Tupakoinnin ehkäisyyn kannattaa panostaa yläkoulussa.

Haiseeko täällä tupakka?

Koululaisten tupakointikokeiluihin kannattaa puuttua ajoissa, sillä jo yläasteikäiset voivat jäädä sauhuttelusta riippuvaisiksi.

Nuorten tupakointia voidaan vähentää puuttumalla järjestelmällisesti tupakkakokeiluihin yläkouluiässä. Silloin tutustuminen tupakkatuotteisiin Suomessa tavallisesti aloitetaan.

Harva saa kuitenkaan kouluterveydenhuollosta kehotuksen tupakoinnin lopettamiseen, selviää maailmanlaajuisesta Global Youth Tobacco Survey (GYTS) -koululaistutkimuksen Suomea koskevasta maaraportista.

Puolet ysiluokkalaisista kokeilee tupakkaa

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi: kouluterveyskyselyn perusteella yläkoululaisten tupakointi on lähes puolittunut 2000-luvun kuluessa. Hyvästä kehityksestä huolimatta tupakointia yhä kokeillaan alaikäisenä ja osa aloittaa myös säännöllisen tupakoinnin.

Suomalaisista 7-luokkalaisista tupakointia kokeilee 26 prosenttia, mutta 9-luokkalaisista prosenttiluku on jo 55. Päivittäin tupakoivien osuus kasvaa vastaavasti yläkoulun aikana kahdesta prosentista 11 prosenttiin.

Kokonaisuudessaan yläkoulussa päivittäin tupakoivia on seitsemän prosenttia. Tupakoimattomista neljä viidestä ei ole kiinnostunut tupakoinnin aloittamisesta.

Nuuskan vaarat pojille epäselviä

Tutkimuksen mukaan liki 80 prosentille oppilaista oli viimeisen vuoden aikana kerrottu oppitunnilla tupakoinnin vaarallisuudesta.

Savukkeiden haitoista on onnistuttu viestimään hyvin, mutta suhtautuminen muihin nikotiinituotteisiin kuten nuuskaan erotteli vastaajia: pojista vain 66 prosenttia piti nuuskaa varmasti terveydelle haitallisena, kun vastaava luku tytöistä oli yli 80 prosenttia.

Lähes 30 prosenttia pojista oli kokeillut nuuskaa. Sähkösavukkeita oli kokeillut 15 prosenttia oppilaista, pojat yleisemmin kuin tytöt. Sähkösavukkeita käyttää vastanneista nykyisin viisi prosenttia.

Nuoret tarvitsevat tukea tupakoinnin lopettamiseen

Tutkimukseen osallistuneista tupakoivista yläkoululaisista yli puolet halusi lopettaa tupakoinnin, ja 66 prosenttia oli tehnyt lopetusyrityksen viimeisen vuoden aikana.

Joka kolmas tupakoivista tai jo lopettaneista oli tuntenut itsensä riippuvaiseksi tupakoinnista. Jopa 80 prosenttia nykyisin tupakoivista osoitti joitakin merkkejä tupakkariippuvuudesta.

Nykyisin tupakoivista ja jo lopettaneista valtaosa oli saanut kehotuksen tupakoinnin lopettamiseen. Yleisimmin kehotus oli saatu ystävältä.

Kouluterveydenhuollosta lopetuskehotuksen ilmoitti saaneensa vain neljä prosenttia.

– Tupakoivan nuoren lopettamishalukkuus ja tuen tarve tulisi aina selvittää. Mini-intervention toteuttaminen vastaanotolla vie lyhimmillään muutaman minuutin, kannustaa THL:n asiantuntija Hanna Ollila.

Vertaistuella eroon tupakasta?

Yläkoululaisista 64 prosenttia oli itse kannustanut jotain tuntemaansa tupakoivaa henkilöä lopettamaan. Nuorten oman aktiivisuuden ja vertaistuen hyödyntäminen voivat auttaa kouluja löytämään uusia, toimivia tapoja nuorten tupakoinnin lopettamisen tukemiseen.

Yläkoululaisista liki 70 prosenttia oli sitä mieltä, että tupakoinnin aloittaminen olisi harvinaisempaa, jos tupakkatuotteiden hintaa korotettaisiin tuntuvasti. Kuvallisten terveysvaroitusten tehoon uskoi liki puolet ja koulujen tupakointikieltojen tiukkaan valvontaan lähes yhtä moni.

