Tämä on hieno uutinen: teinipojilla on Suomessa paremmat välit isiensä kanssa kuin missään muussa Euroopan maassa.

Tulos selvisi tänä vuonna WHO:n koululaistutkimuksesta, johon osallistui 42 maata pääosin Euroopasta.

Monissa tutkituissa maissa teinipojat kertovat, että heidän on helppo puhua hankalista asioista äitiensä kanssa.

Suomalaispojat sen sijaan kertovat, että vaikeista asioista on helppo puhua äidille – ja isälle.

– Yhdeksän kymmenestä 11-vuotiaasta suomalaispojasta kertoo, että he voivat puhua vaikeista asioista isänsä kanssa, tutkimusprofessori Sakari Karvonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo.

– Vaikkapa ranskankielisessä Belgiassa vain kaksi kolmasosaa pojista kokee isän kanssa puhumisen helppona.

Varallisuus ei vaikuta kuten Ruotsissa

Suomalaisten isien ja poikien välit tekee erityiseksi sekin, että niihin ei vaikuta perheen varallisuus.

– Esimerkiksi Ruotsissa poikien on sitä helpompaa puhua isälle, mitä paremmin perhe tulee toimeen.

Kun suomalaispojat kasvavat, suhde isään haalenee hieman. Vielä yläkoulun päättövaiheessa suomalaispojilla on kuitenkin paremmat välit isäänsä kuin yhdessäkään naapurimaista.

– Koko läntisen Euroopan maista vain Islannissa ja Alankomaissa tämänikäiset pojat ovat isiensä kanssa yhtä läheisiä kuin suomalaiset.

"Vielä yläkoulun päättövaiheessa suomalaispojilla on paremmat välit isäänsä kuin naapurimaissa."

Tytöt turvautuvat äitiin

Sen sijaan suomalaistyttöjen yhteys isään on etäisempi kuin ruotsalais- tai norjalaistyttöjen.

Tutkimuksen mukaan näyttää, että tytöt turvautuvat vaikeissa tilanteissa vielä ensisijaisesti äitiin, kun pojat puhuvat asioistaan sekä äidille että isälle.

Myös perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa Suomessa tyttären ja isän suhteeseen: mitä varakkaampi perhe, sen läheisemmät välit.

Karvonen ei osaa sanoa syytä tähän.

– Aiheesta tarvitaan lisätutkimuksia.

Läsnä jo ensihetkistä

Tutkimusprofessori Sakari Karvonen, miten suomalaisista isistä ja -pojista on tullut niin läheisiä, melkein kuin varkain?

– On puhuttu paljon vanhemmuuden kriisistä. Niinpä on hyvin mahdollista, että hiljainen muutos isän roolissa on jäänyt havaitsematta.

"On hyvin mahdollista, että hiljainen muutos isän roolissa on jäänyt havaitsematta."

Karvosen mukaan miehet ovat ehkä havahtuneet ottamaan aktiivisemman roolin kotona.

–  Ennen äidit määrittelivät sen, miten lasten kanssa ollaan. Onko kodin työnjako muuttunut niin, että isät voivat kasvattaa lapsia omalla tavallaan? 

Tutkimusprofessori muistuttaa, että suomalaiset isät ovat läsnä lastensa arjessa vauva-ajasta saakka. Perhevapaat ovat ehkä lyhyitä, mutta ne pidetään.

Kun lapset kasvavat, isät touhuavat ja harrastavat heidän kanssaan, ehkä vielä toistaiseksi luontevammin poikien kuin tyttöjen kanssa.

– Yhdessä tekeminen vahvistaa suhdetta ja antaa yhteisiä puheenaiheita. Ehkä näitä puheenaiheita ei aiemmin ollut.

Lue THL:n sivuilta Sakari Karvosen blogikirjoitus Isistä ja pojista tuli läheisiä vaivihkaa.

Elämä ei vilahda ohitse, vaikka välillä nukkuisikin, Sanna Stellan kirjoittaa.

Vihdoinkin osaan nukkua! Kolme lasta se vaati. Nukkuminen on mielestäni aina ollut yliarvostettua. Kaikki muu elämässä niin paljon hauskempaa. Varsinkin valvominen myöhään, siitä pidän erityisesti.

Ensimmäisen lapsen kanssa en muuttanut unirytmiäni yhtään. Illalla notkuin hereillä kahteen. Oma aika iltaisin oli tärkeää. Televisio, Facebook, hyvä kirja, mitä vain mihin voi uppoutua.

Kun lapsia oli kaksi, tein valtavasti töitä ja avasin koneen aina heti, kun lapset olivat menneet nukkumaan. Ajattelin, että kyllä minä jaksan viiden tunnin yöunilla. Eivätkä nekään tunnit tulleet yhteen putkeen, koska lapsilla on taipumus heräillä öisin. Vuoden vetelin näin. Sumussa.

Näin unta, jossa salaisen palvelun agentit pyysivät minua töihin, koska pystyn operoimaan erittäin haastavia työtehtäviä huonoillakin unilla. Unessani olin James Bond -materiaalia, todellisuudessa jotain ihan muuta.

Olin niin väsynyt, etten muistanut tyttäreni toista nimeä.

