Uusi raportti kertoo, että huoli toimeentulosta kuormittaa vanhempia ja voi johtaa jopa lasten kurittamiseen.

Vanhemmat, jotka kertovat perheen toimeentulon olevan hankalaa, ovat muita useammin huolissaan jaksamisestaan, riittävyydestään ja taidoistaan vanhempina. He myös muita useammin menettävät malttinsa lasten kanssa ja pitävät hyväksyttävänä lasten kurittamista kuten luunappeja tai tukistamista.

Asiat selviävät tuoreesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportista Lapsiköyhyys Suomessa 2010-luvulla.

Tutkimuspäällikko Johanna Lammi-Taskula huomauttaa, että aina aikuisen huoli ei onneksi näyttäydy huonompana vanhemmuutena lapsen kannalta.

– Toimeentulon huolista kärsivä vanhempi kuitenkin itse kokee joutuvansa ponnistelemaan enemmän selviytyäkseen vanhemmuudesta – ja se on jo todellinen kuormitus.

Jaksamisen rajoilla eläminen voi toimia oravanpyöränä, jolla on kurjia vaikutuksia, Lammi-Taskula kuvaa.

Kun vanhemmalla on usein hermot kireällä, hän menettää malttinsa helpommin. Siitä puolestaan seuraa syyllisyyden tunnetta ja pettymystä omaan vanhemmuuteen, joka taas kuormittaa lisää.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus on tullut voimaan raportin kyselyajankohdan jälkeen. Se on esimerkki poliittisesta toimenpiteestä, joka entisestään lisää arjen haastavuutta perheissä.

Lasten elämäntavat ja terveys huolettavat

Perheissä, joissa on toimeentulosta tiukkaa, vanhemmat ovat muita useammin huolissaan myös lastensa tilanteesta. Esimerkiksi lasten terveys, elämäntavat, oppiminen ja tunne-elämä aiheuttavat enemmän huolta.

Lasten ja lapsiperheiden köyhyys on viime vuosina yleistynyt erityisesti kahden huoltajan perheissä. Silti köyhyys on yksinhuoltajilla yleisempää. Köyhyysrajan alittavissa lapsiperheissä lähes puolessa oli huoltaja, joka käy töissä.

Tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2014, jolloin köyhissä perheissä eli 126 000 lasta.

Tutkijat huomauttavat, että köyhyysrajan ylittävissäkin perheissä raha voi olla tiukilla. Esimerkiksi korkeat asumiskustannukset ja asuntolainat aiheuttavat toimeentulohuolia.

Äidit murehtivat toimeentuloa isiä useammin

Toimeentulon vaikeaksi kokevien tyytyväisyys parisuhteeseensa oli muita huonompi.

Pikkulapsiperheiden äidit kertovat huomattavasti isiä usemmin, että toimeentulo on niukkaa.  Johanna Lammi-Taskulan mukaan taustalla voi vaikuttaa se, että äidit vastaavat isiä useammin lasten hankinnoista pikkulapsivaiheessa. Ero voi kertoa myös siitä, miten perheissä jaetaan tuloja ja menoja.

– Saatetaan ajatella, että kotihoidon tuki ja muut tuet ovat äidin rahaa ja palkkatulo isän.

Äidit kokevat myös isiä enemmän syyllisyyttä, riittämättömyyttä ja huolta jaksamisesta. Tähän voi vaikuttaa sekin, että naisvastaajien joukossa oli enemmän yksinhuoltajia.

Elämä ei vilahda ohitse, vaikka välillä nukkuisikin, Sanna Stellan kirjoittaa.

Vihdoinkin osaan nukkua! Kolme lasta se vaati. Nukkuminen on mielestäni aina ollut yliarvostettua. Kaikki muu elämässä niin paljon hauskempaa. Varsinkin valvominen myöhään, siitä pidän erityisesti.

Ensimmäisen lapsen kanssa en muuttanut unirytmiäni yhtään. Illalla notkuin hereillä kahteen. Oma aika iltaisin oli tärkeää. Televisio, Facebook, hyvä kirja, mitä vain mihin voi uppoutua.

Kun lapsia oli kaksi, tein valtavasti töitä ja avasin koneen aina heti, kun lapset olivat menneet nukkumaan. Ajattelin, että kyllä minä jaksan viiden tunnin yöunilla. Eivätkä nekään tunnit tulleet yhteen putkeen, koska lapsilla on taipumus heräillä öisin. Vuoden vetelin näin. Sumussa.

Näin unta, jossa salaisen palvelun agentit pyysivät minua töihin, koska pystyn operoimaan erittäin haastavia työtehtäviä huonoillakin unilla. Unessani olin James Bond -materiaalia, todellisuudessa jotain ihan muuta.

Olin niin väsynyt, etten muistanut tyttäreni toista nimeä.

Olin usein itkuherkkä ja räjähdysaltis. En muistanut enää mitään. Kuten esimerkiksi tyttäreni toista nimeä. Hieman kiusallinen tilanne, kun jouduin kaivamaan Kela-kortin esiin tarkistaakseni. Enkä yhdistänyt oiretta unen puutteeseen. Sen sijaan pelkäsin aivokasvainta. Unenpöpperössä se tuntui ilmiselvältä vaihtoehdolta.

