Kuusi vauva.fin bloggaajaa kertoo, mitä lupauksia he tekivät vuodelle 2017.

"Yritän pysyä erossa netistä ennen lasten nukahtamista. Palasin hoitovapaalta töihin ja hämmennyin, kuinka lyhyt kotiutumisen ja iltatoimien väli on. Pieni vilkaisu puhelimeen johtaa helposti siihen, että netissä tulee roikuttua pidempään ja perheen yhteinen aika vähenee."

Isäkuukaudet

 

"Aion lisätä höpsöttelyä ja typerien laulujen laulamista omilla hassuilla sanoituksilla mahdollisimman julkisesti. Tavoitteena on, että oppisin ottamaan itseni vähemmän vakavasti ja lapsi saisi nauraa entistä enemmän."

Mirvan menomatkat

 

"Yritän puuhailla enemmän yhdessä yksivuotiaan Sulon kanssa, esimerkiksi ulkoilla. Maaliskuussa Sulolle syntyy pikkusisarus, ja se tuo lisämaustetta perhe-elämään. Myös pienelle on varattava aikaa."

#noljakanfaija

 

"Lupaan olla armollisempi sekä itselleni että perheelleni. Pyrin olemaan enemmän läsnä kaiken hulinan keskellä ja antaa kiireen mennä ohi. Lupaan järjestää pienimpien kanssa enemmän lukuaikaa ja vähemmän ruutuaikaa."

Rakkaudesta sanottu

 

"Meille syntyy viides lapsi, joten aion stressata vähemmän siivouksesta ja antaa aikaa lapsille. Aion myös luottaa enemmän vaistooni siinä suhteessa, että tunnen lapseni ja heidän tarpeensa parhaiten. Olen oppinut, ettei sanaani välttämättä kuunnella, ja minun on pakko oppia vaatimaan muun muassa lastemme tarvitsemia tutkimuksia ja tukitoimia." 

Neljä veljestä

 

"Toivon tapaavani vanhoja ja uusia mammakavereita. Jo ensimmäisten äityislomaviikkojen aikana olen huomannut, kuinka tärkeää muiden äitien seura minulle on. Samalla lapseni saisivat leikkiseuraa. Olen kokenut viime aikoina yksinäisiä päiviä, vaikka olen koko päivän tyttöjen kanssa." Lue lisää tämän vuoden haaveita blogista

Joukolatar

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Jos vanhempi jatkuvasti käyttää sanaa varo, se menettää merkityksensä.

Varo ettet tipu! Varo ettet kaadu! Varo reunaa! Varovasti nyt siellä ylhäällä... 

Lapsen varoittelu on ihan inhimillistä: Emmehän halua, että sille rakkaimmalle sattuu mitään. Turvallisuuspuhetta tulvii ympärillemme. Olemme sukupolvi, joka otti käyttöön turvavyöt, pyöräilykypärän ja erilaisten liikuntaharrastusten suojavarusteet. Emme vain yksinkertaisesti voi olla varoittelematta lasten töheltäessä sinne tänne, keikkuessa oksilla ja kiipeillessä pelottomasti, koska meidät kasvatettu suojautumaan. 

Konttauskypärille, turvaistuinten vanhenemispohdinnoille tai sängyn turvakaiteille tekee ehkä mieli hymähdellä, jos omat lapset on kasvatettu aikana, jolloin takapenkillä sai seistä. Mutta on lisääntyneellä turvallisuudella ollut vaikutustakin: tapaturmat ja lapsikuolemat ovat vähentyneet selkeästi. 

Välillä menee silti överiksi. Meitä jännittävät myös liukumäet, kaatuva maito tai vesilätäköt. Jatkuva varoittelu voi tehdä lapsesta ylivarovaisen ja vanhempi saattaa siirtää omat pelkonsa lapseen. Ja jos lapsi ei koskaan opi tuntemaan, että matalalta tippuessa sattuu, miten hän oppii varomaan korkealla? Usein jatkuva varoittelu kaikuu kuuroille korville, koska varo-sana menettää merkityksensä, kun sitä käytetään liian usein. 

