Kuva: Heli Blåfield

Viisivuotias poika reagoi voimakkaasti itkien tilanteissa, jotka eivät mene hänen mielensä mukaan. Mitä voisimme tehdä, äiti kysyy.

"Viisivuotias poikamme on tunteellinen ja herkkä, erittäin empaattinen ja kiltti lapsi. Hänen kanssaan arki on täynnä sekä suuria onnentunteita että haastavia aikoja, sillä hän kokee elämän ylä- ja alamäet erittäin voimakkaasti.

Välillä tunnemme vanhempina olevamme täysin riittämättömiä, koska ongelmia erityisesti kaverisuhteissa on paljon.

Poikamme reagoi voimakkaasti itkien ja huu­taen tilanteissa, jotka eivät mene hänen mielensä mukaan. Jos hän ei saa haluamaansa lelua tai leikin kulku ei miellytä häntä, hän saattaa alkaa ulista, itkeä ja huutaa kovaan ääneen. Päiväkodissa eräs lapsi on alkanut kiusata poikaamme. Hän innostuu poikamme itkusta ja jatkaa kiusaamista entistä ärhäkämmin.

Mitä voisimme tehdä, jotta saisimme käytösmallin katkaistua? Poika reagoi pettymyksiin voimakkaasti huutaen ja itkien myös kotona."

Neuvoton äiti

Janna vastaa

"Tunteikkaan lapsen kanssa joutuu usein koville. Hienoa että sanotte sen ääneen! Kirjeestä ei käy ilmi, miten hoidatte näitä tilanteita, mutta perussääntö on: lapsen tunteet tulee hyväksyä itse hätääntymättä mutta myöskään niitä lietsomatta. Vanhempi voi todeta: ”Huomaan, että petyit kovasti. Sure sen aikaa kun tarvitsee ja sitten autan sinua rauhoittumaan.”

Monesti aikuiset huolestuvat, suuttuvat ja uupuvat lapsen tunnereaktioista. Se on ymmärrettävää, mutta saa yleensä vanhemmat tuntemaan syyllisyyttä. Jos lapsen tunnetila uhkaa tarttua, aikuinen voi keskittyä syvähengitykseen tai rauhoittavaan ajatukseen.

Joustamattomuus ja tunnetilojen vaihtelut ovat hyvin yleisiä vielä viisivuotiailla.

Päiväkodissa tapahtuvaan kiusaamiseen vanhempien on vaikea puuttua, mutta onneksi teillä on apujoukot lähellä. Neuvotelkaa päiväkodin aikuisten kanssa ja pyytäkää erityisopettajan arviota.

Onko ryhmän kaverisuhteille tehtävissä jotain? Onko pienryhmissä toteutettavaa vuorovaikutusleikkiä tarjolla? Monesti jo nämä auttavat herkässä vaiheessa olevan lapsen sosiaalista kasvua ja lopettavat kiusaamisen.

Joustamattomuus ja tunnetilojen vaihtelut ovat hyvin yleisiä vielä viisivuotiailla. Käytösmallin saa katkaistua helpommin, jos tietää mistä on kyse. Neuvolalääkäri ja -terveydenhoitaja tai neuvolapsykologi voivat olla avuksi. He tekevät yhteistyötä päiväkodinkin kanssa ja voivat mennä havainnoimaan lasta ryhmätilanteissa.

Monissa perheneuvoloissa on tarjolla myös vanhemmuutta tukevia ryhmiä. Tilanne on hyvä katkaista nyt, ettette kadota silkkaa uupumustanne yhteyttä ihanaan empaattiseen poikaanne."

Meidän Perhe 7/16

Kysy Jannalta

Mietityttääkö lapsen kasvatus? Lastenpsykiatri Janna Rantala vastaa lukijoiden kysymyksiin Meidän Perhe -lehden joka numerossa. Lähetä kysymys tästä tai sähköpostitse meidanperhe@sanoma.com Laita viestin otsikoksi "Janna vastaa".

Elämä ei vilahda ohitse, vaikka välillä nukkuisikin, Sanna Stellan kirjoittaa.

Vihdoinkin osaan nukkua! Kolme lasta se vaati. Nukkuminen on mielestäni aina ollut yliarvostettua. Kaikki muu elämässä niin paljon hauskempaa. Varsinkin valvominen myöhään, siitä pidän erityisesti.

Ensimmäisen lapsen kanssa en muuttanut unirytmiäni yhtään. Illalla notkuin hereillä kahteen. Oma aika iltaisin oli tärkeää. Televisio, Facebook, hyvä kirja, mitä vain mihin voi uppoutua.

Kun lapsia oli kaksi, tein valtavasti töitä ja avasin koneen aina heti, kun lapset olivat menneet nukkumaan. Ajattelin, että kyllä minä jaksan viiden tunnin yöunilla. Eivätkä nekään tunnit tulleet yhteen putkeen, koska lapsilla on taipumus heräillä öisin. Vuoden vetelin näin. Sumussa.

Näin unta, jossa salaisen palvelun agentit pyysivät minua töihin, koska pystyn operoimaan erittäin haastavia työtehtäviä huonoillakin unilla. Unessani olin James Bond -materiaalia, todellisuudessa jotain ihan muuta.

Olin niin väsynyt, etten muistanut tyttäreni toista nimeä.

