Viime kesänä näyttelijä Sanna Stellanin perheeseen tulivat kissa ja koira, jotta vauvakuume hellittäisi. Ei auttanut. Keväällä syntyi kolmas lapsi Fria.

”Tuo maitoa ja mieti myös, tehdäänkö me se kolmas lapsi!”

Sanna Stellanin puoliso Micke Nyström ehti kuulla Sannan lauseen ovenraosta, kun oli jo matkalla kauppaan. Oli viime vuoden toukokuu.

Päätöstä ei voinut estää vaikka yritettiin. Koiranpentu Fade ja maatiaiskissa Frida tulivat taloon viime kesänä ehkäisemään vauvan kaipuuta. Elokuussa Sanna oli jo raskaana.

Huhtikuussa Rasmuksen ja Vildan pikkusiskoksi syntyi Fria.

”Ajattelen, että teimme kolmannen lapsen myös lapsia varten. Nyt he ovat porukka, eivät enää parivaljakko”, Sanna sanoo.

Arki kolmen lapsen, koiran ja kissan kanssa on lähinnä kaaosta. Arjen rutiinit on opeteltu kynä ja paperi kädessä, koska on ollut pakko. Pari vuotta sitten tehty lista on ollut hyvä apu: Kello 17 ruoka, kello 19.15 lelujen kerääminen, kello 20 yläkertaan ja hampaiden pesulle.

”Oikeasti olen haahuilija enkä nauti aikatauluista, mutta viimeistään toisen lapsen syntymän jälkeen myönsin, että aikataulut helpottavat elämää kummasti.”

Talouspaperi pelastaa

Moni kasvatusperiaate on entinen periaate. Talouspaperi ei ole enää eettisistä syistä pannassa.

”Kun maito kaatuu pöydälle, koira pissaa lattialle ja pari nenää vuotaa, talouspaperi pelastaa. Kauppakassipalvelun nuoret miehet kantavat meille paperikolleja selät väärällään. Olen ajatellut, että menköön. Kompostoin niin paljon, että ehkä se hyvittää luonnonvarojen tuhlauksen talouspapereihin”, Sanna Stellan sanoo.

Välillä Sanna uhkaa laittaa kompostiin myös Rasmuksen ja Vildan. Kun perhe on lähdössä näyttelyn avajaisiin tai syntymäpäiväjuhliin, Sanna ehdottaa, että leikitään ranskalaista perhettä: ollaan siivosti ja hillitysti, puhutaan nätisti eikä remuta.

Joskus vitsi toteutuu. Useimmiten ei.

Mikä Sanna Stellania auttaa, kun marttyyriäitisyndrooma uhkaa iskeä? Entä mikä on kotona oleva kauhujen kamari? Lisää Sanna Stellanin ja perheen arjesta Meidän Perheessä 7/2016.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Iso remontti ei kuulunut Terhin ja Kallen suunnitelmiin. Kesän aikana he huomasivat, että trampoliini voi poikkeustilassa pelastaa perheen.

Remontoitte itsellenne kodin kolme vuotta sitten. Millainen oli remonttikesä 2014?

Terhi: Muutimme Porvooseen Helsingistä ja asuimme talomme pihalla viisi kuukautta asuntovaunussa, sillä talo meni perusteelliseen remppaan. Minä nukuin vaunussa poikien kanssa. Kalle ei mahtunut sinne, hän nukkui pihan kanalarakennuksessa. Remontoimme koko valveilla­oloaikamme kesäkuusta marraskuun alkuun. Grillasimme ruuat pihalla koko remontin ajan ja tiskasimme ulkona saunan edessä.

Onneksi se kesä oli lämmin. Pojille ostettiin trampoliini, jota ilman olisi varmasti tullut tekemisen puute. Söimme jäätelöä joka päivä ja lämmitimme iltaisin saunan, jossa remontin pölyt ja hiet pestiin pois. Nuo viisi kuukautta olivat suunnaton voimainponnistus mutta – näin jälkeen päin ajateltuna – myös onnellista perheen yhteistä aikaa.

Terhin, Kallen ja kolmen pojan kodissa on 120 neliötä.
Terhin, Kallen ja kolmen pojan kodissa on 120 neliötä.

Miten remppakesän jälkeinen elämä sujui?

