Lue miten autat lasta viihtymään ryhmässä.

1. Mene mukaan!
Leikkivään tai pelaavaan ryhmään mukaan meneminen on tilanne, jota monet lapset jännittävät kaikkein eniten. Joillekin lapsille porukkaan liittyminen on luontaista ja yksinkertaista, muttei suinkaan kaikille.
Lapsen kanssa voi miettiä yhdessä hyviä lauseita, joilla mennään sisään ryhmään. Hyvä konsti on myös toisten ystävällinen huomioiminen, kehuminen ja mielenkiinnon osoittaminen.

2. Tervehdi ja esittele itsesi.
Opeta lapselle, että kavereille sanotaan tullessa ja lähtiessä hei, samoin kaverin vanhemmille. Kun lapsi menee ensimmäistä kertaa kaverin kotiin, hänen on hyvä osata esitellä itsensä.
Kännykkäkulttuuri on saanut aikaan sen, että monet lapset ja nuoret eivät osaa esitellä itseään, jos kaverin isä tai äiti sattuu vastaamaan puhelimeen. Reipasta puhelimeen vastaamista voi myös harjoitella.

3. Tunnista omat ja toisen tunteet.
On tärkeää, että lapsi oppii tunnistamaan omat tunteensa, osaa antaa niille nimen ja myös puhua tunteistaan. Kun tunnistaa omat tunteet, osaa lukea paremmin tunnetiloja myös kaverin kasvoilta.
Empatiakyky kehittyy täyteen mittaansa vasta yli 12-vuotiaana. Myötätuntoisuutta voi harjoitella ohjaamalla lapsen huomion toisten tunteisiin.

4. Opi jakamaan.
Lapsen on hyvä oppia jakamaan asioita ja tavaroita. Toisaalta on myös tärkeää oppia kunnioittamaan toisten omaisuutta.

5. Ole jämäkkä.
Jämäkkyys on sitä, ettei alistu toisten pompoteltavaksi, muttei myöskään heittäydy turhan vihaiseksi. Jämäkkä pitää puolensa ystävällisesti, itseään ja toisia kunnioittaen. Hänellä on rohkeutta pitää puolensa kiusaajienkin edessä.
Jämäkkä ei loukkaannu ihan pienistä ja antaa huonon läpän mennä ohi korviensa, mutta loukkauksia hän ei suostu kuuntelemaan, vaan selvittää asiat, tarvittaessa aikuisen avulla. Jämäkkyys on myös sitä, että välttää hankaluuksia eikä lähde mukaan vääriin tekoihin kaveriporukan mukana.

6. Opettele toimimaan riitatilanteissa.
Kavereiden kanssa tulee välillä riitaa ja tunteet kuohuvat. Lapsen on hyvä oppia, miten kannattaa toimia, kun toinen suuttuu: 1) Yritä pysyä rauhallisena. Se pärjää aina paremmin, joka säilyttää malttinsa. 2) Anna toisen huutaa ja melskata. 3) Käytä lauseita, jotka rauhoittavat toisen vihaisuutta.

7. Laadi salasana.
Tulistuvalle lapselle voi opettaa itsehillintää kehottamalla häntä miettimään tilanteita, joissa hänen olisi hyvä pysyä rauhallisena, vaikka se on vaikeaa. Kehota häntä keksimään oma salasana, jota ajattelemalla hän rauhoittuu.
Rauhoittaja voi olla myös jokin esine, jonka lapsi puristaa nyrkkiinsä saadakseen rauhaa ja malttia.

8. Osaa pyytää anteeksi.
Neuvo anteeksipyynnön neljä vaihetta: 1) Mieti, mitä pyydät anteeksi ja oletko oikeasti pahoillasi tapahtuneesta. 2) Rauhoitu. Kiihtyneenä on aika vaikea pyytää anteeksi. 3) Katso toista silmiin, näytä, että olet oikeasti tosi pahoillasi ja pyydä anteeksi. 4) Mieti, voitko jotenkin hyvittää aiheuttamasi ikävyyden.

