Mikä on maailman kaunein ääni? Jotakuinkin tällainen: Tömps. Tom-tom-tom, päätoimittaja Anna Ruohonen kirjoittaa.

Tömps on lapsen askel sängystä, tom-tom-tom portaat yläkertaan. Lapsi tulee viereen nukkumaan, unisena ja lämpimänä, pehmopanda kainalossaan.

Yöllä me olemme kuin mangustit. Näin niitä kesällä eläintarhassa, koko lauma makasi pinossa päiväunillaan. Me makaamme pinossa yöunillamme, mahdumme, jos joka toinen asettuu kyljelleen ja vie vähemmän tilaa.

Luin netistä jutun, joka neuvoi antamaan lapsen tulla yöllä viereen. Niin meillä on aina tehty, mutta ajattelin olevani viisas kasvattaja, jos myös sanon sen ääneen.

”Aina saa tulla viereen. Jos näkee pahaa unta, aina voi tulla”, sanoin siis lapsilleni iltapalapöydässä. Kuopus katsoi vähän pitkään, muttei sanonut mitään. Kas näin, onnittelin viisasta itseäni, tarjoan turvaa kun lapsi sitä tarvitsee.

Onko yö ainoa aika, jolloin olen paikalla ja paikallani?

Pitkä katse, hapankorppu rouskui.

”Saako tulla sen takia, ettei olla ehditty olla päivällä yhdessä?” lapsi kysyi. Tsap, suora osuma äidin sydämeen.

Olenko ollut liikaa poissa, tehnyt omiani? Onko yö ainoa aika, jolloin olen paikalla ja paikallani? Siltä lapsesta tuntui.

Lapsi kiipesi syliin korppu kourassaan. Niskatukka tuoksuu pikkupojalta, mutta pitkiksi venähtäneet jalat huitovat jo melkein lattiaan.

Ei se ikuisuuksiin kestä, ystäväni sanovat vieressä nukkumisesta. Ei niin, tiedän sen jo. Saankohan pitää edes pandan?

Vastasyntynyt on hereillä vain noin neljä tuntia vuorokaudesta. Kolmen kuukauden iässä vauvan uni muuttuu rytmisemmäksi. Miten se tapahtuu?

Vastasyntynyt vauva nukkuu suurimman osan vuorokaudesta, noin 20 tuntia. Vauva ei tee eroa yön ja päivän välillä, ja neljä valveillaolotuntia ajoittuvat sattumanvaraisesti ympäri vuoro­kauden.

Jo ihan pientenkin vauvojen unentarpeessa on kuitenkin yksilöllistä vaihtelua: toiset nukkuvat vähemmän kuin toiset ja heräilevät herkemmin.

Ensimmäisten kuukausien aikana vauvan unirytmiin ei juuri voi vaikuttaa.

Alle puolen vuoden ikäisten vauvojen unijakso on noin tunnin mittainen. Osa vauvoista siirtyy syvemmän unen vaiheesta kevyempään ja taas takaisin syvään unen heräämättä. Herkkäunisemmat havahtuvat jaksojen välissä hereille.

On myös ihan tavallista, että vauvat nukkuvat varsinkin päivällä vain lyhyissä pätkissä.

Ensimmäisten kuukausien aikana vauvan unirytmiin ei juuri voi vaikuttaa.

Vuorokausirytmiä tukevat päivästä toiseen samanlaisina toistuvat rutiinit.

Kolmen kuukauden iässä vauvan uni muodostuu rytmisemmäksi. Pisimmät unet alkavat ajoittua tiettyyn aikaan vuorokaudesta, ja myös nälkä tulee usein samaan aikaan päivästä.