Oppilaista 75 prosenttia oli sitä mieltä, että nuorten parissa työskentelevien pitäisi olla tupakoimatta työaikana.

Hyi, haisee!

Tupakansavulle altistumiseen nuoret suhtautuvat kielteisesti: 70 prosenttia yläkoululaisista piti epämiellyttävänä sitä, jos joku tupakoi lähellä.

64 prosenttia oppilaista kuitenkin altistui tupakansavulle joka päivä julkisilla ulkoalueilla ja kuusi prosenttia kodin sisätiloissa.

Tietoa tupakoinnista löytyy THL:n sivuilta.

Lue lisää

Tupakointiko kavereiden syy?

Suomalaistutkimus: Tytöt ovat poikia aggressiivisempia

Mitä tehdä, kun nuori mankuu jatkuvasti lisää rahaa?

Kuva: Milka Alanen

Alvarin mielestä BMX-pyörän selässä voi oppia voittamaan pelkonsa.

”Sain tietää BMX-pyöräilystä, kun isi näytti tabletilta siitä kuvia. Innostuin, koska osaan aika hyvin keulia.

Sain pyörän synttärilahjaksi, kun täytin kolme vuotta. Minulla on maastorenkaat. Oikea BMX-pyörä on hyvä, ei tarvii kelloa.

Ajohanskat on hyvä olla. Myös selkäsuojus, polvisuojus, käsisuojus ja kyynärpääsuojus voi olla, mutta ei tarvii. Kypärä on erilainen kuin tavallinen kypärä, siinä on leukasuojus. Mun kypärässä on lepakon kuva leukasuojuksen päällä.

BMX-radalla on kumpuja ja lopussa kaarretaan, ja välillä jonotetaan ja odotetaan vuoroa. Jonottelu on välillä vähän tylsää. Siellä olen oppinut ajamaan seisaaltaan ja nokittamaan.

Hauskimpia on ne kummut ja uusi alimeno, jossa pitää mennä siiman alta ajaen. Ja se, kun saa mennä juomaan. Sinne on tullut uusi juomahana.

Jos pelottaa, voi sanoa siitä opelle, opella voi olla jotain keinoja siihen.

Kaikkien kannattaa kokeilla BMX:ää, koska se on aika kivaa. Jos pelottaa, voi sanoa siitä opelle, opella voi olla jotain keinoja siihen. Ja minä voin sanoa, että kannattaa edes kokeilla.”

Alvar, 5

Jos lemmikki aiheuttaa vain lieviä allergiaoireita, ei siitä välttämättä tarvitse luopua. Vähäisiäkin oireita kannattaa kuitenkin hoitaa, neuvoo asiantuntija.

Allergisoivatko jotkut lemmikit enemmän kuin toiset?

Jostakin syystä kissat allergisoivat enemmän kuin muut. On sen sijaan myytti, että jokin koirarotu olisi allergiaystävällisempi kuin toinen.

Tutkimusten mukaan eroavaisuuksia on kyllä eri yksilöiden välillä. Hilse on eläinten merkittävin allergeeni, ja joidenkin yksilöiden iho hilseilee enemmän kuin toisten. Myös karvattomat kissat ja koirat voivat allergisoida.

Voiko ottaa marsun, jos on allerginen koirille?

Taipumus allergiaan on suurempi, jos on allerginen muille eläimille. On harhaluulo, että pienikokoiset eläimet eivät allergisoisi niin herkästi. Asia on päinvastoin: usein pienet lemmikit aiheuttavat oireita vielä helpommin kuin kissat ja koirat. Se johtuu luultavasti siitä, että niiden hilse on ikään kuin ärhäkämpää.

Myös kanien ja marsujen häkeissä käytettävät kuivikkeet ovat voivat aiheuttaa oireita. Matelijoistakin lähtee jonkin verran hilsettä. Turvallisin vaihtoehto on akvaario.

Voiko omalle lemmikille siedättyä?

Kyllä voi. Omasta lemmikistä ei välttämättä saa oireita, vaikka muista saisikin. Syytä tähän ei tiedetä.

