Ihmeellisintä äitiydessä on tämä käsittämätön rakkauden määrä, sanoo laulaja-lauluntekijä Jannika B.

Vuoden ikäinen Martta kävelee kädet reteästi heiluen keittiöön ja maistaa äidin tarjoamaa lusikallista. Arvio on suopea, joten Martan äiti, laulaja-lauluntekijä Jannika B annostelee pastaa ja kastiketta lautaselle ja nostaa pöytään.

– Martta on tarkka kulinaristi, hän nauraa.

– Aluksi tein hänelle paljon soseita pakastimeen, mutta ilmeisesti ruuan maku muuttui siinä, koska hän ei suostunut syömään mitään pakastettua.

Siksi Jannika maistattaa ruokia kuin hienon ravintolan tarjoilija viiniä. Jos maku ei kelpaa, hän maustaa ruokaa lisää valkosipulilla ja basilikalla.

– Ihmeellisintä äitiydessä on tämä käsittämätön rakkauden määrä. Olen valmis muuttamaan koko elämäni ja periaatteeni tuon pienen ihmisen onnellisuuden takia.

"Äitiys on helpottanut työssä onnistumisen paineita."

Ennen Martan syntymää Jannika ajatteli olevansa uraorientoitunut ihminen ja suunnitteli palaavansa töihin nopeasti. Ensimmäiset keikat oli sovittu talvelle, jolloin vauva olisi puoli vuotta. Kun Martta ei suostunutkaan syömään pullosta, Jannika perui keikat.

Häntä ei harmittanut niinkään töiden peruuntuminen vaan se, miten kurja tilanne oli Martan isälle, Apulanta-muusikko Toni Wirtaselle.

– Oli raastavaa katsoa vierestä, kun toisella oli kova palo ja halu hoitaa omaa lastaan, mutta lapselle ei kelvannut muu kuin äidin rinta.

Jannika palasi esiintymislavoille viime kesänä, kun tytär oli lähes vuoden, pulloruokinta sujui ja oli selvää, että Toni ja Martta pärjäävät loistavasti.

– Äitiys on helpottanut työssä onnistumisen paineita. Enää musiikki ei ole minulle kaikkein tärkein asia elämässä, vaan Martta on, Jannika sanoo.

Miten Jannika kertoi Tonille raskausuutisen? Mistä Jannika on löytänyt uusia äitikavereita? Lue koko juttu joulukuun Meidän Perheestä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Elämä ei vilahda ohitse, vaikka välillä nukkuisikin, Sanna Stellan kirjoittaa.

Vihdoinkin osaan nukkua! Kolme lasta se vaati. Nukkuminen on mielestäni aina ollut yliarvostettua. Kaikki muu elämässä niin paljon hauskempaa. Varsinkin valvominen myöhään, siitä pidän erityisesti.

Ensimmäisen lapsen kanssa en muuttanut unirytmiäni yhtään. Illalla notkuin hereillä kahteen. Oma aika iltaisin oli tärkeää. Televisio, Facebook, hyvä kirja, mitä vain mihin voi uppoutua.

Kun lapsia oli kaksi, tein valtavasti töitä ja avasin koneen aina heti, kun lapset olivat menneet nukkumaan. Ajattelin, että kyllä minä jaksan viiden tunnin yöunilla. Eivätkä nekään tunnit tulleet yhteen putkeen, koska lapsilla on taipumus heräillä öisin. Vuoden vetelin näin. Sumussa.

Näin unta, jossa salaisen palvelun agentit pyysivät minua töihin, koska pystyn operoimaan erittäin haastavia työtehtäviä huonoillakin unilla. Unessani olin James Bond -materiaalia, todellisuudessa jotain ihan muuta.

Olin niin väsynyt, etten muistanut tyttäreni toista nimeä.

Olin usein itkuherkkä ja räjähdysaltis. En muistanut enää mitään. Kuten esimerkiksi tyttäreni toista nimeä. Hieman kiusallinen tilanne, kun jouduin kaivamaan Kela-kortin esiin tarkistaakseni. Enkä yhdistänyt oiretta unen puutteeseen. Sen sijaan pelkäsin aivokasvainta. Unenpöpperössä se tuntui ilmiselvältä vaihtoehdolta.

Maksoin sen vuoden univelkoja toisen vuoden etsimällä parempaa unta ja unirytmiä.

Kolmannen lapsen kohdalla olen oppinut läksyni. Sujahdan yökkäreihin samaan aikaan vauvan kanssa. Vaikka muutaman kuukauden tai muutaman vuodenkin vetäytyisin kammariini heti iltauutisten jälkeen, ei se minusta ihan mummoa tee.

