Kuva: Shutterstock

Moni asia rasittaa parisuhdetta, kun perheeseen syntyy vauva.

Miten rakkaus kestää, kun meitä on kohta kolme?

Tätä Mari, 27, mietti paljon raskausaikana. Järjellä ajatellen kysymys tuntui absurdilta, olivathan he miehen kanssa toivoneet ja odottaneet vauvaa. Mutta Maria jännitti. Ystäväpiirissä monen suhde oli mennyt umpikujaan juuri lapsen synnyttyä. Tutut, koliikkilapsen vanhemmat, väsyivät jatkuvaan yövalvomiseen ja etääntyivät toisistaan. Serkun vauva taas tarjosi imetysaikana niin paljon läheisyyttä, ettei puolison halailu enää kiinnostanut.

– Tiesin, että lapsi muuttaa meidänkin elämämme. Kävimme ennen usein syömässä ulkona ja nautimme kiireettömästä maailmanparantamisesta. Pelkäsin, että se kaikki olisi mennyttä ja muuttuisin pelkäksi maidolta tuoksuvaksi äidiksi.

Kasvatuspsykologian dosentti Satu Uusiauttin mukaan Marin huoli ei ollut turha. Ensimmäisen lapsen syntymä on parisuhteelle iso muutos ja koetinkivi.

– Vauvan kuuluu oikeutetusti saada huomiota ja rakkautta. Toisilla lapsen tulo parisuhteeseen sujuu luontevasti, kun taas toisissa se aiheuttaa esimerkiksi mustasukkaisuutta tai riittämättömyydentunnetta, Uusiautti sanoo. 

Ajankäyttö uusiksi

Kun Jennistä, 33, tuli kaksi vuotta sitten äiti, suurin muutos arjessa oli ajankäyttö. Kahdenkeskistä aikaa puolison kanssa oli paljon aiempaa vähemmän.

– Kun vauva nukahti, jaksoin ehkä käydä suihkussa, katsoa sähköpostit tai silittää hetken harsoja. Muutaman kerran yritimme katsoa mieheni kanssa illalla elokuvaa, mutta yleensä jompikumpi nukahti sohvalle jo alussa, Jenni kertoo.

Uusiautti kertoo juuri elämän muutoskohdat testaavat parisuhteen. Paras tapa varautua niihin on keskustella tulevasta etukäteen: Mitkä kaikki asiat muuttuvat? Mitkä ovat asioita, joista haluamme pitää kiinni? Mikä saakin muuttua? Miten voimme osoittaa toisillemme välittävämme silloinkin, kun olemme umpiväsyneitä? Ketä voimme pyytää tarvittaessa lastenhoitoapuun?

Jos suhde on tasapainoinen, pari pystyy keskustelemaan muutoksesta ja pääsee vaiheen yli. Silloin lapsen syntymä on yhteinen ilo, eikä arjesta tule elämää lapsen ehdoilla, vaan lapsen kanssa. Aina se ei kuitenkaan onnistu.

– On tärkeää, ettei esimerkiksi vauvaan kohdistuvista mustasukkaisuuden tunteista syyllistä toista, vaan että pari miettii yhdessä ratkaisua ongelmaan. Jokaisen perheenjäsenten tulisi voida tuntea itsensä tärkeäksi ja rakastetuksi, Uusiautti sanoo.

Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen muistuttaa, että isän on tärkeää sanoa ääneen, jos kokee itsensä ulkopuoliseksi äidin ja vauvan symbioosista.

– Jos jompikumpi tuntee toisen kohtelevan loukkaavasti tai epäoikeudenmukaisesti, johtaa se helposti fyysisen ja tunnetason läheisyyden vähentymiseen. Pahimmillaan voi syntyä negatiivinen kehä, joka romahduttaa suhteen.

Potkaripyykkiä ja vauvansoseita

Likaiset potkarit vaativat pesijää ja perhe ruokaa. Lapsen myötä kotityöt lisääntyvät ja niiden jakaminen on yksi koetinkivi parisuhteelle. Niina, 27, koki suorittaneensa äitiyslomaa miehen ollessa töissä. Vauvanhoidon lomassa hän tiskasi, pesi pyykkiä, laittoi ruokaa ja leipoi – yli voimiensa. Täydellisyyteen pyrkineestä äidistä tuli väsynyt ja ärähtelevä vaimo.