– Minkä käsityksen lapsi saa itsestään, kun ympärillä on koko ajan aikuisten huoli siitä, miten hän pärjää? Muistan itse, miten tärkeää oli, että aikuinen osoitti luottamusta. Mitä, jos tällaisia kokemuksia ei enää tulekaan? sanoo lapsuuden hallintaa tutkinut professori Harriet Strandell Helsingin yliopiston so­siaalitieteiden laitokselta.

Kokosimme 20 lausetta, joilla vanhempi voi korvata sanan "varo":

1. Mitä teet?

2. Tarvitsetko apua?

3. Muista hallittu jarrutus.

4. Oletko tukevasti siellä ylhäällä?

5. Pidätkö tiukasti kiinni?

6. Rauhallisesti.

7. Olen tässä, jos tarvitset minua.

8. Juokse vain, mutta laita ­­­___ pois.

9. Onko sinulla riittävästi tilaa tehdä noin?

10. Mitä suunnittelet tekeväsi?

11. Siirry kauemmaksi.

12. Liiku hitaasti ja rauhallisesti ___ lähellä.

13. Katso ympärillesi.

14. Häiritsetkö nyt jotakuta?

15. Tuntuuko sinusta, että pysyt varmasti pystyssä?

16. Pystytkö tuohon ilman, että kaadut?

17. Tuntuuko sinusta, että kaikilla on hauskaa, vaikka toimit noin?

18. Mieti, olisiko kivaa, jos joku tekisi sinulle noin.

19. Sinuun sattuu, jos teet noin.

20. Laske se kivi maahan. Mitään ei heitetä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Flunssan iskiessä pieni vauva kannattaa viedä tarkastukseen. Yli kolmikuisen vointia voi tarkkailla ensin kotona.

Mistä tietää, että flunssainen vauva tarvitsee lääkärihoitoa?

Mitä nuorempi vauva, sitä tärkeämpää on, että hän pystyy hengittämään nenän kautta. Jos pikkuvauvan nenä on tukossa, rinnasta tai pullosta syöminen ei onnistu kunnolla.

Mahdollisen hengitysvaikeuden arvioiminen ei ole helppoa vanhemmalle, joten alle kolmen kuukauden ikäisen vauvan vointi on hyvä arvioida lääkärin vastaanotolla.

Jos vauva jaksaa syödä hyvin, on kuumeeton ja jopa hymyilee, hänen yleisvointinsa ei voi olla erityisen huono.

Vauva on ollut nuhainen jo yli viikon ajan. Voiko vielä odotella, että hän paranee itsestään?

Kyllä voi, tämä on täysin normaalia. Nuha kestää yleensä noin kaksi viikkoa, ja oireet häviävät pikkuhiljaa.

Lääkäriin on syytä mennä, jos vointi huononee uudelleen, kuume uusii tai syöminen muuttuu vaikeaksi.

Entä jos vauvalla nousee kuume. Milloin hänet pitää viedä lääkäriin?

Alle kolmikuinen vauva kannattaa viedä lääkäriin aina, jos hänelle nousee 38 asteen kuume. Alle kuukauden vanha kuumeilija kuuluu aina sairaalahoitoon.

Jos pienellä vauvalla on kuumetta, sen aiheuttaja on vakava infektio paljon useammin kuin varttuneemmalla lapsella. Vauvan oireita on myös paljon vaikeampi tulkita kuin vuoden ikäisen.

Isompaa lasta voi seurata hieman pidempään, jos hänen yleisvointinsa on hyvä eikä hänellä ole hengitysvaikeuksia.

Hengitysvaikeudet, tihentynyt tai työläs hengitys ja yleisvoinnin heikkeneminen ovat syitä viedä lapsi lääkärille. Samoin lääkäriin kannattaa lähteä, jos kuumeelle ei löydy järkevää selitystä, kuten esimerkiksi nuha.

Milloin kuumetta kannattaa lääkitä?

Yli 38,5 asteen kuumetta kannattaa jo lääkitä. Kuumeen ja yleisvoinnin kohentamiseksi kannattaa antaa parasetamolia ohjeen mukaan. Ibuprofeiinia voi antaa vasta yli kolme kuukautta vanhoille lapsille.