Olen alkanut luottaa, että elämä ei ole tuolla jossain, se ei vilahda ohitseni vaikka välillä nukkuisinkin. Itse asiassa elämä tuntuu kirkkaammalta hyvien unien jälkeen.

Sitä paitsi kun on nukkunut hyvin, jaksaa makkarissa tehdä muutakin kuin nukkua. Vink vink.

Tapasimme matkoilla vanhemman brittipariskunnan. He muistelivat poikaansa, joka valvotti heitä koko lapsuutensa. Nyt poika oli aikuinen ja eronnut, ja tunki pubi-illan päätteeksi vanhempiensa makuuhuoneeseen puhumaan avioerostaan. Ja taas vanhempien yöunet järkkyivät.

Siinä välissä oli ollut parikymmentä vuotta nukkua hyvin. Sellaista aikaa odotellessa!

Vauva 12/16

Sanna Stellan on 41-vuotias kolmen lapsen äiti, joka nojaa kasvatusperiaatteissaan vankasti kaaosteoriaan, mutta ei tingi lasten nukkumaanmenoajoista tai ripsiväristään.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kuusi vauva.fin bloggaajaa kertoo, mitä lupauksia he tekivät vuodelle 2017.

"Yritän pysyä erossa netistä ennen lasten nukahtamista. Palasin hoitovapaalta töihin ja hämmennyin, kuinka lyhyt kotiutumisen ja iltatoimien väli on. Pieni vilkaisu puhelimeen johtaa helposti siihen, että netissä tulee roikuttua pidempään ja perheen yhteinen aika vähenee."

Isäkuukaudet

 

"Aion lisätä höpsöttelyä ja typerien laulujen laulamista omilla hassuilla sanoituksilla mahdollisimman julkisesti. Tavoitteena on, että oppisin ottamaan itseni vähemmän vakavasti ja lapsi saisi nauraa entistä enemmän."

Mirvan menomatkat

 

"Yritän puuhailla enemmän yhdessä yksivuotiaan Sulon kanssa, esimerkiksi ulkoilla. Maaliskuussa Sulolle syntyy pikkusisarus, ja se tuo lisämaustetta perhe-elämään. Myös pienelle on varattava aikaa."

#noljakanfaija

 

"Lupaan olla armollisempi sekä itselleni että perheelleni. Pyrin olemaan enemmän läsnä kaiken hulinan keskellä ja antaa kiireen mennä ohi. Lupaan järjestää pienimpien kanssa enemmän lukuaikaa ja vähemmän ruutuaikaa."

Rakkaudesta sanottu

 

"Meille syntyy viides lapsi, joten aion stressata vähemmän siivouksesta ja antaa aikaa lapsille. Aion myös luottaa enemmän vaistooni siinä suhteessa, että tunnen lapseni ja heidän tarpeensa parhaiten. Olen oppinut, ettei sanaani välttämättä kuunnella, ja minun on pakko oppia vaatimaan muun muassa lastemme tarvitsemia tutkimuksia ja tukitoimia." 

Neljä veljestä

 

"Toivon tapaavani vanhoja ja uusia mammakavereita. Jo ensimmäisten äityislomaviikkojen aikana olen huomannut, kuinka tärkeää muiden äitien seura minulle on. Samalla lapseni saisivat leikkiseuraa. Olen kokenut viime aikoina yksinäisiä päiviä, vaikka olen koko päivän tyttöjen kanssa." Lue lisää tämän vuoden haaveita blogista

Joukolatar

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Vauva.fin vuoden 2016 suosituimmissa jutuissa lapsi on ykkönen ja kaikkein tärkein. Katso juttujemme kymmenen kärki!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Meidän Perhe -lehden toimitus tekee vanhemmuudesta huumoria. Nämä naurattivat eniten.

1. Vuoden tykätyin: Tätä tarkoittaa äiti.

2. Kesän suosikkiresepti – vanhemmille tuttu kaikkina vuodenaikoina.

3. Ei, en tiedä tätä tunnetta vieläkään. Ehkä sitten ensi vuonna.

4. Se ninjamainen isä. Sanakirjassa isän vuoro.

5. Nuo pienet voimakastahtoiset ihmiset. Niin rakkaat!

6. Ja sokerina pohjalla: niin mikäs se olikaan?

Kuvat löytyvät Meidän Perheen Facebook-sivuilta  sekä Instagramista tililtä @meidanperhelehti.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.