Sopiva aika netissä parantaa oppimista, mutta liika on liikaa.

1. Netissä roikkuvat ovat yksinäisiä koulussa

Vähintään kuusi tuntia päivittäin nettiä käyttävät suomalaisnuoret kokevat koulussa enemmän yksinäisyyttä kuin muut. Aktiivisimmat nettikäyttäjät pitävät ystävien saamista vaikeana ja tuntevat jäävänsä ulkopuolisiksi.

Tulokset selviävät 15-vuotiaiden nuorten vastauksista vuoden 2012 PISA-tutkimuskyselyyn. Samansuuntainen tulos saatiin myös muista tutkimuksessa mukana olevista maista.

Tutkija Kaisa Leino Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta pitää yhteyttä merkittävänä.

– Koulussa vietetty aika on merkittävä osa nuoren arkea, ja ei voi olla vaikuttamatta ajatusmaailmaan, jos koko sen ajan kokee jäävänsä ulkopuoliseksi ja olevansa väärässä paikassa.

Tutkimuksessa ei tehty eroa siinä, millaista vapaa-ajan toiminta netissä oli: pelasiko nuori yksinään vai käyttikö hän nettiä sosiaaliseen toimintaan.

– Emme myöskään tiedä, onko niin, että kun ystäviä ei ole, tilannetta paetaan verkkoon – vai niin, että muita kavereita ei löydy, koska aika menee netissä, Leino toteaa.

2. Illat netissä, aamut myöhässä

Tutkimuksessa huomattiin myös yhteys aktiivisen netinkäytön ja koulusta myöhästelyn välillä. Eniten tietokonetta käyttävistä nuorista puolet kertoi myöhästyneensä koulusta kahden tutkimusta edeltäneen viikon aikana. Myös kokonaisten tuntien tai jopa koulupäivän lintsaaminen oli aktiivisimmilla käyttäjillä muita yleisempää.

Suomalaisteinit käyttivät nettiä tyypillisesti arkisin vapaa-aikana noin puolitoista tuntia päivässä. Yli kuusi tuntia nettiä arkisin käyttäviä nuoria oli noin viisi prosenttia ikäluokasta ja yli neljä tuntia nettiä käyttäviä lähes kuudesosa. Viikonloppuisin netissä ollaan vielä tätä enemmän.

3. Maltillinen netinkäyttö parantaa oppimistuloksia

Lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden arvioinneissa parhaiten näyttävät pärjäävät nuoret, jotka käyttävät nettiä vapaa-aikana noin tunnin päivässä. Ero seuraavaksi eniten netissä oleviin, noin 2–4 tuntia päivittäin käyttäviin ei ollut kuitenkaan kovin suuri.

Selvästi huonoiten lukutaidon mittauksessa pärjäsivät ne, jotka eivät käyttäneet nettiä ollenkaan tai olivat netissä arkisin yli neljä tuntia.

Kaisa Leinon mukaan lukutaidon kannalta merkitystä on ajan lisäksi sillä, mitä netissä tekee.

– Eniten hyötyvät oppilaat, jotka käyttävät nettiä tiedonhakuun ja tekstien lukemiseen. Esimerkiksi pelaamisesta ja kavereiden kanssa viestittelystä ei ole samalla tavalla hyötyä, vaikka sosiaalinen lukutaito siinä toki lisääntyy.

Lue lisää

10 huolestuttavaa piirrettä lasten sosiaalisen media käytössä

Melkein puolella ekaluokkalaisista on älypuhelin

Näin käy, jos ottaa kännykän sänkyyn

Lapset ovat netissä yhä nuorempina

Kuva: Milka Alanen

Alvarin mielestä BMX-pyörän selässä voi oppia voittamaan pelkonsa.

”Sain tietää BMX-pyöräilystä, kun isi näytti tabletilta siitä kuvia. Innostuin, koska osaan aika hyvin keulia.

Sain pyörän synttärilahjaksi, kun täytin kolme vuotta. Minulla on maastorenkaat. Oikea BMX-pyörä on hyvä, ei tarvii kelloa.