Allergialääkkeiden käyttäminen ei vähennä siedättämisen vaikutusta. 

Jos allergiaoireet ovat lieviä ja ajoittaisia, niiden kanssa voi elää. Vähäisiäkin oireita täytyy kuitenkin hoitaa, koska hoitamaton allerginen nuha kasvattaa astmariskiä. Allergialääkkeiden käyttäminen ei vähennä siedättämisen vaikutusta. Jos onnellisesti käy, voidaan lääkitys jättää pois.

Lasten kohdalla siedättämistä harkitaan aina tapauskohtaisesti lääkärin kanssa. Alle kuusivuotiaan lääkitykseen tarvitaan resepti.

Jos lapsella on muitakin allergioita, onko myös lemmikkiallergia todennäköisempi?

Riski on suurempi, mutta lemmikin ottamista ei voi suoraan kieltääkään. Siitepölyallergikon kannattaa siirtää lemmikin hankkiminen syksylle, kun siitepölykausi on ohi. Silloin on pienempi riski saada oireita.

Voiko mahdollista allergiaa testata lainalemmikillä?

Lainalemmikki antaa ainakin viitteitä. Jos oireita tulee heti, viesti on selvä: lemmikkiä ei kannata ottaa.

Allergiatestin tulos kertoo, löytyykö verestä vasta-aineita. Varmasta allergiasta on kyse silloin, kun eläi­mestä saa oireita.

Onko astma este lemmikin hankinnalle?

Kyllä. Etenkin silloin, jos astmaa ei saada hallintaan normaalisti määrättävillä hengitettävillä lääkkeillä, ei lemmikkiä kannata ottaa. Jatkuvasti oireileva astma vaikuttaa elämänlaatuun merkittävästi.

Kun yksi on allerginen, koko perhe joutuu luopumaan lemmikistä. Mikä auttaa?

Siitä täytyy jutella perheen kesken. Lähes kaikki vanhemmat ymmärtävät kyllä, että lapsen terveys on lemmikkiä tärkeämpi. Sisarukset voivat olla kinkkisempiä.

Asiantuntija Anne Vuorenmaa Allergia-, iho- ja astma­liitosta.

Vierailija

Allergiaturvallisia koirarotuja ei ole, mutta omalle lemmikille voi siedättyä

Mutta siinä on vaan se, jos alkaa ottaa lääkkeitä niihin alkuoireisiin, ei siedäty. Jos siis siedättymistä haluaa yrittää, kannattaa vaan sietää oireet. Itse saan aina uudesta koirasta allergiaoireita, mutta muutamassa kuukaudessa siedätyn. Oireet ja siedättyminen on ihan samanlaisia riippumatta siitä onko rotu paljon vai vähän allergisoivana pidetty.
Lue kommentti
Vierailija

Allergiaturvallisia koirarotuja ei ole, mutta omalle lemmikille voi siedättyä

Olen siedättynyt jo kolmelle eri koiralle, kaikki eri rotua. Nykyinen koira on piikkiturkkinen ja pistelevät karvat saavat aikaan komeaa nokkosihottumaa monta kertaa päivässä. Se onkin ainoa oire, hengitysoireet ja vuotavat silmät ja nenä helpottivat ensimmäisen kuukauden aikana. En todellakaan ota lääkkeitä useaa kertaa päivässä vuosia putkeen. -astmaatikko
Lue kommentti

Moni lapsi löytää itse oman lajinsa. Jos sopivaa ei vielä ole tullut vastaan, anna Meidän Perheen harrastuskoneen auttaa!

 

Suomalaiset lapset harrastavat paljon, selviää Meidän Perhe -lehden kyselystä. Lapsuudentutkijan mukaan harrastamiselle ei kannata antaa liian isoa painoarvoa. ”Harrastamispakosta on tyhmää ahdistua”, Kirsi-Pauliina Kallio sanoo.

Onko mitään ihanampaa, kuin nähdä, miten oma lapsi kehittyy ja oppii uutta? Silmien loiste, joka viestittää ”minä osaan!”

Mutta onko se onnellinen katse kaiken vaivan arvoista? Meidän Perhe selvitti, miten paljon aikaa ja rahaa suomalaisperheet lastensa harrastuksiin käyttävät. Valtaosalla lapsista oli 2–3 harrastusta. Ja perheissä keskimäärin 2–3 lasta. Lyhyelläkin matematiikalla tajuaa, että on siinä vähän aikatauluttamista, että arjen saa sujumaan.