9. Näytä, että välität.
Paras tapa syventää ystävyyttä on välittäminen. Lapsen kanssa kannattaa jutella siitä, miten toiselle voi osoittaa välittämistä vaikkapa sanomalla: Olet tosi mukava kaveri. Olet minulle tärkeä ystävä.

10. Auta toisia.
Kaikkein suosituimmat kaverit ovat reiluja ja auttavat toisia aina kun pystyvät. Lapsen on kuitenkin hyvä ymmärtää myös vastavuoroisuuden periaate. Kun auttaa toista, on oikeus saada myös apua takaisin. Hyvä kaveruus ei ole sitä, että toinen auttaa jatkuvasti ja toinen vain ottaa vastaan antamatta mitään takaisin.

Kirjoittaja on Aggression Replacement Training eli ART-sosiaalisten taitojen ohjaaja.
Mervi Juusola, Meidän Perhe 11/2012

Vierailija

10 tärkeintä kaveritaitoa

Tuo on muuten hyvä! Minun lapseni on kohta 12v. Eikä ei osaa mennä mukaan, koska toiset eivät pyydä leikkiin/ihan muuten vain kävelyyn tai jutteluun mukaan. Eikö itse lapsikin voisi sanoa, että: "Hei, mäkin tuun mukaan!" Eikä vain olla sanomatta mitään yksin pihalla. Olisiko jollain samanlainen tilanne?
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tee somesta ja netinkäytöstä normaali puheenaihe kotona. Silloin lapsi kertoo herkemmin ongelmistakin.

1. Juttele netinkäytöstä yleisesti

Ole kiinnostunut lapsen netinkäytöstä yhtä luontevasti kuin vaikkapa koulupäivän tapahtumista. Kun netti on normaali keskusteluaihe, lapsi tottuu puhumaan siitä.

Kysele, millaisia sovelluksia lapsi käyttää ja mistä keskusteluissa jutellaan. Keitä hän somessa ihailee tai seuraa, millaisia kuvia hän itse laittaa nettiin, millaisia blogeja tykkää lukea tai videoita katsoa?

Jos kyselet lapsen netinkäytöstä vain negatiivisessa tai epäilevässä sävyssä, saattaa lapsi alkaa salailla asioita sinulta. Keskustelun avulla luot luottamusta ja saat tietoa lapsen mediankäyttötavoista, kokemuksista ja asenteista.

2. Kiitä ja kuuntele, älä syyllistä

Lapsi ei välttämättä kerro netissä kohtaamastaan kiusaamisesta, jos hän ei usko aikuisella olevan kykyä ymmärtää häntä tai keinoja puuttua kiusaamiseen.

Jos lapsi kertoo nettikiusaamisesta, tue häntä. Kiitä siitä, että hän luotti sinuun ja kertoi asiasta. Kysy ja kuuntele, miten lapsi itse toivoisi, että tilannetta lähdetään selvittämään. Pohtikaa keinoja yhdessä.

Kiusaaminen ole kiinni siitä, onko lapsi netissä vai ei.

Älä syyllistä netinkäytöstä. Suhtaudu digitaalisiin ympäristöihin uteliaasti. Kiusaaminen ei ole kiinni siitä, onko lapsi netissä vai ei. Osoita hänelle, että ymmärrät sen.

3. Muista lapsen yksityisyys

Kysy lapselta, haluaako hän näyttää sinulle esimerkkejä siitä, millaista loukkaava kohtelu tai kiusaaminen netissä on ollut. Muista, että lapsen ei tarvitse näyttää kaikkia henkilökohtaisia viestejään sinulle.

Viestintäsalaisuus koskee myös lasten viestejä.