Tilanne muuttui, kun Niinan mies jäi isäkuukaudelle ja Niina palasi siksi aikaa töihin. Mies keskittyikin enemmän lapseen ja vähemmän kodinhoitoon.

– Aluksi se ärsytti, mutta tajusin, että onni asuu vähän sekaisessakin kodissa. Kun en yrittänyt hoitaa koko kotia täydellisesti yksinäni, tunsin itseni paljon virkeämmäksi ja iloisemmaksi.

Niina sanoo isäkuukauden opettaneen hänelle paljon. Sen jälkeen hoitovapaa tuntui mukavalta ja aiempaa rennompi ote teki hyvää kaikille.

– Olen sanonut ystävillemme, että isäkuukausi pelasti parisuhteemme ja perheemme. Olen mieluummin onnellinen kuin täydellinen.

Uusiautti muistuttaa, että lapsiperheen arki on kevyempää yhdessä jaettuna. Esimerkiksi se, että suo toiselle välillä lepohetkiä, on vastuunkantoa ja rakkauden osoittamista käytännössä. Jos äiti hoitaa päivisin vauvaa kotona, isän voi ottaa vetovastuun illalla niin, että äiti pääse lenkille tai hierojalle.

Pizzaa kahdelle

Mieheni komeus ja ruskeat silmät eivät olleet kadonneet mihinkään, huomasi Jenni, kun pari pääsi kaksin läheiseen pizzeriaan. Viidenkuukauden ikäistä tytärtä hoitivat sen ajan isovanhemmat.

– Olimme poissa vain vajaan kaksi tuntia, vauva nukkui kotona koko ajan. Pitkää irtiottoa tärkeämpää oli se, että saimme olla hetken vain toisiamme varten, Jenni sanoo.

Uusiautti kannustaa tuoreita vanhempia huomioimaan aikuisten kahdenkeskinen suhde myös vauva-aikana. Lastenhoitoavun järjestäminen muutamaksi tunniksi, hääpäivän kukat tai ihan vaan silittely ja suukottelu ovat tapoja osoittaa, että meidän parisuhteellamme on merkitys. Kun vanhemmilla on perheessä hyvä olla, välittyy se myös lapseen.

– Kun vaalii parisuhdetta, vaalii samalla lastaan. Sillä on kauaskantoiset vaikutukset. Lapsuudessa saatu huolenpito, rakkaus ja välittäminen näkyvät myöhemmin lapsen itseluottamuksena, vastuuntuntona ja kykynä arvostaa muita ihmisiä.

Mikä seksielämä?

Vauva muuttaa myös seksielämää, niin naisen kuin miehen. Fyysinen synnytyksestä toipuminen vie aikansa ja usein synnytys vaikuttaa myös psyykkisellä tasolla. Martti, 30, joutui sulattelemaan esikoisensa vaikeaa syntymää.

– Kun olimme vaimoni kanssa lähekkäin, pelkäsin satuttavani häntä. Mieleeni tulivat synnytyssali, kipu, repeäminen, veri ja oma pelkoni, miten vauva ja vaimoni selviävät.

Martin tunteisiin auttoi aika.

– Seksi on yksi osa romanttista rakkautta, joka monesti lasten ollessa pieniä joutuu taka-alalle. Läheisyyttä ja toisen tärkeyttä voi kuitenkin osoittaa monin tavoin: sanoin, suukoin, ja halauksin, Uusiautti sanoo.

Oleellista on säilyttää yhteys toiseen ja muistaa, ettei äidiksi ja isäksi kasveta yhdessä yössä. Vanhemmuus ja kumppanuus löytävät uomansa kokemuksen karttuessa. Vaikka seksi hetkellisesti vähenisi, se voi versota uudella tavalla. Varsinkin, jos puolisoilla säilyy vauva-aikanakin tunne, että vastuuta ja vanhemmuutta jaetaan yhdessä.