”Tuntuu, että välillä ajatellaan, ettei lapsella ole ollut hyvä lapsuus, jos ei ole panostettu monipuolisesti harrastustoimintaan.”

Lapsuudentutkija Kirsi-Pauliina Kallio Tampereen yliopistosta on vertaillut lasten arkea Suomessa ja Briteissä. Isossa-Britanniassa lasten vapaa-aika kuluu usein esimerkiksi vanhempia autellen ja kavereiden kanssa, ei ohjatusti harrastaen.

–Suomessa harrastamisella on paljon suurempi merkitys. Meillä lapset kokevat harrastamisen täysin luonnollisena osana arkea. Se on samalla lailla itsestään selvä asia kuin koulunkäynti ja kotona olo, Kallio sanoo.

”Ei kukaan ole sen takia luuseri, että ei ole harrastanut mitään lapsena.”

80 prosenttia Meidän Perheen kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että hyvän vanhemman velvollisuus on tarjota lapsilleen harrastusmahdollisuuksia. Tutkijan mukaan harrastamiselle ei kuitenkaan kannata antaa liian isoa painoarvoa. Jos vaikka perheen talous tai vanhempien jaksaminen joutuu liian koville lasten harrastusten tähden, kannattaa tilanne arvioida uudestaan.

–Harrastamispakosta on tyhmää ahdistua. Voiko itselleen rakentaa turhempaa vankilaa? Ei lasta kukaan pysty etukäteen pelastamaan sillä, että olisi 100-prosenttinen äiti tai isä. Eikä kukaan ole sen takia luuseri, että ei ole harrastanut mitään lapsena.

–Tuntuu, että välillä ajatellaan, ettei lapsella ole ollut hyvä lapsuus, jos ei ole panostettu monipuolisesti harrastustoimintaan. Hyvä lapsuus voi kuitenkin olla monenlainen.

”Voi kuulostella, haluaako lapsi harrastaa mitään.”

Myös lapsen vapaa-ajan rooli voi olla monenlainen. Se voi olla yhdessäoloaikaa perheen kanssa, kavereiden kesken majan rakentamista tai jokin harrastus.  Kallion mukaan kannattaa miettiä, mistä perheen hyvinvointi syntyy ja mistä lapsi itse on innostunut.

–Voi kuulostella, haluaako lapsi harrastaa mitään, vai olisivatko hänelle vaikka uimahallireissut vanhempien kanssa kiva asia.

Lue lisää aiheesta elokuun Meidän Perhe -lehdestä!

Vierailija

Tutkija: Lapsen ei tarvitse harrastaa mitään

Meillä on 6- ja 4-vuotiaat lapset. Olen yrittänyt jo useamman vuoden oikein tyrkyttää harrastuksia, varsinkin nyt kun jään taas äitiyslomalle. Kumpainenkin lapsi sanoo varsin painokkaasti, että he haluavat olla isän ja äidin kanssa kotona ja leikkiä keskenään. Kun päiväkodissa kysellään harrastuksista, kuusivuotias sanoo ylpeänä harrastavansa pyöräilyä ja retkeilyä. Pienempi sanoo harrastavansa musiikkia. Onneksi meillä on paljon soittimia (mies musiikkialalla töissä) ja ne ovat lasten...
Lue kommentti
Vierailija

Tutkija: Lapsen ei tarvitse harrastaa mitään

Vierailija kirjoitti: Harvinaisen typerä juttu. Päin vastoin, harvinaisen viisas juttu. Tietysti lapsilla on hyvä mielekästä tekemistä ja tarpeeksi liikuntaa vapaa-ajalla tabletin tuijottamisen sijaan, mutta jokailtainen kuljetusrumba on vapaaehtoinen elämäntapa, eikä mikään pakko. Enkä tiedä siitäkään, onko vapaa-ajan toiminnan tavoitteellisuus kovin tärkeää. Koulu on kuitenkin lapsen työtä. Äärimmäisen harvasta lapsesta tulee harrastuksensa ammattilaista. Tulevan tradenomi-Tuijatapanin ei ole...
Lue kommentti