Kun isä hoitaa osan perhevapaista, koko perhe voi paremmin.

1. Se on tasapuolista 

Nykyisä tahtoo olla kartalla lapsensa elämästä ja viettää aikaa hänen kanssaan. Tämä selviää Meidän Perheen tekemästä kyselystä, johon isät vastasivat verkossa helmi-maaliskuun aikana.

Isien lasten kanssa viettämä aika on noussut 1980-luvun lopulta asti yli  60 prosenttia niissä perheissä, joissa on kaksi työssä käyvää vanhempaa. 

Tuorein tutkimustieto suomalaisten isien ajankäytöstä on vuodelta 2010, ja sen jälkeen luvut eivät ole ainakaan  laskeneet, sanoo isyystutkija Petteri Eerola. Isät viettävät lastensa kanssa yhä enemmän aikaa.

– Se on ehdottomasti hyvä uutinen. Silti isien ja äitien välillä on edelleen huomattava ero. Perheissä, joissa molemmat vanhemmat ovat töissä, isien osuus lastenhoidosta on 41 prosentin luokkaa. Kun toinen vanhemmista on kotona, aika jakautuu tietenkin vieläkin epätasaisemmin, Eerola sanoo.

Yleensä se kotiin jäävä on äiti. Myös Meidän Perheen kyselystä käy ilmi, että isäkuukausi on monen miehen mielestä riittävä määrä perhevapaata. Isät tahtovat viettää aikaa lastensa kanssa, mutta hoitovapaaseen saakka se halu ei yllä.

Toisenlaisella perhepolitiikalla kuvio olisi toinen, uskoo isätutkija.

– Aina kun isien vapaita on pidennetty, isien osuus lastenhoidosta on noussut. Perhevapaissa suomalaisisät ovat noin 20 prosenttia Ruotsia jäljessä. Muutos on hidas ja liittyy vahvasti perhepolitiikkaan. Siinä isoa uudistusta ei ole tehty pitkään aikaan. 

2. Se ei välttämättä tule kalliiksi

Kun isä jättää perhevapaat äidille, on kyse usein rahasta. Tutkimuksissa isän pientä osuutta perhevapaista perustellaan edelleen miesten suuremmilla palkoilla. Petteri Eerolan mukaan perustelu kuitenkin ontuu:

– Suuri osa perheistä ei kuitenkaan ole laskenut, miten isän kotiin jääminen vaikuttaisi perheen talouteen. Laskelmissa moni voisi huomata, ettei se esimerkiksi verotussyistä olekaan niin tappiollista, Eerola sanoo. 

– Töihinmenoa on ok perustella taloudellisella tilanteella, koska sitä ei kukaan kyseenalaista. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että tosiasiassa perheissä mennään yhä paljon perinteiden ja tottumusten mukaan. Todennäköisesti ne vaikuttavat päätökseen edelleen enemmän kuin raha, Eerola sanoo. 

3. Se tekee hyvää parisuhteelle

Lapsia hoitava isä on koko perheen etu. Kun isä pitää huolta perheensä arjesta, hän hoitaa samalla myös parisuhdettaan.

– Tiedetään jo, että pienten lasten vanhempien parisuhde on kovilla ja avioeroluvut suuria, sanoo Jyväskylän yliopiston lehtori, isyystutkija Johanna Mykkänen.

– Miksei nyt ryhdyttäisi tosissaan jakamaan vastuuta tasapuolisemmin ja turvattaisi samalla sekä lasten että molempien vanhempien hyvinvointia?

Mykkänen rohkaisee perheitä avoimeen keskusteluun siitä, miten perheen arki voisi olla mahdollisimman tasapuolista. Jotta se voi toteutua, tarvitaan työnantajien ja yhteiskunnan tahtoa sekä ymmärrystä.

– Kehitys junnaa tässä paikoillaan, vaikka vapaiden tasaisesta jakamisesta on puhuttu monta kymmentä vuotta. Siinä mielessä olen sen kannalla, että perhepolitiikkaan tarvitaan rakenteellisia muutoksia, jotta miehet pystyvät ottamaan siinä lisää tilaa ja naiset sen heille antamaan.

4. Se voi muuttaa koko elämän

Petteri Eerolan mukaan isyys merkitsee miehelle mahdollisuutta muutokseen. Kaikki on kiinni siitä, miten isä itse ottaa vanhemmuuden haltuun.