Kriisi, jota ei tullut

Miten kävi Marille, kun lapsi syntyi? Kriisiä, jota hän oli pelännyt, ei tullutkaan. Pari oli keskustellut peloistaan ja odotuksistaan etukäteen. Jo ensimmäisinä päivinään äitinä Mari huomasi, että rakkautta riittää. Lapsen saama rakkaus ei ollut pois kumppanilta.

Neuvolan terveydenhoitaja antoi Marille vinkin: Muista, että lapsi on yhtä paljon isän kuin sinun. Anna heille tilaa, jolloin sekä sinä että parisuhde voivat paremmin.

Se oli hyvä neuvo.

Vierailija

Hyvää ja tärkeää asiaa ensiodottajalle. Saattaisi tosin olla juttu, jonka olisin ensimmäisessä raskaudessa lukenut läpi ja ajatellut asioiden olevan itsestäänselviä. Nyt pikkulapsiarjessa nämä ovat niitä asioita, joita todella haluaisi terottaa ensimmäistä lastaan odottavien päähän!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Etukäteen on mukava ajatella, ettei vauvavuoden kaoottisuus vaikuta parisuhteeseen. Lapsiperhearki yllättää kuin musta jää, Marja Hintikka kirjoittaa.

Mitenkäs parisuhde voi? neuvolantäti kysyi ja tapitti tiukasti silmiin. Menin ymmälleni. Olin juuri synnyttänyt ensimmäisen lapseni, elämä oli heittänyt täyskäännöksen, enkä ollut nukkunut ainakaan viikkoon.

”Öö, ihan hyvin, kai”, vastasi hölmistyneenä.

Nyt lapsia on jo kaksi, ja olen kuullut kysymyksen ainakin kymmeniä kertoja. Kanssaihmiset ovat huolissaan pikkulasten vanhempien rakkauselämästä.

Tämä on sympaattista ja samalla aiheellista. Pienten lasten vanhemmat komeilevat erotilastojen kärkipaikoilla.

Huoli tuntuu absurdilta: tässähän odotetaan rakkauden hedelmää!

Ennen lapsen syntymää vaikutukset parisuhteeseen sivuuttaa olankohautuksella. On mukavampi ajatella, ettei vauvavuoden kaoottisuus vaikuta minun elämääni. Koko huoli tuntuu absurdilta: tässähän odotetaan rakkauden hedelmää, joka syntyi suuresta lemmen hekumasta!

Mutta lapsiperhearki yllättää kuin marraskuinen musta jää autoilijan. Suhteen sivuluisuun ajautuu vaivihkaa valvottujen öiden, rutiinien junttapullan ja työtaakan kasautuessa. Parisuhteen arkisakka on kuin piripintaan täyttyvä mökkihuussi: jos sitä ei tyhjennä, sotku on kamala.

Tässä on muutama hyväksi havaittu periaate. Perhe-elämässä on kolmenlaista aikaa: koko perheen kanssa yhdessä olemista, yksin olemista ja pariskuntana olemista, jos pariskuntana on perheen perustanut. Mikäli joku näistä jää paitsioon, alkaa oireilu.

Perhe tarvitsee keskinäistä hassuttelua, ja jokainen vanhempi muistutuksen siitä, että on olemassa myös itsekseen.

Helpoimmin aikalajeista huomiotta jää pariskuntana hengailu. Siksi kannattaa sopia, että yhteistä aikaa otetaan. Joskus voi auttaa paluu perusasioiden äärelle: Laitetaan kalenteri jääkaapin oveen ja jokaisena sunnuntai-iltana pidetään perhepalaveri, jossa se käydään läpi. Millainen on seuraava viikko perheen aikalajien kannalta?

Vaipparoskiksen hajussa eläessä korostuu se, että rakkaus on tekoja.

Samalla voi katsoa, milloin viimeksi järjestettiin treffit. Ainakin kerran kuukaudessa – mielellään kerran viikossa tästä eteenpäin. Palaverin ja kalenterisulkeisten ansiosta kaikki tietävät, milloin on tiedossa omaa ja yhteistä aikaa.

Kuulostaako tylsältä? Se kuitenkin toimii.

Vaipparoskiksen hajussa eläessä korostuu se, että rakkaus on tekoja. Jos haluat rakkautta, sinun on tehtävä jotakin.