Vuorokausirytmiä tukevat päivästä toiseen samanlaisina toistuvat rutiinit. Vauva oppii hahmottamaan päivän etenemistä, kun aamumaito, ulkoilu ja seurusteluhetki toistuvat suurin piirtein samaan aikaan joka päivä. Rutiinit myös tuovat vauvan elämään turvallisuutta. Tuntuu hyvältä, kun on jokin aavistus siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Päivän ja yön eroa vahvistaa vauvan mielessä se, että päivällä puuhaillaan ja jo illasta aletaan rauhoittua yöksi. Vauvan pieniin yöähinöihin ei kannata reagoida heti – usein vauva nukahtaa kevyemmän univaiheen jälkeen uudelleen uneen, jos hänelle annetaan siihen mahdollisuus.

Päivällä vauva nukkuu hyvin raikkaassa ulkoilmassa. Pidä huolta, että vauvalle ei tule ulkona kylmä eikä kuuma.

Puolivuotias ei enää välttämättä tarvitse yösyöttöjä pärjätäkseen, mutta hän tarvitsee tunteen siitä, että on turvassa ja vanhempi on lähellä.

Puolivuotiaalla liikunnallisten taitojen kehitys voi tehdä unesta levotonta. Myös ensimmäisten hampaiden puhkeaminen voi herätellä.

Puolivuotias ei enää välttämättä tarvitse yösyöttöjä pärjätäkseen, mutta hän tarvitsee tunteen siitä, että on turvassa ja vanhempi on lähellä. Useimmat vauvat heräilevät pari kolme kertaa yössä ainakin vuoden ikään saakka.

Alle vuoden ikäinen vauva nukkuu keskimäärin 14 tuntia vuorokaudessa. Suurin osa unesta ajoittuu jo yöhön, mutta toisaalta unirytmi on yksilöllinen. Toiset ovat yökukkujia, ja jotkut tykkäävät nukkua mieluummin pienissä pätkissä kuin pitkiä unia kerrallaan.

Päiväunille puolivuotias nukahtaa pari kolme kertaa päivässä.

Kun perheeseen syntyy ensimmäinen vauva, moni asia muuttuu. Mies, jaa parhaat neuvosi tuoreelle isälle!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Ammattijärjestäjä Ilana Aalto vastaa lapsiperheiden kotiin ja järjestykseen liittyviin kysymyksiin. Kuva: Ilana Aalto

En voi kutsua ketään kylään ennen kuin olen tehnyt suursiivouksen, lukija kertoo. 

”Haluaisin sellaisen kodin, että ei tarvitsisi kokea sotkuisen kodin paniikkia, jos joku on oven takana.

Jos aikuiset lapset ystävineen tulevat yöksi, niin minulla menee kaksi päivää vierashuoneen siivoamiseen ja järjestelyyn. Olen karsinut tavaraa jo paljon ja ostaminen on pysähtynyt aikoja sitten.

Nautin selkeydestä ja siisteydestä, mutta se pysyy vain hetken. Mikä avuksi?”

4 lapsen mama

Ilana Aalto vastaa

Ihan aluksi haluan kysyä sinulta, mikä olisi pahinta mitä voisi tapahtua, jos kyläilijä näkisi kotisi sotkut?

Siivouspakko on osa kotiin liittyvää häpeää, joka on kaiverrettu meihin todella syvälle. Koemme kodin osaksi itseämme niin vahvasti, että kotiin kohdistettu kehu tai moite (tai edes sellaisen pelko) tuntuu samalta kuin ulkonäköämme tai älyämme kommentoitaisiin. Harvassa ovat ne rentoranteiset emännät, jotka eivät laisinkaan vaivaudu siivoamaan ennen vieraiden tuloa.

Vanhastaan naisten kunnollisuus on liitetty siihen, miten ehtoisia emäntiä he ovat. Onko kahvipöydässä seitsemää sorttia itse leivottua? Onko lakanat mankeloitu? Löytyykö lamppujen päältä pölyä?

Miten häpeällistä olisikaan, jos paljastuisi, että pullat ovat kaupan pakastealtaasta, lakanat toista kuukautta myttynä pyykkikorissa ja pölyhuisku lopullisesti kadonnut.

Vieraasi eivät lakkaa rakastamasta sinua, vaikka et nuole joka nurkkaa ennen heidän tuloaan.