– Jos isä jatkaa normaalisti töissä ja omissa menoissaan, on mahdollista, ettei isän elämässä muutu kauhean moni asia. Hän voi edelleen käydä baarissa ja pelaamassa futista kolmesti viikossa.

Toisessa tilanteessa isä voi pitää pitkät perhevapaat ja olla kotona kaksin lapsen kanssa. Silloin lapsi voi laittaa elämän kokonaan uuteen uskoon ja muuttaa ihmistä, Eerola sanoo.

– Isyyteen liittyy hyviä muutoksen mahdollisuuksia. Mutta isänä pitää olla, että muutos voi tapahtua.

Vierailija

Se ei välttämättä tule kalliiksi + 3 muuta järkisyytä isälle jäädä kotiin lasten kanssa

Mun palkka on ollut jo vuosia 2500€/kk ja miehen palkka oli lasten syntyessä 6700€/kk. Lisäksi hän oli johtavassa asemassa ilman työaikaa. Itselläni ei ole tässä työssä eikä koulutuksen puolesta mitään mahdollisuutta hienoihin urasiirtoihin ja etenemisiin. Kumpikohan meistä jäi kotiin lasten syntyessä? Hmmm....
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Imetyksen aikana seksi saattaa tuntua yhtä houkuttelevalta kuin märkä tiskirätti naamalla. Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Marja Kihlström avaa imetyshaluttomuuden aiheuttamia tunteita.

Haluttomuuden tunteet ovat aina yksilöllisiä. Osa lapsen saaneista pareista harrastaa intohimoisesti seksiä heti synnytyksen jälkeen, osalle halut palautuvat vasta imetyksen loputtua. Noin 80 prosenttia pareista on ollut yhdynnässä kolmen kuukauden päästä synnytyksestä, mutta tieto ei kerro mitään haluista. Seksiä voi harrastaa, vaikka siitä ei nauttisi tai sitä haluaisi.

Synnytyksen jälkeen naisen estrogeeni- ja testosteronitasot romahtavat ja munasarjat lamaantuvat hetkeksi. Imetys mullistaa naisen hormonitasoja entisestään ja saattaa aiheuttaa haluttomuutta. Usein hormonitaso normalisoituu vasta, kun kuukautiset alkavat. Ja imetys luonnollisesti saattaa siirtää kuukautisten alkua.

Kuuluko halu äideille?

Fysiologisten syiden lisäksi haluttomuuteen vaikuttaa myös stressi, väsymys sekä vauvan tuoma iso elämänmuutos. Lisäksi vauvan kanssa on koko ajan vähän varpaillaan: Osaanko hoitaa häntä oikein? Ymmärränkö vauvan viestit? Heräänkö vauvan itkuun? Äiti saattaa olla niin rasittunut, että seksihalut vain jäävät pois, koska energia menee väsymyksen kanssa taisteluun ja uuden opetteluun.

Seksuaaliteraputti Marja Kihlström painottaa, että haluttomuus vaikuttaa automaattisesti omaan seksuaaliseen identiteettiin. Haluttomuuden mukana tulee helposti myös tunne, että en ole haluttava, seksikäs tai muiden halun arvoinen.

Nainen saattaa ajatella, että hänen uusi roolinsa äitinä pitää sisältään haluttomuuden tai jopa, että seksuaalisuus ja halu eivät kuulu äideille. Mieleen saattaa hiipiä, että ehkä äidin ei kuulukaan haluta.

Syyllisyyttä ja pelkoa

Äidit saattavat kokea syyllisyyttä myös puolison tähden. Olenko huono puoliso, koska minua ei haluta? En voi antaa rakkaalleni sitä läheisyyttä, joka parisuhteisiin kuuluu. Pelko siitä, että tuottaa puolisolle pettymyksen jatkuvalla kieltäytymisellä, ja puoliso löytää jonkun muun tyydyttämään seksuaaliset tarpeet, on myös läsnä.

Pelko siitä, että puoliso löytää jonkun muun tyydyttämään seksuaaliset tarpeet, on myös läsnä.