Pidä perhepalaveri jo ensi sunnuntaina.

Marja Hintikka, 37, on yhden tahtoikäisen ja yhden taaperon äiti, joka leikkii mieluiten leijonaa tai nukkuvaa jättiläistä ja syö miehensä kanssa salaa sipsejä lasten nukahdettua.

Ma me mo
Seuraa 
Liittynyt15.4.2016

Oiskait se ihanaa päästä miehen kanssa kahdestaan johonkin edes kerran kuussa. Isovanhemmat vaan asuu toisella paikkakunnalla, eikä olla hommattu ulkopuolista lastenhoitoapua, koska vaavilla on kova vierastus- ja eroahdistuskausi päällä. On ollu jo varmaan puoli vuotta. Vauvalla on ikää 11kk, ja ollaan kolmesti saatu viettää kahdenkeskeistä aikaa vauvavuoden aikana.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Miltä näytän? Miltä kuulostan? Voinko olla yhtä aikaa äiti ja nainen? Näitä kysymyksiä moni nainen pohtii seksin aikana. Ihan turhaan!

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, kliininen seksologi Leena Väisälä ja erityistason seksuaaliterapeutti, vauva.fin Puhu muru -bloggari Marja Kihlström kertovat, miksi viisi seksuaalisuuteen liittyvää harhaluuloa kannattaa unohtaa.

1. Itsetyydytys ei kuulu parisuhteeseen

Itsetyydytys on keino tutustua omaan vartaloonsa ja seksuaalisuuteensa. Itsetyydytyksestä nauttiminen ei tarkoita, että kumppani ei olisi tyytyväinen seksielämään. Päinvastoin – hienoa, että seksuaalisuus kiinnostaa häntä.

Suosittelemme itsetyydytystä naiselle etenkin synnytyksen jälkeen. Sitä kautta voi lempeästi opetella uudelleen hyväksymään oman kehonsa. Itsetyydytys ja orgasmit auttavat myös lantionpohjanlihaksia pysymään kunnossa ja vähentävät stressiä.

Itsetyydytykselle kannattaa varata rauhallinen hetki ja varmistaa, että kumppani ja lapset eivät keskeytä.

Kiihottumisen avuksi voi lukea netistä eroottista kirjallisuutta, jota löytyy esimerkiksi hakusanoilla seksinovellit ja eroottiset tarinat naisille.

2. Kunnon naiset eivät riehaannu seksistä

Monet naiset kertovat, että seksin aikana on vaikea päästää irti kontrollin tunteesta. Miltä näytän? Miltä kuulostan?

Kuitenkin: mitä vähemmän seksin aikana pohtii omaa käyttäytymistään, sitä enemmän voi nauttia ja olla kontaktissa toiseen. Seksissä pitää olla korostetun itsekäs ja etsiä omaa tapaansa nauttia. Tätä etenkin naisten pitää opetella pitkään.

Harjoitus tekee kuitenkin mestarin. Itsetyydytys on hyvä tapa kokeilla asioita, joista ei aluksi ehkä uskalla kertoa kumppanille. 

Kumppanillekin kannattaa kuitenkin kertoa, että haluaa kokeilla jotain uutta. Lapsiperheessä vanhempien kannattaa asentaa makuuhuoneen oveen lukko, jotta lapset eivät pääse keskeyttämään lemmenhetkiä. Lapsille voi myös hyvin sanoa, että vanhemmat pitävät nyt hetken toisiaan hyvänä eikä heitä saa keskeyttää.

3. Miehen tehtävä on hoitaa hommat

Jokainen on vastuussa omasta orgasmistaan. Sekä naisten että miesten on siis seksin aikana pidettävä huolta itsestään ja kerrottava myös toiselle, mistä nauttii.

Kannattaa muistaa, ettei yhdyntä välttämättä ole paras nautinnon lähde. Klitoris on naisen sukupuolielin ja seksin aikana sen pitää saada ärsykettä tavalla tai toisella. Jokainen nainen voi opetella tunnistamaan, kuinka paljon hyväilyä kaipaa ja pyytää sitä kumppanilta tai huolehtia asiasta itse.