Terhi: Marraskuun alussa alkoi sataa räntää. Onneksi pääsimme muuttamaan taloon, kun keittiö, olohuone ja alakerran vessa valmistuivat. Kaikkiaan aikaa meni kuitenkin vielä puolitoista vuotta lisää. Kaikki lomat ja vapaa-aika rempattiin. Sen jälkeen oli käsittämättömän ihanaa, kun ei tarvinnut työpäivän jälkeen vaihtaa illaksi remppavaatteita päälle.


Melkein kuin mökillä. Satunnaisia mökkivierailuja lukuun ottamatta tämä perhe viettää kesän koti pihalla. Onhan siellä sauna, grilli ja miltei kaikki, mitä suomalaisilla kesämökeilläkin.


Grilli kuumana. Kalle on perheen pääkokki ja kesällä grillimestari. Savustettu lohi ja grillatut kanavartaat, vihannekset sekä halloumi katoavat kohta nälkäisen veljeskolmikon suihin.

Mikä teidät veti asumaan juuri tähän kotiin?

Kalle: Rauha. Siihen ihastuin ja siitä tykkään vieläkin. Ei ole parempaa asiaa kuin pitkän työpäivän jälkeen sytyttää tuli pihasaunan pesään. Tuntuu, kuin tulisi mökille. Porvoossa koko elämänmeno on erilaista kuin Helsingissä. Ihmisillä ei ole ilmeinen kiire mihinkään, jutustelu on tärkeä osa porvoolaista meininkiä.

Terhi: Piha. Ihastuin isoon pihaan, jossa lapset voivat temmeltää. En ole vielä intohimoinen puutarhanhoitaja mutta ajattelen, että minusta voisi tulla sellainen. Rintamamiestalo on monelle asumisen suuri unelma, minulle se ei ollut. Mietimme jopa rintamamiestalon myymistä ja uuden talon rakentamista tälle tontille. Sitten vanha talo alkoikin tuntua kodilta, ja myymisajatukset unohtuivat.

Miten talo muuttuu, kun pojat kasvavat?

Terhi: Vielä jonkin aikaa Elias ja Julle mahtuvat samaan huoneeseen, mutta on mahdollista, että isompana he haluavat omat huoneet. Meillä on kellarikerroksessa tila remontoitavana. Siitä on tulossa Kallen työhuone, mutta ehkä tulevaisuudessa joku pojista valloittaa sen.


Kaikki pojat harrastavat jääkiekkoa ja ovat muutenkin urheilullisia. Eliaksen ja Jullen huoneessa on puolapuut ja riippurenkaat. Joskus kuntoiluhetki pidetään koko perheen voimin.
Kaikki pojat harrastavat jääkiekkoa ja ovat muutenkin urheilullisia. Eliaksen ja Jullen huoneessa on puolapuut ja riippurenkaat. Joskus kuntoiluhetki pidetään koko perheen voimin.


Peräkamarin pelimiehet. Alexiksen huoneessa on lasten biljardipöytä. Pojat pelaavat usein panoksenaan kunniaa tai rahaa: 50 senttiä tai kaksi euroa.

Millä taikatempuilla talo pysyy siistinä?

Terhi: Olen valinnut kaikki sisustusmateriaalit ajatellen sitä, että meillä on kolme poikaa. Alakerran lattioissa on mikrosementti, joka on helppo imuroida ja pestä. Olohuoneen sohvakangas on pestävää materiaalia, alcantaraa. Yläkerran vinyylikorkkilattia kestää iskut ja sisälätkän peluun. Koko perhe osallistuu talon siistinä pitämiseen: Alexis imuroi, ja nuoremmat tyhjentävät tiskikonetta ja vievät roskia.

Kalle, olet perheen pääkokki. Millaista ruokaa teet ja millaisessa keittiössä?

Kalle: Suunnittelimme Terhin kanssa keittöremontin yhdessä. Kaadoimme väliseinää ja teimme keittiöön yhdistyvän ruokailutilan entisten asukkaiden makuuhuoneesta. Rakastan ruuanlaittoa: isäni on ollut alalla, ja minun haaveeni on oma bistro. Arkisin teen nopeaa ruokaa, kuten kanaa, pastaa tai risottoa. Kiireisiin päiviin teen viikonloppuna curryja pakastepusseihin valmiiksi. Kesällä on mahtavaa kokata ulkona. Unelmoin muuratusta kesäkeittöstä, jossa olisi pizzauuni.