Voit menettää lapsesi luottamuksen, jos esimerkiksi seuraat hänen viestittelyään sosiaalisessa mediassa. Muista, että viestintäsalaisuus koskee myös lasten viestejä, etkä voi noin vain mennä niitä lukemaan, vaikka yrittäisitkin toiminnallasi vain suojella lastasi. Älä toimi lapsen selän takana esimerkiksi tutkimalla hänen puhelintaan ilman erityisen painavaa syytä.

Jos lapsen netinkäyttö huolettaa, ota asia avoimesti ja rauhallisesti esille ja kerro, mistä olet huolissasi. Olen valmis tukemaan lasta ja hänen hyvinvointiaan mediaympäristöissä.

4. Tallenna ja blokkaa

Kiusaamisviesteihin ei yleensä kannata vastata. Viesti kannattaa tallentaa mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Ruutukaappaus on keino tallentaa mitä kuvaruudulla näkyy. Myös linkit sivustoille tai sivuille, joilla kiusaamista esiintynyt, kannattaa kopioida talteen.

Varmista, että lapsi tietää, miten muita käyttäjiä voi hänen käyttämissään palveluissa estää tai blokata.

5. Muistuta säännöistä

Pohdi lapsen kanssa, miten kurjia tilanteita voitaisiin välttää. Kannusta nuorta arvioimaan myös omaa toimintaansa netissä. Muistuta, ettei loukkaavia sisältöjä, kuten kuvia, videoita, viestejä tai perättömiä huhuja tule jakaa eteenpäin.

Jos toiminta on palvelun sääntöjen vastaista, lapsen kanssa voi yhdessä ottaa yhteyttä palvelun ylläpitoon.

6. Tarkista yksityisyysasetukset

Keskustele lapsen kanssa palveluissa olevista yksityisyysasetuksista ja pohtikaa yhdessä, onko niitä tarpeen muuttaa. Sovellukset ja palvelujen käyttöehdot päivittyvät, joten asetuksia on syytä tarkistaa säännöllisesti, vähintään päivitysten yhteydessä.

7. Älä jää yksin

Nettikiusaaminen on usein yhteydessä koulukiusaamiseen. Esimerkiksi ryhmästä poissulkemisen tai nolaavien kommenttien aiheuttamat kokemukset eivät rajaudu nuoren elämässä vain niihin tilanteisiin, kun nuori on verkossa, vaan ne ovat läsnä tuntemuksina ja olotiloina monin tavoin koulun arjessa.

Kysele lapselta kaverisuhteista ja siitä, miten koulussa menee. Jos nettikiusaaja on samassa koulussa, kannattaa olla yhteydessä kouluun. Jos kiusaamista esiintyy lapsen harrasteporukassa, saata asia harrastustoimintaa vetävän aikuisen, esimerkiksi valmentajan tai ohjaajan tietoon. Pohtikaa ratkaisuja yhdessä.

8. Ota tarvittaessa yhteys poliisiin

Jos toiminta on laitonta, ota yhteys poliisiin.

Lähde: Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Millaista on nettikiusaaminen?

  • Nettikiusaaminen tarkoittaa toistuvaa ja tarkoituksellista harmin aiheuttamista netin, kännykän ja muiden laitteiden kautta.
  • Nettikiusaamista ovat mm. pilkkaavat ja uhkaavat viestit, juorujen levittäminen, toisen nimellä esiintyminen ja digitaalisesta yhteisöstä poissulkeminen. 
  • Mannerheimin Lastensuojeluliiton selvityksen mukaan toisten lasten sosiaalinen tuki on usein paras apu kiusatulle.
  • Lapsi voi osoittaa tukea ystävälle pienilläkin nettieleillä, kuten ystävällisillä viesteillä ja positiivisilla kommenteilla lapsen julkaisuihin.  
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Alakoululaiselle riittää suihku yleensä muutaman kerran viikossa  ja aina urheilun päätteeksi. Tarpeen se on myös mutakylvyn jälkeen. Kuva:iStockphoto

Kädet pestään saippualla, mutta muuten pienen koululaisen iho ja hiukset puhdistuvat usein ilman pesuaineita. 