Ajohanskat on hyvä olla. Myös selkäsuojus, polvisuojus, käsisuojus ja kyynärpääsuojus voi olla, mutta ei tarvii. Kypärä on erilainen kuin tavallinen kypärä, siinä on leukasuojus. Mun kypärässä on lepakon kuva leukasuojuksen päällä.

BMX-radalla on kumpuja ja lopussa kaarretaan, ja välillä jonotetaan ja odotetaan vuoroa. Jonottelu on välillä vähän tylsää. Siellä olen oppinut ajamaan seisaaltaan ja nokittamaan.

Hauskimpia on ne kummut ja uusi alimeno, jossa pitää mennä siiman alta ajaen. Ja se, kun saa mennä juomaan. Sinne on tullut uusi juomahana.

Jos pelottaa, voi sanoa siitä opelle, opella voi olla jotain keinoja siihen.

Kaikkien kannattaa kokeilla BMX:ää, koska se on aika kivaa. Jos pelottaa, voi sanoa siitä opelle, opella voi olla jotain keinoja siihen. Ja minä voin sanoa, että kannattaa edes kokeilla.”

Alvar, 5

Moni lapsi löytää itse oman lajinsa. Jos sopivaa ei vielä ole tullut vastaan, anna Meidän Perheen harrastuskoneen auttaa!

 

Suomalaiset lapset harrastavat paljon, selviää Meidän Perhe -lehden kyselystä. Lapsuudentutkijan mukaan harrastamiselle ei kannata antaa liian isoa painoarvoa. ”Harrastamispakosta on tyhmää ahdistua”, Kirsi-Pauliina Kallio sanoo.

Onko mitään ihanampaa, kuin nähdä, miten oma lapsi kehittyy ja oppii uutta? Silmien loiste, joka viestittää ”minä osaan!”

Mutta onko se onnellinen katse kaiken vaivan arvoista? Meidän Perhe selvitti, miten paljon aikaa ja rahaa suomalaisperheet lastensa harrastuksiin käyttävät. Valtaosalla lapsista oli 2–3 harrastusta. Ja perheissä keskimäärin 2–3 lasta. Lyhyelläkin matematiikalla tajuaa, että on siinä vähän aikatauluttamista, että arjen saa sujumaan.

”Tuntuu, että välillä ajatellaan, ettei lapsella ole ollut hyvä lapsuus, jos ei ole panostettu monipuolisesti harrastustoimintaan.”

Lapsuudentutkija Kirsi-Pauliina Kallio Tampereen yliopistosta on vertaillut lasten arkea Suomessa ja Briteissä. Isossa-Britanniassa lasten vapaa-aika kuluu usein esimerkiksi vanhempia autellen ja kavereiden kanssa, ei ohjatusti harrastaen.

–Suomessa harrastamisella on paljon suurempi merkitys. Meillä lapset kokevat harrastamisen täysin luonnollisena osana arkea. Se on samalla lailla itsestään selvä asia kuin koulunkäynti ja kotona olo, Kallio sanoo.

”Ei kukaan ole sen takia luuseri, että ei ole harrastanut mitään lapsena.”

80 prosenttia Meidän Perheen kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että hyvän vanhemman velvollisuus on tarjota lapsilleen harrastusmahdollisuuksia. Tutkijan mukaan harrastamiselle ei kuitenkaan kannata antaa liian isoa painoarvoa. Jos vaikka perheen talous tai vanhempien jaksaminen joutuu liian koville lasten harrastusten tähden, kannattaa tilanne arvioida uudestaan.

–Harrastamispakosta on tyhmää ahdistua. Voiko itselleen rakentaa turhempaa vankilaa? Ei lasta kukaan pysty etukäteen pelastamaan sillä, että olisi 100-prosenttinen äiti tai isä. Eikä kukaan ole sen takia luuseri, että ei ole harrastanut mitään lapsena.

–Tuntuu, että välillä ajatellaan, ettei lapsella ole ollut hyvä lapsuus, jos ei ole panostettu monipuolisesti harrastustoimintaan. Hyvä lapsuus voi kuitenkin olla monenlainen.

”Voi kuulostella, haluaako lapsi harrastaa mitään.”