Olin usein itkuherkkä ja räjähdysaltis. En muistanut enää mitään. Kuten esimerkiksi tyttäreni toista nimeä. Hieman kiusallinen tilanne, kun jouduin kaivamaan Kela-kortin esiin tarkistaakseni. Enkä yhdistänyt oiretta unen puutteeseen. Sen sijaan pelkäsin aivokasvainta. Unenpöpperössä se tuntui ilmiselvältä vaihtoehdolta.

Maksoin sen vuoden univelkoja toisen vuoden etsimällä parempaa unta ja unirytmiä.

Kolmannen lapsen kohdalla olen oppinut läksyni. Sujahdan yökkäreihin samaan aikaan vauvan kanssa. Vaikka muutaman kuukauden tai muutaman vuodenkin vetäytyisin kammariini heti iltauutisten jälkeen, ei se minusta ihan mummoa tee.

Olen alkanut luottaa, että elämä ei ole tuolla jossain, se ei vilahda ohitseni vaikka välillä nukkuisinkin. Itse asiassa elämä tuntuu kirkkaammalta hyvien unien jälkeen.

Sitä paitsi kun on nukkunut hyvin, jaksaa makkarissa tehdä muutakin kuin nukkua. Vink vink.

Tapasimme matkoilla vanhemman brittipariskunnan. He muistelivat poikaansa, joka valvotti heitä koko lapsuutensa. Nyt poika oli aikuinen ja eronnut, ja tunki pubi-illan päätteeksi vanhempiensa makuuhuoneeseen puhumaan avioerostaan. Ja taas vanhempien yöunet järkkyivät.

Siinä välissä oli ollut parikymmentä vuotta nukkua hyvin. Sellaista aikaa odotellessa!

Vauva 12/16

Sanna Stellan on 41-vuotias kolmen lapsen äiti, joka nojaa kasvatusperiaatteissaan vankasti kaaosteoriaan, mutta ei tingi lasten nukkumaanmenoajoista tai ripsiväristään.

Kuusi vauva.fin bloggaajaa kertoo, mitä lupauksia he tekivät vuodelle 2017.

"Yritän pysyä erossa netistä ennen lasten nukahtamista. Palasin hoitovapaalta töihin ja hämmennyin, kuinka lyhyt kotiutumisen ja iltatoimien väli on. Pieni vilkaisu puhelimeen johtaa helposti siihen, että netissä tulee roikuttua pidempään ja perheen yhteinen aika vähenee."

Isäkuukaudet

 

"Aion lisätä höpsöttelyä ja typerien laulujen laulamista omilla hassuilla sanoituksilla mahdollisimman julkisesti. Tavoitteena on, että oppisin ottamaan itseni vähemmän vakavasti ja lapsi saisi nauraa entistä enemmän."

Mirvan menomatkat

 

"Yritän puuhailla enemmän yhdessä yksivuotiaan Sulon kanssa, esimerkiksi ulkoilla. Maaliskuussa Sulolle syntyy pikkusisarus, ja se tuo lisämaustetta perhe-elämään. Myös pienelle on varattava aikaa."

#noljakanfaija

 

"Lupaan olla armollisempi sekä itselleni että perheelleni. Pyrin olemaan enemmän läsnä kaiken hulinan keskellä ja antaa kiireen mennä ohi. Lupaan järjestää pienimpien kanssa enemmän lukuaikaa ja vähemmän ruutuaikaa."

Rakkaudesta sanottu

 

"Meille syntyy viides lapsi, joten aion stressata vähemmän siivouksesta ja antaa aikaa lapsille. Aion myös luottaa enemmän vaistooni siinä suhteessa, että tunnen lapseni ja heidän tarpeensa parhaiten. Olen oppinut, ettei sanaani välttämättä kuunnella, ja minun on pakko oppia vaatimaan muun muassa lastemme tarvitsemia tutkimuksia ja tukitoimia." 

Neljä veljestä

 

"Toivon tapaavani vanhoja ja uusia mammakavereita. Jo ensimmäisten äityislomaviikkojen aikana olen huomannut, kuinka tärkeää muiden äitien seura minulle on. Samalla lapseni saisivat leikkiseuraa. Olen kokenut viime aikoina yksinäisiä päiviä, vaikka olen koko päivän tyttöjen kanssa." Lue lisää tämän vuoden haaveita blogista

Joukolatar

Vauva.fin vuoden 2016 suosituimmissa jutuissa lapsi on ykkönen ja kaikkein tärkein. Katso juttujemme kymmenen kärki!

Meidän Perhe -lehden toimitus tekee vanhemmuudesta huumoria. Nämä naurattivat eniten.

1. Vuoden tykätyin: Tätä tarkoittaa äiti.

2. Kesän suosikkiresepti – vanhemmille tuttu kaikkina vuodenaikoina.

3. Ei, en tiedä tätä tunnetta vieläkään. Ehkä sitten ensi vuonna.

4. Se ninjamainen isä. Sanakirjassa isän vuoro.

5. Nuo pienet voimakastahtoiset ihmiset. Niin rakkaat!

6. Ja sokerina pohjalla: niin mikäs se olikaan?

Kuvat löytyvät Meidän Perheen Facebook-sivuilta  sekä Instagramista tililtä @meidanperhelehti.