4. Mies haluaa aina seksiä

Seksihalut ovat yksilöllisiä, eivätkä liity sukupuoleen. Joissain suhteissa halukkaampi osapuoli on nainen, joissain mies.

Naisen seksuaalisia haluja on pitkään pidetty väärinä – nämä uskomukset voi kuitenkin unohtaa. Toisaalta monelle miehellekin on raskas taakka, jos hänen pitää olla jatkuvasti halukas ja aloitteellinen.

On hyvin epätavallista, että suhteen alun jälkeen kumppanien halut ovat samanlaisia. Esimerkiksi lasten syntymän jälkeen on tavallista, ettei nainen pitkään aikaan kaipaa seksiä. Valvominen ja pikkulapsiarki voi uuvuttaa yhtä lailla miehen eikä seksi huvita.

Kannattaa myös tehdä ero haluttomuuden ja erilaisten halujen välillä. Tästä on monesti kyse, kun parit hakeutuvat terapeutin vastaanotolle ja kertovat, että toinen heistä haluaa enemmän seksiä kuin toinen.

5. Nainen ei voi olla samaan aikaan seksuaalinen olento ja äiti

Naisen on lupa nauttia seksistä läpi elämänsä. Äidiksi tulo ei muuta tätä. Päinvastoin – vanhemmiten seksuaalinen halu voi lisääntyä.

Monet naiset kertovat, että seksi paranee synnytyksen jälkeen. Parhaimmillaan synnytys onkin voimaannuttava kokemus, joka auttaa naista löytämään oman kehon voiman ja parantaa itsetuntoa.

Tärkeää on, että kumppani huomioi tuoreen äidin myös seksuaalisessa mielessä. Nainen ei ole jatkossa pelkkä äiti, vaan kumppanilleen edelleen muru tai rakas, ihan kuin ennenkin.

Leena Väisälä on Suomen seksologisen seuran puheenjohtaja ja Marja Kihlström hallituksen jäsen.

Ajankohtaista

4. syyskuuta vietetään Maailman seksuaaliterveyspäivää. Tänä vuonna teemana on seksuaalisuuteen liittyvien myyttien purkaminen. Kansainvälisen Seksuaaliterveyden maailmanjärjestö WAS:n lanseeraamaa teemapäivää on juhlittu ympäri maailmaa vuodesta 2010.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Lapsi kaipaa pysyvyyttä ja rakkautta – ei sitä, että vanhemmat rakastavat toisiaan, vanhemmuusliittojen kannattajat sanovat.

Erota vai eikö? Tätä monet pikkulasten vanhemmat miettivät etenkin loman jälkeen, jolloin eropapereita jätetään eniten.  

Yhdysvalloissa terapeutit suosittelevat nyt eroaville vanhemmille eroamisen ja yhdessä pysymisen yhdistelmää: vanhemmuusliittoa, parenting marriage.

Tällöin vanhemmat, jotka eivät enää rakasta toisiaan, jatkavat yhteistä arkea, koska haluavat kumpikin olla läsnä lasten elämässä. He eivät kuitenkaan ole parisuhteessa, vaan saattavat etsiä romanttisen rakkauden ja seksin muualta.

– Ihmiset voivat jo valita, minkä makuisia muroja syövät aamiaiseksi ja mitä katsovat televisiosta. On erikoista, että niinkin tärkeässä asiassa kuin onnettomassa avioliitossa vaihtoehtoja on vain kaksi: jäädä ja kärsiä tai erota, terapeutti Susan Pease Gadoua sanoo psychologytoday.comissa

Lapsen arki voi jatkua ennallaan

Vanhemmuusliitot eivät kuitenkaan sovi kaikille, puoltajat muistuttavat. Vanhemmilla täytyy kohtuullisen hyvät välit keskenään ja kunnioitusta toiseen vanhempana.

Lapselle perheen arki voi näyttäytyä lähes samana kuin aiemminkin. Vanhemmusliitoissa elävät saattavat asua edelleen samassa kodissa ja osallistua yhdessä lapsen vanhempainiltoihin ja synttärijuhliin.

Kannattajien mukaan vanhempien ei tarvitse olla parisuhteessa keskenään, jotta he voisivat kasvattaa onnellisia lapsia. Lapsille tärkeintä on pysyvyys ja tunne siitä, että heitä rakastetaan.