Milloin lapsen pitäisi pestä kasvojaan muullakin kuin vedellä?

Pesuneste on tarpeen vasta murrosiän lähestyessä. Pikkulapsen iho on siisti ja tasainen, eikä se rasvoitu. Siksi pesuainetta ei tarvita.

On yksilöllistä, missä vaiheessa murrosikä alkaa ja talirauhaset heräävät. Pesuneste kannattaa ottaa käyttöön silloin, kun iholle alkaa ilmaantua aknen merkkejä tai ensimmäisiä mustapäitä.

Saako lapsi pestä kasvojaan saippualla?

Saa, mutta perinteiset palasaippuat kuivattavat ihoa. Käsisaippua ei siis ole paras mahdollinen kasvojen pesuun. Lapsille sopivat lasten iholle suunnatut pesu­aineet ja yleensä myös herkän ihon tuotteet.

Milloin lapsen pitäisi käyttää pesuaineita iholle tai hiuksiin?

Pienen lapsen pesuun riittää pelkkä vesi, mutta kädet toki pestään saippualla. Jos iho on selvästi likainen eikä puhdistu pelkällä vedellä, käytetään saippuaa tai pesunestettä.

Lapsen hiuksetkin puhdistuvat usein pelkällä vedellä.

Lapsen hiuksetkin puhdistuvat usein pelkällä vedellä. Mieto sampoopesu on tarpeen silloin, kun hiukset näyttävät likaisilta. Jos lapsi hikoilee liikkuessaan paljon, hiki on hyvä pestä välillä sampoolla pois, sillä hikisessä hiuspohjassa bakteerit lisääntyvät helposti.

Lapsi sai synttärilahjaksi meikkejä. Ovatko lasten meikit iholle turvallisempia kuin tavalliset?

Kosmetiikan käytöstä syntyy hyvin harvoin mitään ongelmaa. Hajusteille tai säilöntäaineille allergisoituminen on tavallisin niihin liittyvä pulma. Se on kuitenkin melko harvinaista.

Jos meikeillä leikkii, ne pitää pestä pois. Se onnistuu pesunesteellä tai perusvoiteella. Kasvovesiä tai puhdistusmaitoja ei siis välttämättä tarvita.

Jos suvussa on taipumusta akneen, voiko sitä ehkäistä ihonhoidolla jo ennen murrosikää?

Aknen syntymistä ei voi ehkäistä omilla valinnoilla, kuten ihonhoidolla tai ruokavaliolla. Lievän alkavan aknen laajuuteen voi kuitenkin vaikuttaa. Hoidoksi riittää huolellinen puhdistus.

Täytyykö lapsen ihoa aina kosteuttaa kosteusvoiteella?

Ihoa ei tarvitse rasvata, ellei se ole kuiva. Monilla suomalaisilla iho kuitenkin kuivuu erityisesti talvisin. Perusvoiteesta ei ole haittaakaan. Usein luullaan, että rasvattu iho lakkaa huolehtimasta kosteudestaan itse, mutta se ei pidä paikkaansa.

Asiantuntija iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Maria Huttunen Terveystalosta.

Vierailija

Lasta ei tarvitse hangata saippualla – pesuun riittää yleensä pelkkä vesi

Jaa jaa.. No meillä kun neljä mukulaa oikeasti leikkii ja ulkoilee ihan oikeassa luonnossa, jossa on mutaa ja pihkaa ja kuraa niin kyllä siinä saippuaa tarvitaan. Eilen oli sipulien ja porkkanan nosto ja lapset jälleen päästä varpaisiin mullassa ja mustia. Hauskin leikki on raahata metsästä kauheita puolimätiä karahkoja isälle polttopuiksi. Juu, ei varmaan tarvi saippuapesua jos ne istuu sievästi hiekkalaatikolla tai keinuu keinuissa, mutta kaikki lapset ei näin tee. Toisekseen kyllä jo eka-...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.