Unelmien keittiössä. Kalle halusi väljän keittiön, jossa kokki mahtuu työskentelemään, vaikka kolme lasta kaartelee ympärillä.


Vielä korkeammalle! Elias näyttää, miten tramppa toimii. vaikka kyllähän pikkuveli Julle sen tietää. Ilman trampoliinia remonttikesä olisi ollut lapsille paljon tylsempi.


Panda pistäytyi pesulla. Pihapiirin puusauna lämpiää usein. Piha on niin suojaisa, että asukkaat voivat juosta nakuina talosta saunaan ja takaisin. Nyt Jullella on kuitenkin yllään pandapuku.

Terhi, työskentelet sisustussuunnittelijana. Kerro vinkkisi lastenhuoneeseen!

Terhi: Neuvoisin miettimään kalusteiden määrää, kokoa ja yhtenäistä tyyliä. Värityksen suunnitteluun kannustan ottamaan lapset mukaan. Omat lapseni ovat saaneet osallistua tapettikirjojen ja värilastujen kanssa suunnitteluun. Kannattaa korostaa yhtä seinää tehostemaalilla tai -tapetilla tai näyttävällä kuvatapetilla. Muut seinät voivat olla neutraalit.

Mitä remppa teille opetti?

Terhi ja Kalle: Pitää olla armollinen: jos jokin juttu ei valmistu sinä iltana kun piti, se ei ole maailmanloppu. Ja parisuhde ei saa kärsiä remontin takia.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Nice cream -kulhon koristeeksi käyvät tuoreet marjat ja pähkinät. Testaa ruokabloggaaja Hanna Hurtan huippureseptiä!

Nice cream -kulho

4 annosta, 15 min + pakastus 4 t

4 banaania

400 g mansikoita

¼ tl vaniljajauhetta

3 rkl kookoskermaa

Koristeeksi

marjoja, pähkinöitä ja minttua

  1. Viipaloi banaanit laakeaan astiaan. Poista mansikoista kannat ja laita nekin astiaan. Pakasta vähintään 4 tuntia.
  2. Laita banaanit ja mansikat tehosekoittimeen. Lisää vanilja ja kookoskerma. Soseuta sileäksi. Jaa seos kulhoihin ja koristele.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Käsi pystyyn: kenen vakihoitopaikka ottaa lapset viikoksi, kun te matkustatte etelänlämpöön parisuhdeaikaa viettämään? Mutta viikko-viikko -systeemi...

Kahdenkeskistä parisuhdeaikaa siunautuu minulle ja puolisolleni muutamia kertoja vuodessa. Se tulee aina yhtä tarpeeseen kuin laukun pohjalta löytyvä tutti takapenkin itkukohtauksessa: tulppaa sopivasti ajatuksen, että jos nyt erotaan, niin ainakin joka toinen viikko minulla on mahdollisuus olla hetken rauhassa. 

Koska täältä katsottuna: Monilla eronneilla ja uuden puolison löytäneillä näyttää menevän ihanasti – lomakuvia Kreikan saaristosta tai mökkilaiturilta, vain me kaksi, sydän, sydän, pusu.

Käsi pystyyn: kenen vakihoitopaikka ottaa lapset viikoksi, kun te matkustatte etelänlämpöön parisuhdeaikaa viettämään? Ymmärtääkseni aika harvalla on moinen mahdollisuus, vaikka arjen tukiverkko olisi suorastaan teräksinen. Kolme lasta, koulu-, päiväkoti- ja harrastusrumba uuvuttaa kenet tahansa sankari-isovanhemman tai city-kummin.

Ei perhe ole mikään vankila, mutta saattaa alkaa tuntua siltä, jos ei pääse koskaan olemaan vain kahdestaan. 

Koska en ole vielä eronnut lasteni isästä, tyydyn haaveilemaan yhteisestä parisuhde-ajasta varsinkin silloin, kun perhearki kiristää: pyykkikasojen keskellä, jatkuvan kitinän aikaan, mutku mä haluun -kohtauksissa, sitä pahaa ruokaa laittaessa ja tietenkin keskeytyneissä yhdynnöissä – äitii, mä näin pahaa unta! 

Ei perhe ole mikään vankila, mutta saattaa alkaa tuntua siltä, jos ei pääse koskaan olemaan vain kahdestaan.