Kihlström huomauttaa, että imetystä ei välttämättä kannata lopettaa vain siksi, että se aiheuttaa haluttomuutta, mutta toisinaan se voi olla oikea vaihtoehto. Vaikka imetyksestä aiheutuva haluttomuus tuntuisikin sillä hetkellä pitkältä ajalta, se on lopuksi vain lyhyt vaihe. Silti sitä ei pidä lakaista maton alle, vaan parisuhteen molempien osapuolien on tiedostaa, missä mennään.

Neuvolalla on suuri vastuu ottaa imettävien äitien haluttomuus rohkeasti puheeksi. Koska pienten lasten vanhemmat eroavat helposti stressaavan elämäntilanteen takia, olisi heidän hyvä  tietää, ettei haluttomuus ole lopullista, ja että se menee ohi.

Kosketuksen uudet säännöt

Haluttomuus aiheuttaa huolta myös pariskunnan ei-imettävälle osapuolelle. Aina sanotaan, että kosketus ja läheisyys ovat parisuhteen peruskiviä. Viesti voi tuntua pelottavalta, jos olet parisuhteessa, jossa haluttomuutta esiintyy.

Puoliso on saattanut kokeilla kaikkea: hellyyttä, esileikkejä, liukuvoiteita ja vaikka toista yleensä kiihottavaa pornoa, mutta ei saa haluttomuudesta kärsivää syttymään. Jatkuva torjutuksi tuleminen saattaa aiheuttaa tunteen, että on epäonnistunut rakastajana. Toisaalta, vaikka olisi hyväksynyt, että seksiä ei nyt ole, on silti jäljellä halu olla toisen lähellä, halia tai silittää ohimennen. Voi olla tuskatuttavan vaikeaa yrittää päästä lähelle, jos haluton osapuoli kokee pepulle taputtelunkin syyllistävänä kutsuna seksiin.

Haluttomallekin osapuolelle on helpottavaa tietää, ettei toinen ajattele kaiken kosketuksen olevan vihjaus seksiin. 

Imetykseen liittyvästä haluttomuudesta ei ole aina helppo puhua. Marja Kihlström kertoo tavanneensa pareja, joiden parisuhteeseen seksi ei ole kuulunut vuosiin, mutta asiasta ei ole koskaan puhuttu. Ei näin, Marja painottaa, ja kertookin Puhu Muru -blogissaan ohjeet, joilla imetyshaluttomuus nostetaan parisuhteen keittiönpöydälle.

Haluttomuudesta kärsivien on tärkeää käydä läpi molempien toiveet molempien ja luoda kosketukselle uudet säännöt. Haluttomallekin osapuolelle voi olla helpottavaa tietää, ettei toinen ajattele kaiken kosketuksen olevan vihjaus seksiin, ja toisaalta puolisokin voi rauhassa halata tai suukottaa, eikä vastassa ole syyllisyyden kiristämää puolisota.

Sexpo tarjoaa seksuaalineuvontaa sekä tukea ihmissuhteisiin kaikenikäisille. Puhelimeen vastaa koulutettu seksuaalineuvoja tai -terapeutti. Soittaminen on ilmaista.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kun mietin mihin tarpeeseen hankin tavaraa, olen löytänyt itsestäni varautujan.

Varmaan rahojaan tuhlannut äitini on jättänyt minuun jäljen? Olen varautunut kaikkeen tavaroilla: sekä erilaisten juhlien järjestämiseen että mahdolliseen avioeroon. Ja miten ihmeessä voisin jättää varautumatta?

Minulta löytyy isoja määriä astioita ja pannuja. Perheessämme on monta lasta, ja halvemmaksi on tullut ostaa isot määrät astioita kuin vuokrata. Odotanko nyt, että saan viimeisenkin ylioppilaslapseni juhlittua joskus 10 vuoden kuluttua, ja hankkiudun tavaroista eroon vasta sitten, vai mitä teen? Ideoita?

- Kyllästynyt

Ilana Aalto vastaa:

Kerrot, että olet haalinut liikaa tavaraa varsinkin erityistilanteisiin ja että sinun on vaikea tehdä päätöstä tavaroiden poistamisesta. Mietit myös, mistä taipumuksesi on lähtöisin.