Vieraasi eivät kuitenkaan lakkaa rakastamasta sinua, vaikka et nuole joka nurkkaa ja kaappia ennen heidän tuloaan. Riittäisikö, että vessan käsipyyhkeen vaihtaa puhtaaseen ja raivaa sohvalta ylimääräiset kamat niin, että vierailla on paikka johon istua? Tällainen pienimuotoinen kohteliaisuussiivoaminen keventää vierailuihin liittyvää siivoustaakkaa niin paljon, että jaksat kutsua vieraita useammin.

Vastaukseni kysymykseesi on siis, että pääset suursiivouksista vapauttamalla itsesi kotihäpeästä.

Suursiivousten sijaan on siirryttävä piensiivouksiin.

Mutta on toki myös toinen keino. Sanot, että selkeys ja siisteys pysyy kodissasi vain hetken. Tämä on suursiivousten syytä. Suursiivousten sijaan on siirryttävä piensiivouksiin!

Lisää jokaiseen päivääsi kymmenen tai viisitoista minuuttia paikkojen järjestelyä. Pilko suursiivouksen tehtävät päivittäisiksi toimiksi: maanantaisin vessan pesu, tiistaisin imurointi, keskiviikkona pölyjen pyyhintä ja niin edelleen. Näin saat nauttia siististä kodista joka päivä.

Ammattijärjestäjä Ilana Aalto vastaa lukijoiden kysymyksiin vauva.fissä. Lähetä kysymyksesi lomakkeella tai meilitse meidanperhe@sanoma.com otsikolla "Kysy ammattijärjestäjältä".

Voiko juustoa olla liikaa? Gluteenittomassa vegelasagnessa pasta korvataan munakoiso- ja kesäkurpitsaviipaleilla. Kuva: Päivi Ristell

Järisyttävän hyvässä vegelasagnessa on reilusti mozzarellaa ja parmesaania eikä lainkaan gluteenia. Testaa huippukokki Serko Rantasen helppoa reseptiä!

Vegelasagne ilman pastaa

6 annosta, 1 t 30 min

2 munakoisoa

2 kesäkurpitsa

1 tl suolaa

3 palloa mozzarellaa

150 g parmesaania

½ ruukkua basilikaa

1 rkl oliiviöljyä

Tomaattikastike

1 sipuli

2 valkosipulinkynttä

4 tomaattia

2 rkl oliiviöljyä

1 tlk säilyketomaatteja

1 rkl tomaattipyreetä

5 dl tomaattimehua

1 rkl kuivattua basilikaa ja/tai timjamia

1 tl suolaa

½ tl mustapippuria

  1. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.
  2. Tee tomaattikastike. Hienonna sipuli ja valkosipuli. Lohko tomaatit. Kuumenna öljy laakeassa kattilassa ja ruskista sipulit kevyesti. Lisää loput ainekset ja jätä kastike hautumaan ilman kantta kasvisten käsittelyn ajaksi.
  3. Leikkaa munakoisot ja kesäkurpitsat pituussuunnassa vajaan sentin viipaleiksi. Levitä uunipelleille leivinpaperin päälle. Ripottele suola pinnalle. Kypsennä uunissa 20–25 minuuttia, kunnes pinta on kuivahtanut.
  4. Leikkaa mozzarellat ohuiksi viipaleiksi. Raasta parmesaani. Nypi basilikasta lehdet.
  5. Soseuta tomaattikastike sauvasekoittimella.
  6. Voitele uunivuoka (20 x 30 cm) öljyllä. Levitä ohut kerros kastiketta pohjalle. Levitä kerros kasviksia, basilikaa, kastiketta, mozzarellaa ja juustoraasteita päälle. Täytä loput kerrokset samalla lailla.
  7. Kypsennä lasagnea 30 minuuttia. Anna ruuan vetäytyä hetki ennen tarjoamista. Koristele basilikalla.

Jos on aikaa, anna kastikkeen hautua jopa kolme tuntia kannen alla, niin mausta tulee supertäyteläinen.