Siksi ihmiset, jotka ottavat lapset hoitoon, edes joskus ja edes muutamaksi tunniksi, ovat lapsiperheiden vanhemmille kultaakin kalliimpia. Ja saattavat pelastaa monta perhettä erolta  – tai vaikka vaan ihan siltä salaa hiipivältä katkeruuden tunteelta.

 

Cissi

Avioero on vanhemman märkä uni, jossa eksästä tulee lastenhoitaja

Olen nyt senverran vanhanaikainen että kysyn:miksi omista lapsista pitäisi saada lomilla ns.omaa aikaa tai "lomaa lapsista" Kun on perhe perustettu niin se perhe siinä sitten on,ei siitä tyrkätä ketään hoitoon että itse pääsee "lepolomalle".Lapset viettävät ison osan lapsenelämästään päivähoidossa ja koulussa,miksi hän lomillakaan ei saisi viettää aikaa vanhempiensa kanssa ??? Olen 5 lapsen äiti,he ovat syntyneet -80-90 ja 2000 luvulla ja oma huomioni on että- 80,-90 luvulla ei tälläista "lomaa...
Lue kommentti
10 vuoden päästä mennään

Avioero on vanhemman märkä uni, jossa eksästä tulee lastenhoitaja

Voin sanoa, että välillä haaveilen ja tunnen kateutta yh-kavereiden lapsivapaista. Samoin tunnen niitä kavereita kohtaan, joilla on tukiverkosto ja pääsevät pari kertaa vuodessa kahdestaan viettämään pitkää viikonloppua. Kun ei yhdeksään vuoteen ole saanut yhtään yötä olla kahden kesken, niin kyllä välillä kiristää.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Osa taskurahoista menee hyväntekeväisyyteen. ”Se auttaa lapsia ymmärtämään, ettei kaikilla asiat ole yhtä hyvin kuin meillä.”

Nordlundin perheessä on käytössä kolmen kuoren viikkorahasysteemi. Raha jaetaan kolmeen osaan, joista yksi tuhlataan, toinen lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen ja kolmas laitetaan säästöön. Viikkorahan suuruus määräytyy sen mukaan, millä luokalla ollaan: ekaluokalla saa euron ja nelosluokalla neljä.

Viime vuonna Stella, 11, Isabella, 9, Gemma 8, hankkivat viikkorahoillaan toisenlaisen joululahjan, vuohen kehitysmaahan.

– Kun osan rahoista lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, tulee ymmärrystä siitä, ettei kaikilla asiat ole yhtä hyvin kuin meillä, perheen äiti, varallisuusvalmentajana työskentelevä Nina kertoo.

Ninalla on myös talouskasvatusaiheinen blogi Lapset ja raha.

Tuhlaamisellakin on puolensa

Myös tuhlaaminen voi olla opettavaista – vaikka välillä äidin tekisi kovasti mieli neuvoa.

– Esimerkiksi nämä euron automaatit, joista tulee joku superpallo! Voi huh. On vaikeaa olla sanomatta mitään. Mutta sitten lapsi näkee kaupassa, että olisi voinut saada rahallaan jotain paljon kivempaa, jos olisi malttanut odottaa. Sekin on tärkeä oppi.

Säästämällä lapset osallistuvat itselleen tärkeisiin hankintoihin, kuten vaikkapa uuden puhelimeen.

– Esimerkiksi kun yksi lapsista hukkasi kännykän, emme ostaneet heti uutta, vaan sovimme, että hän säästää siihen itse puolet ja toinen puoli tulee meiltä. Se opetti, ettei kaikkea voi saada heti. Se on hyvä oppi pikavippien aikakaudella, Nina sanoo.

Viimeistään yläasteella tytöt saavat itsekin kokeilla sijoittamista.

Kun tytöt vielä vähän kasvavat, Nina ja Lasse aikovat opettaa heille sijoittamista. Tällä hetkellä vanhemmat sijoittavat pieniä summia lasten puolesta, mutta viimeistään yläasteella tytöt saavat itsekin kokeilla. Tulevaisuudessa on myös tarkoitus muuttaa viikkoraha kuukausirahaksi, mikä tuo mukanaan lisää paitsi vapautta myös vastuuta.

– Juttelimme Stellan kanssa jo aiheesta. Oli hienoa huomata tytön silmissä ahaa-elämys, kun hän tajusi, että voi joko ostaa kuukausirahalla koulussa välipalakortin tai tuoda eväät kotoa ja säästää sen avulla rahaa johonkin parempaan.