Tilannettasi voi lähteä purkamaan monesta suunnasta. Ensinnäkin miettisin, onko varmuuden vuoksi hankituista tavaroista jokapäiväistä haittaa. Ylittääkö haitta hyödyt? Juhlia on harvoin. Arki taas on joka päivä. Jos kaapit pullistelevat juhla-astioista, päivittäisten toimien hoitaminen keittiössä tökkii ehkä seuraavat kymmenen vuotta. Kumpi on sinulle arvokkaampaa, sujuva arki vai varautuminen erityistilanteisiin?

Toiseksi pohtisin taloudellisuutta uudelleen. Sanot, että astioiden ostaminen on tullut halvemmaksi kuin niiden vuokraaminen juhliin. Mutta mitä varmuusvarastojen säilyttäminen maksaa? Ota laskelmissa huomioon tavaroiden vaatiman säilytystilan hinta.

Varautumisen taustalla on yleensä luottamuksen puutetta

Moni joutuu tavaroidensa takia hankkimaan lisää säilytyskalusteita tai muuttamaan isompaan asuntoon. Yksi asuinneliö – eli ison astiakaapin vaatima tila – pääkaupunkiseudulla vuokra-asunnossa maksaa melkein 200 euroa vuodessa. Ostetulle asuinneliölle tulee hintaa keskimäärin 3700 euroa ja tietysti vielä muut asumiskulut siihen päälle.

Pohjimmiltaan kyse ei kuitenkaan ole arjen sujumisesta tai rahasta. Varautumisen taustalla on yleensä luottamuksen puutetta. Varautujatyyppi ei kerää tavaraa vain kotiinsa, vaan hänet tunnistaa kaupungillakin isosta käsilaukusta, josta löytyy kaikkea kyypakkauksesta vaihtoalkkareihin – koskaan ei tiedä, mikä tilanne saattaa yllättää! Varautuja tahtoo olla kontrollissa, vaikka ymmärtää itsekin, että välillä menee överiksi.

Mikä olisi pahinta mitä voisi tapahtua, jos luovut varmuusvarastoista?

Kolmanneksi ehdotankin, että kysyt itseltäsi, mikä olisi pahinta mitä voisi tapahtua, jos luovut varmuusvarastoista. Se, että joutuisit vuokraamaan astiat juhliin ja menisi rahaa? Vai se, että juhlissasi olisi eripariastiat, koska joutuisit pyytämään ne lainaan ystäviltä ja sukulaisilta? Vai olisiko pahinta se, jos joutuisit tarjoilemaan juhlakahvit kertakäyttökupeista?

Vaihtoehtoja punnitsemalla huomaat, että niitä löytyy eivätkä ne kaikki ole aivan mahdottomia. Luota siihen, että kun päästät turhat tavarat menemään, asiat järjestyvät.

Ammattijärjestäjä Ilana Aalto vastaa lukijoiden kysymyksiin vauva.fissä. Lähetä kysymyksesi lomakkeella tai meilitse meidanperhe@sanoma.com otsikolla. Laita viestin otsikoksi "Kysy ammattijärjestäjältä".

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Letut ilman munia, maitoa ja vehnää syntyvät rennosti ruokabloggaaja Hanna Hurtan ohjeella.

Ton-ton-ton-nokkosletut

4 annosta, 45 min

3 dl kikhernejauhoja

4 dl vettä

½ tl suolaa

3 dl tuoretta nokkosta (tai pinaattia)

½ dl öljyä

Sekoita jauhot, vesi ja suola huolellisesti. Keitä nokkosia runsaassa vedessä kaksi minuuttia. Purista vesi pois ja hienonna lehdet taikinaan. Anna taikinan turvota 15 minuuttia.

Paista taikinasta noin kymmenen ohutta lettua paistinpannussa tai muurikassa. Käytä riittävästi öljyä ja tee letuista vain keskikokoisia, niin ne eivät repeä.

Tarjoa suolaisen tai makean täytteen kanssa.


Hannan kaksivuotiaat kaksoset Olga ja Hugo auttavat paistohommissa. Vanhan talon puuhella on keittiön sydän.


Sieni-parsatäyte

1 nippu vihreää parsaa

1 rkl oliiviöljyä

¼ tl suolaa

Sienikastike

2 kesäsipulia varsineen

1 l kantarelleja (tai suppilovahveroita tai herkkusieniä)

1 rkl oliiviöljyä

2–2½ dl (kaura)kermaa

½ tl suolaa

¼ tl mustapippuria

Leikkaa parsojen puisevat tyvet pois ja kuori parsat halutessasi. Kuumenna öljy paistinpannussa ja paista parsat rapsakan kypsiksi. Mausta suolalla. Parsat voi myös grillata.

