla. Lievän alkavan aknen laajuuteen voi kuitenkin vaikuttaa. Hoidoksi riittää huolellinen puhdistus.

Täytyykö lapsen ihoa aina kosteuttaa kosteusvoiteella?

Ihoa ei tarvitse rasvata, ellei se ole kuiva. Monilla suomalaisilla iho kuitenkin kuivuu erityisesti talvisin. Perusvoiteesta ei ole haittaakaan. Usein luullaan, että rasvattu iho lakkaa huolehtimasta kosteudestaan itse, mutta se ei pidä paikkaansa.

Asiantuntija iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Maria Huttunen Terveystalosta.

Ohjelmoija Linda Liukas innostaa tyttöjä ottamaan teknologian haltuun omin ehdoin.

Ohjelmoija ja lastenkirjailija Linda Liukas uskoo tyttöjen tarvitsevan esikuvia, jotka kertovat, että tytöistä voi tulla isona vaikka koodari-balleriinoja tai eläintenhoitaja-ohjelmoijia.

–Teknologia on perinteisesti kuulunut matemaattisesti lahjakkaille introverteille pojille, Liukas sanoo. 

Kaikki tarvitset tyttöjä esikuviksi

Liukkaan uusi Hello Ruby -kirjasarja sukeltaa teknologian maailmaan Ruby-nimisen tytön matkassa. Vaikka kirjojen päähenkilö on tyttö, ne eivät ole vain tyttöjen kirjoja. Myös pojat tarvitsevat esikuvikseen tyttöjä.

– Minulle kirjailijana on hieno hetki, kun pienet pojat tulevat sanomaan, että Ruby on heidän lempihahmonsa kirjassa.

Linda toivoo, että kirjasarjan avulla vanhemmat heräisivät rohkaisemaan lapsiaan määrittämään itseään avoimemmin.

– Varsinkin varhaisteini-ikäiset tytöt helposti ajattelevat, että olen joko tätä tai tuota; minulla on kielipäätä, en voi olla matemaattinen tai minua kiinnostavat taiteet, en voi olla kiinnostunut kemiasta.

Vanhemmat voisivat omalla asenteellaan venyttää opittuja rooleja tuomalla teknologiaa tutuksi erilaisista näkökulmista. Olemme avainasemassa: miten puhumme teknologiasta? Miten innostamme sen pariin? 

Teknologia on perinteisesti kuulunut matemaattisesti lahjakkaille introverteille pojille.

Tytöille suunnattu teknologia pitää olla heistä lähtöisin, heidän näköistään 

Liukas on Rubya kehittäessään miettinyt, mistä itse innostui lapsena. Hänen ajatuksenaan on ollut kirjoittaa kirja, jossa ei opita asioita lukemalla, kuten tyttöjen on perinteisesti oletettu oppivan, vaan vaikka tuolilla keikkuen tai seikkailemalla.

Tyttöjen teknologiakasvatus ei pidä olla pelkkää pinkkiä höttöä.

Vaikka peliteollisuus mielletään nörttien ja insinöörien maailmaksi, on tulevaisuudessa peli- ja älylaitemaailmassa kysyntää erilaisille ihmisille – ja siksi tyttöjä pitäisi innostaa ottamaan teknologia haltuun omin ehdoin!

Teknologia tänään, mutta etenkin lastemme tulevaisuudessa, ei ole vain vihreänmustaa koodikieltä: se on yksisarvisia, värejä, seikkailuja ja tutkimista – jokaiselle omannäköisensä maailma. Tyttöjen teknologiakasvatuksen ei pidä olla pelkkää pinkkiä höttöä. Tytöt ovat paljon moniulotteisempia ja laajempia kuin perinteiset tyttöjen pelit ja sovellukset antavat ymmärtää.

– Tuolla kasvaa valtavan iso kepparityttöjen ryhmä, jotka koodaavat itselleen omia nettisivuja, he luovat sovelluksia ja perustavat omia sosiaalisen median kanavia keppareiden ympärille. Ei se ole vaaleanpunaista prinsessaunelmaa, vaan jotain, minkä tytöt ovat luoneet itse, omannäköisekseen.

Linda Liukas on suomalainen ohjelmoija ja lastenkirjailija. Liukas on perustanut Karri Saarisen kanssa Rails Girls -vapaaehtoisjärjestön, joka järjestää naisille koodaamisen viikonloppukursseja jaon levinnyt yli 200 kaupunkiin ympäri maailman. Vuonna 2014 Liukas sai lastenkulttuurin valtionpalkinnon ja Euroopan komissio on myöntänyt Liukkaalle Digital Champion -arvonimen kansalaisten, yhteisöjen ja yritysten digitaalisten valmiuksien edistämisestä. Vuonna 2015 Liukkaalle myönnettiin ensimmäisenä Suomalaisen koodin edistäjä -palkinto.