Vierailija

Olen ehdottomasti vanhemmuusliiton kannattaja silloin kun se tuntuu hyvältä ratkaisulta molempien vanhempien taholta.

Me pohdimme lasten isän kanssa erotessa mallia, jossa olisimme hankkineet toisen asunnon ja vuorotelleet vanhassa kodissa ja vanhempien kimppakämpässä. Meidän kohdalla arjen pyörittämiseen liittyvät erot olisivat tehneet järjestelyn mahdottomaksi ja toisaalta pelkäsimme, että "lasten koti" olisi lopulta ollut vain lasten koti eikä oikea koti kaikille perheenjäsenille. Oman tilan ja tavan tarve arjessa oli suuri.

Meillä on edelleen lasten isän kanssa erittäin vahva vanhemmuuskumppanuus ja asumme naapureina. Silloin on helppo jakaa lapsiarkea joustavasti. Lapset tykkäävät kun molempia vanhempia voi nähdä joka päivä ja toinen vanhempi on aina tervetullut lapsia tapaamaan toiseen kotiin. Teemme edelleen asioita yhdessä perheenä kuten yhteisiä lomareissuja. Viimeksi matkalla oli mukana lasten isän uusi kumppanikin.

Mielestäni olemme pystyneet pitämään perheen ehjänä siitä huolimatta, että parisuhde kariutui. Kaikki perheenjäsenet voivat paremmin kun suhteet ovat toimivat eikä huono parisuhde kuormita arkea tai heijastu lapsiin. Omat haasteensa tähänkin elämään kuuluvat kuten elämään yleensäkin.

Vierailija

Yksi asia, joka näissä keskusteluissa usein jää ääneen lausumatta, on se että lapset kaikessa ihanuudessaan usein nakertavat parisuhdetta. Eivät kuitenkaan välttämättä lopullisesti.

Omilla vanhemmillani oli välillä aika kylmät välit. Jopa odotin, että he eroaisivat lasten muutettua kotoa. Mutta menivätkin rakastumaan uudelleen toisiinsa.

Eli vanhemmuusliittokin oli vain vaihe.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Näistä omista haaveista ja peloista luopuminen ei ole helppoa. Se on silti välttämätöntä, m2woman.co.nz neuvoo.

1. Kaikki ovat kuin yhtä perhettä

Sinä rakastat puolisoasi ja hän sinua. Se ei kuitenkaan tarkoita, että rakastaisitte automaattisesti kaikkia toistenne perheenjäseniä ja sukulaisia.

Omat vanhempanne ja sisaruksenne saattavat olla hyvin erilaisia ettekä te kaikki välttämättä tule keskenään niin hyvin toimeen kuin toivoisit.

Ei haittaa, vaikka ette ole kaikki ylimpiä ystäviä keskenänne. Teidän ei tarvitsekaan. Aluksi se voi harmittaa mutta ei ole parisuhteenne kannalta ratkaisevan tärkeä asia.

2. Vain täydellinen kelpaa

Kaikilla on mielessään ajatus siitä, millainen täydellinen parisuhde on. Totuus on, ettei mikään parisuhde ole täydellinen, ei ainakaan kaiken aikaa.

Parisuhteet muuttuvat ja kehittyvät ja jotkut hetket ovat parempia kuin toiset. Esimerkiksi lasten syntymä muuttaa parisuhdetta väistämättä, kun perhe kasvaa ja puolisoista tulee myös vanhempia.

Päästä siis irti ajatuksesta, että kaikki säilyy aina ennallaan. Käsi sydämelle – haluaisitko edes sitä?

3. Kerran pettynyt, aina pettynyt

Toiseen sitoutuminen on myös pelottavaa. Kumppaniin ei ole välttämättä ole helppo luottaa varsinkaan, jos on aiemmin joutunut pettymään.  

Omista kokemuksista ja peloista kannattaa puhua puolison kanssa, sillä se yleensä helpottaa omaa oloa. Menneisyyttään ei voi muuttaa mutta sen voi päättää, kuinka paljon menneisyys vaikuttaa nykyhetkeen ja tulevaan.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.