Myös lapsen vapaa-ajan rooli voi olla monenlainen. Se voi olla yhdessäoloaikaa perheen kanssa, kavereiden kesken majan rakentamista tai jokin harrastus.  Kallion mukaan kannattaa miettiä, mistä perheen hyvinvointi syntyy ja mistä lapsi itse on innostunut.

–Voi kuulostella, haluaako lapsi harrastaa mitään, vai olisivatko hänelle vaikka uimahallireissut vanhempien kanssa kiva asia.

Lue lisää aiheesta elokuun Meidän Perhe -lehdestä!

Vierailija

Tutkija: Lapsen ei tarvitse harrastaa mitään

Meillä on 6- ja 4-vuotiaat lapset. Olen yrittänyt jo useamman vuoden oikein tyrkyttää harrastuksia, varsinkin nyt kun jään taas äitiyslomalle. Kumpainenkin lapsi sanoo varsin painokkaasti, että he haluavat olla isän ja äidin kanssa kotona ja leikkiä keskenään. Kun päiväkodissa kysellään harrastuksista, kuusivuotias sanoo ylpeänä harrastavansa pyöräilyä ja retkeilyä. Pienempi sanoo harrastavansa musiikkia. Onneksi meillä on paljon soittimia (mies musiikkialalla töissä) ja ne ovat lasten...
Lue kommentti
Vierailija

Tutkija: Lapsen ei tarvitse harrastaa mitään

Vierailija kirjoitti: Harvinaisen typerä juttu. Päin vastoin, harvinaisen viisas juttu. Tietysti lapsilla on hyvä mielekästä tekemistä ja tarpeeksi liikuntaa vapaa-ajalla tabletin tuijottamisen sijaan, mutta jokailtainen kuljetusrumba on vapaaehtoinen elämäntapa, eikä mikään pakko. Enkä tiedä siitäkään, onko vapaa-ajan toiminnan tavoitteellisuus kovin tärkeää. Koulu on kuitenkin lapsen työtä. Äärimmäisen harvasta lapsesta tulee harrastuksensa ammattilaista. Tulevan tradenomi-Tuijatapanin ei ole...
Lue kommentti

Vanhempi saa mielenrauhan, kun tietää, mitä lapsi tekee puhelimellaan.

Ostaessamme ekaluokkalaiselle ensimmäisen puhelimen emme tajunneet, miten koukuttavia siihen ladattavat (ihan järkevätkin) pelit ovat. Vuoden kestäneen peliaikajankkauksen jälkeen tajusimme asentaa puhelimeen Screen Time -sovelluksen, jolla voi paitsi seurata myös rajoittaa sovelluskohtaisesti lapsen puhelimenkäyttöä.

Aikarajoituksen takana ovat nyt pelit, mutta ulkopuolella esimerkiksi viestisovellukset. Lapsi tottui rajoituksiin nopeasti, ja turha vääntö puhelimella olosta loppui.

Tuntuu myös turvalliselta, että näemme Screen Timesta tarvittaessa kaiken, mitä lapsi puhelimellaan tekee. Sovellus toimii hienosti Androidissa, vaikka aikuisella olisi iOS, mutta isomman lapsen iPhonen sovellus sekoitti. Screen Time premium 4,90/kk. Ensimmäinen kuukausi ilmainen.

Älyllä tai ei – muista hankkia lapsen puhelimeen kunnon kuoret, jotta se ei ole kohta entinen.

  1. Kevyt kannettava. Ohuessa älypuhelimessa on kaksi kameraa, kolmen vuoden takuu ja 16 gigaa tallennustilaa, jota voi laajentaa muistikortilla. Huawei P8 Lite, 120 e.
  2. Valmiiksi suojattu. Vettä ja pölyä kestävä älypuhelin pärjää jopa repun pohjalla. Käyttäjien mukaan 1,5 gigan keskusmuisti jaksaa pyörittää Pokémon Gotakin. 8 gigan tallennustila. Samsung Galaxy Xcover 3,165 e.
  3. Kestävä klassikko. Tällä onnistuvat puhelut, tekstarit ja matopeli. Koulun jälkeen voi kuunnella radiota ja MP3-soitinta ja kuvata kahden megapikselin kameralla. Pitkään kestävä akku. Nokia 3310, 59 e.