Hienonna sipulit ja viipaloi vihreät varret. Revi kantarellit puoliksi.

Kuumenna öljy pannussa ja kuullota sipulin vaaleaa osaa pari minuuttia. Lisää sienet ja paista 5 minuuttia. Lisää kerma ja anna kiehua pari minuuttia. Mausta suolalla, pippurilla ja sipulinvarsilla. Jaa kastike ja parsat letuille ja kääri rullalle.

Makea manteli-omenatäyte

1½ dl manteli- tai maapähkinävoita

2 omenaa

½ dl rouhittua tummaa suklaata

Viipaloi omenat. Levitä mantelivoita letulle. Lisää päälle omenaa ja rouhittua suklaata.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Moni mies etsii parikseen naista, jolla on jo lapsia, deittiasiantuntija Anna Uusiheimala kertoo.

Kun sinkku treffailee uutta kumppania, puhe käntyy usein lapsiin: Onko sinulla lapsia? Kuinka monta? Haluaisitko lisää? Vai ovatko lapset ehdoton ei? Osa uutta kumppania etsivistä jopa salaa omat lapsensa paremman treffisuosion saadakseen.

Anna Uusiheimala perusti pikatreffejä järjestävän yrityksen Deittisirkuksen vuonna 2013. Siitä asti hän on toiminut parinmuodostuksen asiantuntijana.

Pikadeiteillä käyvät ihmiset esittävät erilaisia toiveita suhteessa tavattaviin treffikumppaneihin. Anna kertoo, että lapset ja lapsettomuus näyttelevät suurta roolia parinhankinnassa, ja lapsista puhutaan usein jo ensikohtaamisella.

Lapset, niiden mahdollinen hankkiminen tai ehdoton lapsettomuus ovat avainkysymyksiä, joista treffeillä käyvät jättävät palautetta. Erityisen tärkeä asia lapset ovat Annan kokemuksen mukaan miehille.

Usein vanhemmat miehet, joilla omat lapset ovat jo teini-iässä tai aikuisia, toivovat, että naisella olisi omia lapsia, jotta tämä ei halua enää hankkiutua raskaaksi.

Mutta kyllä lisääntymishalua esiintyy myös miesten maailmassa: Annan mukaan nuoremmat miehet toivovat usein tapaavansa naisen, jolla on vielä halua lisääntyä. Varsinkin miehet, joilla jo on lapsia, haluavat tavata mieluummin naisen, jolla myös on lapsia aikaisemmasta suhteesta.

– Omat lapset saattavat toimia takeena kiinnostuksesta muiden tai tulevia lapsia kohtaan. Saatetaan ajatella, että joku muu mieskin on ajatellut naisen hyväksi vanhemmaksi, vaikka parisuhde ei  sitten toiminutkaan, Anna pohtii.

– Ehkä miehet ajattelevat lapsellisen naisen hoivaavan myös muita, kuten miehen omia lapsia.

"Ehkä miehet ajattelevat lapsellisen naisen hoivaavan myös muita, kuten miehen omia lapsia."

Anna on huomannut, että miehet saattavat jopa karttaa yli kolmikymppisiä naisia, joilla ei ole lapsia. Heidät saatetaan mieltää itsekkäiksi tai hankaliksi tyypeiksi.

Naisten toiveissa ei miehen lapsellisuus tai lapsettomuus näy juuri koskaan. Annan kokemuksen mukaan osa naisista haluaa silti olla se, joka tekee miehelle sen ensimmäisen lapsen.

– Ja yh-äidit, joiden lapsilta puuttuu aktiivinen isä, etsivät naiset kumppanin lisäksi myös isäpuolta lapselleen.

Deittisirkus järjestää tavallisten pikadeittien lisäksi myös erityisesti sinkkuvanhemmille ja lapsimyönteisille sinkuille tarkoitettuja pikatreffejä: Helpottaa, kun treffeillä ei tarvitse huolehtia, ovatko omat lapset toiselle taakka tai haluaako vastapuoli tutustua lasta haluavaan ihmiseen.

Kysely

Saako treffikumppanilla olla lapsia?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.