Maksoin sen vuoden univelkoja toisen vuoden etsimällä parempaa unta ja unirytmiä.

Kolmannen lapsen kohdalla olen oppinut läksyni. Sujahdan yökkäreihin samaan aikaan vauvan kanssa. Vaikka muutaman kuukauden tai muutaman vuodenkin vetäytyisin kammariini heti iltauutisten jälkeen, ei se minusta ihan mummoa tee.

Olen alkanut luottaa, että elämä ei ole tuolla jossain, se ei vilahda ohitseni vaikka välillä nukkuisinkin. Itse asiassa elämä tuntuu kirkkaammalta hyvien unien jälkeen.

Sitä paitsi kun on nukkunut hyvin, jaksaa makkarissa tehdä muutakin kuin nukkua. Vink vink.

Tapasimme matkoilla vanhemman brittipariskunnan. He muistelivat poikaansa, joka valvotti heitä koko lapsuutensa. Nyt poika oli aikuinen ja eronnut, ja tunki pubi-illan päätteeksi vanhempiensa makuuhuoneeseen puhumaan avioerostaan. Ja taas vanhempien yöunet järkkyivät.

Siinä välissä oli ollut parikymmentä vuotta nukkua hyvin. Sellaista aikaa odotellessa!

Vauva 12/16

Sanna Stellan on 41-vuotias kolmen lapsen äiti, joka nojaa kasvatusperiaatteissaan vankasti kaaosteoriaan, mutta ei tingi lasten nukkumaanmenoajoista tai ripsiväristään.

Kuusi vauva.fin bloggaajaa kertoo, mitä lupauksia he tekivät vuodelle 2017.

"Yritän pysyä erossa netistä ennen lasten nukahtamista. Palasin hoitovapaalta töihin ja hämmennyin, kuinka lyhyt kotiutumisen ja iltatoimien väli on. Pieni vilkaisu puhelimeen johtaa helposti siihen, että netissä tulee roikuttua pidempään ja perheen yhteinen aika vähenee."

Isäkuukaudet

 

"Aion lisätä höpsöttelyä ja typerien laulujen laulamista omilla hassuilla sanoituksilla mahdollisimman julkisesti. Tavoitteena on, että oppisin ottamaan itseni vähemmän vakavasti ja lapsi saisi nauraa entistä enemmän."

Mirvan menomatkat

 

"Yritän puuhailla enemmän yhdessä yksivuotiaan Sulon kanssa, esimerkiksi ulkoilla. Maaliskuussa Sulolle syntyy pikkusisarus, ja se tuo lisämaustetta perhe-elämään. Myös pienelle on varattava aikaa."

#noljakanfaija

 

"Lupaan olla armollisempi sekä itselleni että perheelleni. Pyrin olemaan enemmän läsnä kaiken hulinan keskellä ja antaa kiireen mennä ohi. Lupaan järjestää pienimpien kanssa enemmän lukuaikaa ja vähemmän ruutuaikaa."

Rakkaudesta sanottu

 

"Meille syntyy viides lapsi, joten aion stressata vähemmän siivouksesta ja antaa aikaa lapsille. Aion myös luottaa enemmän vaistooni siinä suhteessa, että tunnen lapseni ja heidän tarpeensa parhaiten. Olen oppinut, ettei sanaani välttämättä kuunnella, ja minun on pakko oppia vaatimaan muun muassa lastemme tarvitsemia tutkimuksia ja tukitoimia." 

Neljä veljestä

 

"Toivon tapaavani vanhoja ja uusia mammakavereita. Jo ensimmäisten äityislomaviikkojen aikana olen huomannut, kuinka tärkeää muiden äitien seura minulle on. Samalla lapseni saisivat leikkiseuraa. Olen kokenut viime aikoina yksinäisiä päiviä, vaikka olen koko päivän tyttöjen kanssa." Lue lisää tämän vuoden haaveita blogista

Joukolatar

Vauva.fin vuoden 2016 suosituimmissa jutuissa lapsi on ykkönen ja kaikkein tärkein. Katso juttujemme kymmenen kärki!

Meidän Perhe -lehden toimitus tekee vanhemmuudesta huumoria. Nämä naurattivat eniten.

1. Vuoden tykätyin: Tätä tarkoittaa äiti.

2. Kesän suosikkiresepti – vanhemmille tuttu kaikkina vuodenaikoina.

3. Ei, en tiedä tätä tunnetta vieläkään. Ehkä sitten ensi vuonna.

4. Se ninjamainen isä. Sanakirjassa isän vuoro.

5. Nuo pienet voimakastahtoiset ihmiset. Niin rakkaat!

6. Ja sokerina pohjalla: niin mikäs se olikaan?

Kuvat löytyvät Meidän Perheen Facebook-sivuilta  sekä Instagramista tililtä @meidanperhelehti.