Vauvanpyykki puhtaaksi

Tarvitseeko uudet vauvanvaatteet ja -tekstiilit pestä aina ennen käyttöä?

Pesu ennen käyttöönottoa on suositeltavaa kaikille vauvan ihoa vasten tuleville tekstiileille. Varsinkin puuvilla- ja puuvillasekoitekankaat kannattaa pestä, koska niissä käytetään siliävyyskemikaaleja, joista voi vapautua allergisoivaa formaldehydiä. Kertapesu riittää poistamaan kankaassa mahdollisesti olevat kemikaalijäämät. Jos kyseessä on esimerkiksi harvoin pidettävä juhlavaate, jonka ulkonäkö kärsisi pesussa, sitä ei välttämättä kannata pestä. Myöskään ulkovaatteiden pesu ennen käyttöönottoa ei ole välttämätöntä. Ulkovaatteissa voi olla kosteuden- ja lianhylkivyyttä parantavia viimeistelyaineita, joiden ominaisuudet huononevat pesussa.

Voiko vaatteen ulkonäöstä päätellä, kuinka paljon siinä on kemikaalijäämiä?

Mitä tummempi sävy vaatteessa on, sitä enemmän siinä on käytetty värikemikaaleja, mutta käytettyjen kemikaalien turvallisuutta ulkonäöstä ei voi päätellä. Sen sijaan tuoksu kertoo jotakin: uudessa tekstiilissä on aina pieni ominaishaju, mutta pistävältä tuoksuva vaate kannattaa jättää kauppaan. Jos kankaan painatus tuntuu käteen tahmealta, voi olla, että siinä on käytetty muovin pehmentämiseen käytettäviä ftalaatteja, joista osalla on haitallisia vaikutuksia hormonitoimintaan.

Öko-Tex-merkki takaa, että tuotteessa ei ole haitallisia torjunta-aine-, raskasmetalli- tai formaldehydijäämiä. Sen sijaan luomumerkki ei ole tae pienestä kemikaalikuormasta vaan kertoo, että tekstiilissä on luonnonmukaisesti viljeltyjä raaka-aineita – värjäykseen ja viimeistelyyn käytettyjä kemikaaleja merkki ei rajaa.

Missä lämpötilassa vauvanpyykki pitäisi pestä?

Vauvan ihoa vasten tulevat tekstiilit pitäisi pestä mieluiten 60 asteessa, vaikka niissä ei olisikaan näkyviä tahroja. Matalampi pesulämpötila säästää energiaa mutta ei tuhoa bakteereja. Myöskään vauvan iholle mahdollisesti käytettävät voiteet eivät liukene tekstiileistä alle 60 asteessa.

Kestävät tekstiilit kuten harsoliinat ja vuodevaatteet on hyvä pestä silloin tällöin vielä kuumemmassa vedessä. Jos pesukoneen lämpötilavalikosta löytyy vaihtoehto 90 ja 60 asteen väliltä, se riittää: tekstiili desinfiointuu jo 70 asteessa.

Vaatteissa on hoito-ohjemerkintänä usein 30 tai 40 asteen pesu, mutta todellisuudessa suurin osa tekstiileistä kestää hyvin korkeampia lämpötiloja. Esimerkiksi puuvilla- ja puuvilla-polyesterisekoitekankaat voi yleensä pestä 60 asteessa. Kankaan painatus voi kuitenkin kärsiä. Lisäksi on hyvä muistaa, että valmistaja ei vastaa tuotteen vioittumisesta, jos vaate on pesty hoito-ohjemerkintää korkeammassa tai matalammassa lämpötilassa. Kestovaippojen pesulämpötilaksi asiantuntijat suosittelevat aina vähintään 60 astetta.

Millainen pesuaine on vauvanpyykissä paras?

Nestemäinen pesuaine on vauvanpyykissä jauhetta parempi, koska neste liukenee veteen tehokkaammin ja huuhtoutuu pyykistä paremmin. Jauhemaisissa pesuaineissa on usein veden pehmentämiseen tarkoitettua zeoliittia, joka voi jäädä kiinni kankaaseen. Zeoliitti irtoaa tekstiilistä käytössä mikroskooppisen pienenä savihiukkaspölynä, joka voi aiheuttaa herkillä astma- tai iho-oireita. Zeoliittipöly myös tukkii huokoiset kankaat, jolloin esimerkiksi ulkoiluvaatteen ominaisuudet kärsivät. Zeoliitti kertyy myös pesukoneen pintoihin ja putkiin  töhnäksi, joka alkaa haista pahalle ja voi jopa rikkoa pesukoneen.

Zeoliittia on myös joissakin Allergia- ja astmaliiton tunnuksen saaneissa pesuaineissa. Allergia- ja astmaliiton mukaan zeoliitti ei aiheuta herkillekään oireita, kunhan huolehtii lisähuuhteluista ja annostelee pesuainetta maltillisesti.

Tarvitaanko lisähuuhteluja?

Juttuun haastatellut asiantuntijat suosittelevat käyttämään lisähuuhteluja vauvanpyykissä jokaisella pyykinpesukerralla. Pesukoneiden normaaliohjelmissa on vähennetty veden ja huuhtelujen määrää ympäristöystävällisyyden takia. Sen seurauksena tekstiileihin jää kuitenkin enemmän pesuainejäämiä. Vauvan iholle voi tulla pesuainejäämistä ihoärsytystä, esimerkiksi kutiavaa ihottumaa. Suomen pehmeä vesi ei neutraloi pesuaineita kovin tehokkaasti, joten täällä tarvitaan suurempaa vesimäärää kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa.

Onko bakteerinpoistoaine tarpeen? Miten tahrat kannattaa poistaa?

Desinfioivien pyykinpesu- ja tahranpoistoaineiden mainostetaan poistavan pyykeistä bakteereja tavallisia pesuaineita tehokkaammin. Ne ovat kuitenkin kotioloissa turhia, jopa haitallisia. Peseminen 60 asteessa tuhoaa bakteerit riittävän tehokkaasti ja ilman ylimääräisiä kemikaaleja.

Tahranpoistoaineita voi käyttää, kunhan varmistaa, että pyykki huuhtoutuu kunnolla. Liuotinpohjaisten aineiden sijaan kannattaa suosia sappisaippuaa ja aineita, joiden tahranpoisto-ominaisuudet perustuvat entsyymeihin tai tensideihin. Tahroja voi vaalentaa myös valkopesuaineella tai auringonvalolla: esimerkiksi marjasosetahrat haalistuvat hyvin auringossa.

Saako vauvanpyykissä käyttää hajustettuja pesuaineita?

Vauvanpyykille suositellaan yleensä hajusteettomia pesuaineita, koska vauvan ohut iho saattaa reagoida hajusteisiin aikuisen­ ihoa herkemmin. Allergia- ja astmaliiton mukaan hajusteiden käyttämisellä ei ole kuitenkaan todettu suoraa syy-yhteyttä allergioiden ja hajusteyliherkkyyden kehittymiseen. Jos perhe pesee mieluiten hajustetuilla pesuaineilla ja vauvan iho näyttää sietävän sen, ei niiden käyttö ole kiellettyä.  Viimeistely- ja huuhteluaineet ovat vauvanpyykissä tarpeettomia.

Juttuun haastatellut asiantuntijat:
Tutkijatohtori Marja Rissanen, Tampereen teknillinen yliopisto, Erikoisasiantuntija Anneli Reisbacka, Työtehoseura, Allergianeuvoja ja koulutuspäällikkö Anne Vuorenmaa, Allergia- ja astmaliitto. 

Vauva 1/2012

tarvikkeet , vaatteet