Olin usein itkuherkkä ja räjähdysaltis. En muistanut enää mitään. Kuten esimerkiksi tyttäreni toista nimeä. Hieman kiusallinen tilanne, kun jouduin kaivamaan Kela-kortin esiin tarkistaakseni. Enkä yhdistänyt oiretta unen puutteeseen. Sen sijaan pelkäsin aivokasvainta. Unenpöpperössä se tuntui ilmiselvältä vaihtoehdolta.

Maksoin sen vuoden univelkoja toisen vuoden etsimällä parempaa unta ja unirytmiä.

Kolmannen lapsen kohdalla olen oppinut läksyni. Sujahdan yökkäreihin samaan aikaan vauvan kanssa. Vaikka muutaman kuukauden tai muutaman vuodenkin vetäytyisin kammariini heti iltauutisten jälkeen, ei se minusta ihan mummoa tee.

Olen alkanut luottaa, että elämä ei ole tuolla jossain, se ei vilahda ohitseni vaikka välillä nukkuisinkin. Itse asiassa elämä tuntuu kirkkaammalta hyvien unien jälkeen.

Sitä paitsi kun on nukkunut hyvin, jaksaa makkarissa tehdä muutakin kuin nukkua. Vink vink.

Tapasimme matkoilla vanhemman brittipariskunnan. He muistelivat poikaansa, joka valvotti heitä koko lapsuutensa. Nyt poika oli aikuinen ja eronnut, ja tunki pubi-illan päätteeksi vanhempiensa makuuhuoneeseen puhumaan avioerostaan. Ja taas vanhempien yöunet järkkyivät.

Siinä välissä oli ollut parikymmentä vuotta nukkua hyvin. Sellaista aikaa odotellessa!

Vauva 12/16

Sanna Stellan on 41-vuotias kolmen lapsen äiti, joka nojaa kasvatusperiaatteissaan vankasti kaaosteoriaan, mutta ei tingi lasten nukkumaanmenoajoista tai ripsiväristään.

Kuusi vauva.fin bloggaajaa kertoo, mitä lupauksia he tekivät vuodelle 2017.

"Yritän pysyä erossa netistä ennen lasten nukahtamista. Palasin hoitovapaalta töihin ja hämmennyin, kuinka lyhyt kotiutumisen ja iltatoimien väli on. Pieni vilkaisu puhelimeen johtaa helposti siihen, että netissä tulee roikuttua pidempään ja perheen yhteinen aika vähenee."

Isäkuukaudet

 

"Aion lisätä höpsöttelyä ja typerien laulujen laulamista omilla hassuilla sanoituksilla mahdollisimman julkisesti. Tavoitteena on, että oppisin ottamaan itseni vähemmän vakavasti ja lapsi saisi nauraa entistä enemmän."

Mirvan menomatkat

 

"Yritän puuhailla enemmän yhdessä yksivuotiaan Sulon kanssa, esimerkiksi ulkoilla. Maaliskuussa Sulolle syntyy pikkusisarus, ja se tuo lisämaustetta perhe-elämään. Myös pienelle on varattava aikaa."

#noljakanfaija

 

"Lupaan olla armollisempi sekä itselleni että perheelleni. Pyrin olemaan enemmän läsnä kaiken hulinan keskellä ja antaa kiireen mennä ohi. Lupaan järjestää pienimpien kanssa enemmän lukuaikaa ja vähemmän ruutuaikaa."

Rakkaudesta sanottu

 

"Meille syntyy viides lapsi, joten aion stressata vähemmän siivouksesta ja antaa aikaa lapsille. Aion myös luottaa enemmän vaistooni siinä suhteessa, että tunnen lapseni ja heidän tarpeensa parhaiten. Olen oppinut, ettei sanaani välttämättä kuunnella, ja minun on pakko oppia vaatimaan muun muassa lastemme tarvitsemia tutkimuksia ja tukitoimia." 

Neljä veljestä

 

"Toivon tapaavani vanhoja ja uusia mammakavereita. Jo ensimmäisten äityislomaviikkojen aikana olen huomannut, kuinka tärkeää muiden äitien seura minulle on. Samalla lapseni saisivat leikkiseuraa. Olen kokenut viime aikoina yksinäisiä päiviä, vaikka olen koko päivän tyttöjen kanssa." Lue lisää tämän vuoden haaveita blogista

Joukolatar

Vauva.fin vuoden 2016 suosituimmissa jutuissa lapsi on ykkönen ja kaikkein tärkein. Katso juttujemme kymmenen kärki!

Meidän Perhe -lehden toimitus tekee vanhemmuudesta huumoria. Nämä naurattivat eniten.

1. Vuoden tykätyin: Tätä tarkoittaa äiti.

2. Kesän suosikkiresepti – vanhemmille tuttu kaikkina vuodenaikoina.

3. Ei, en tiedä tätä tunnetta vieläkään. Ehkä sitten ensi vuonna.

4. Se ninjamainen isä. Sanakirjassa isän vuoro.

5. Nuo pienet voimakastahtoiset ihmiset. Niin rakkaat!

6. Ja sokerina pohjalla: niin mikäs se olikaan?

Kuvat löytyvät Meidän Perheen Facebook-sivuilta  sekä Instagramista tililtä @meidanperhelehti.