Kuumelääke on samalla myös kipulääke. Hyväkuntoiselle flunssaiselle vauvalle voi hyvin antaa kipu- ja kuumelääkettä ensin ja arvioida vointia uudelleen sen jälkeen. Parasetamoli imeytyy suun kautta hieman paremmin kuin peräpuikkona. Supotkin toimivat hyvin, kunhan annos on kohdallaan.

Miten RS-virus eroaa tavallisesta flunssasta?

Hengitysinfektioita aiheuttavia viruksia on runsaasti, mutta RS-niminen virus on erityisen hankala. Se aiheuttaa erittäin räkäisen taudin myös aikuisille.

RS-virus on vaikea, sillä mitä nuorempi vauva on kyseessä, sitä pahemmat oireet yleensä ovat. Vauvan hengitystiet ovat tukossa, eikä hän jaksa syödä.

Virus ei ilmene pelkästään ylähengitystieoireina ja nenän tukkoisuutena, vaan tyypillisesti se aiheuttaa pikkuvauvoille hankalan, sairaalahoitoa vaativan keuhkotulehduksen, johon liittyy hengitysvaikeuksia. Korvatulehduksen kehittyminen RS-taudin jälkeen on enemmän sääntö kuin poikkeus.

RS-virus epidemia tulee joka toinen talvi, enimmäkseen joulukuun ja helmikuun välisenä aikana. Ensi talvikaudella se on jälleen odotettavissa. Epidemian aikana pieniä vauvoja joutuu paljon sairaalahoitoon.

Milloin vauvan yskästä on syytä huolestua?

Yskä kuuluu vauvan tavalliseen nuhaflunssaan samalla tavalla kuin vanhemmallakin. Mutta pienen vauvan yskä on aina poikkeava oire, jos siihen ei liity samaan aikaan selvää nuhaisuutta.

Hinkuyskässä lapsella ei ole muita flunssan oireita tai kuumetta. Lapsi saa rajuja yskänpuuskia, mutta on niiden välissä täysin oireeton. Puuskiin liittyy tikahtumisen tunnetta ja hinkumista. Yskiessä lapsi oksentaa limaa, ja hänen hengityksensä vaikeutuu.

Hinkuyskärokote annetaan kolmen ja viiden kuukauden ikäisille sekä yksivuotiaille. Rokote ei suojaa taudilta täysin ensimmäisen eikä heti vielä toisenkaan annoksen jälkeen. Karkeasti voidaan sanoa, että alle kuusi kuukautta vanha lapsi ei vielä ole suojassa hinkuyskältä. Vanhempikin lapsi voi sairastua, joskin se on hyvin harvinaista, jos hänet on rokotettu.

Pelkkä kuvaus hankalista yskänpuuskista pitäisi herättää lääkärissä epäilyn hinkuyskästä. Jos vastaanotolla yskänpuuskaa ei kuitenkaan tule ja vauva on niin pieni, ettei ole vielä saanut rokotetta, lapsi on syytä ottaa seurantaan.

Hinkuyskää sairastavat vauvat kuuluvat aina sairaalahoitoon.

Miten flunssaisen vauvan oloa voi parhaiten helpottaa?

Nenää niistämällä, lasta rauhoittamalla ja kipulääkkeellä.

Nuhanenään tepsiviä keittosuolaliuoksia saa apteekista tippoina ja sumutteina. Suolaliuos helpottaa nenän tyhjentämistä ja avaa tukkoisuutta.

Lisäksi apteekista on myynnissä niistäjiä ja nenäimuja, joilla pystyy turvallisesti tyhjentämään vauvan nenää. Niistolaitetta kannattaa käyttää yhdessä keittosuolatippojen kanssa ennen jokaista syöttöä.

Flunssaisen vauvan sängyn pääpuolta on hyvä kohottaa sängyn jalkojen alle asetettavilla korotuksilla.

Jos lapsella on hengitysvaikeuksia, hän voi tarvita lisähappea tai muita hengityksen tukitoimia sairaalassa.

Asiantuntijana: Lastentautien erikoislääkäri Erik Qvist, Pikkujätti lasten ja nuorten lääkäriasema Oy, lasten infektiosairauksien erikoislääkäri Tea Nieminen, Lastenklinikka.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.