Kuva: Shutterstock

Pitkäkin liitto voi saada uutta potkua, kun uskaltaa möyhiä sen perustuksia.

1. Unohda kynttiläillalliset

Toimiva kikkakolmonen läheisyyden lisäämiseksi on yhä keksimättä. Jotta parisuhde saisi uutta puhtia, kummankin osapuolen pitää haluta tehdä jotain sen hyväksi. Älä kuitenkaan ota paineita, se ei tarkoita näennäisesti romanttisia kynttiläillallisia tai toistenne hieroskelemista ruusun terälehdillä.

Romanttista on olla kuulolla kumppanin suhteen. Se, että tuo kaupasta juuri oikeanmerkkistä pesuainetta, voi olla mitä ihanin, intiimein teko. Olkaa kekseliäitä, luovia, leikkisiä!

Jos muutosten tekeminen pelottaa tai tuntuu vaivalloiselta, kannattaa miettiä, mitä uutta ja ihanaa kohti olette menossa. Jos suunta ei tunnukaan hyvältä, voitte aina palata entiseen.

Parhaimmillaan parisuhteessa tuntuu siltä kuin olisi tullut kotiin: saa olla kokonainen, hyväksytty ja rakastettu.

2. Kastele ruusuja, älä rikkaruohoja

Omaa tyytymättömyyttä ei tietenkään pidä sivuuttaa. Kun tutkiskelet tunnetta, voit arvioida, onko kaikki oikeasti päin prinkkalaa ja mihin voit siitä huolimatta vaikuttaa. Samalla kun mietit epäkohtia, pohdi suhteen hyviä puolia: mikä kaikki toimii.

Se valaa uskoa siihen, että voitte yhä kehittyä. Voit valita, kasteletko ruusuja vai rikkaruohoja.

3. Rehellisyys on reilua

Ei ole reilua pantata ­ajatuksiaan, jos jokin vaivaa. Mikäli pelkäät satuttavasi kumppaniasi, pohdi motiiviasi: miksi haluat ottaa jonkin asian puheeksi? Mikäli tarkoituksesi ei ole loukata, kakaise sanottavasi rohkeasti.

Uskalla olla suhteessa oma kantikas itsesi, vaikka kolisisi. Kummankin osapuolen on turvallisinta olla rehellisyyteen perustuvassa parisuhteessa.

Jonkin merkittävän asian sanomatta jättäminen on väärin teitä molempia kohtaan, vaikuttaahan se siihen, mitä ajattelet suhteesta. Tällöin et anna myöskään kumppanillesi mahdollisuutta vaikuttaa tilanteeseen.

Se, että kerrot ­rehellisesti tuntemuksistasi, antaa myös kumppanillesi luvan puhua avoimesti.

4. Ota etäisyyttä toista kunnioittaen

Ihminen opettelee koko aikuiselämänsä erillisyyttä muista läheisistä ihmisistä. Pitkässä suhteessa on luonnollista, että välillä ollaan tiiviisti yhdessä, välillä enemmän erillään.

Jo pienet, arkiset irtiotot tekevät hyvää: viettäkää aikaa tahoillanne omien ystävienne kanssa tai käykää yksin kävelylenkillä. Riittävän erillinen ihminen käy keskustelua myös itsensä kanssa. Hän pystyy lohduttamaan itseään ja kieltäytymään sellaisesta, mitä ei oikeasti halua.

Jos tuntuu siltä, että oma äänesi on kadonnut etkä enää tiedä, mitä ajattelet ja tunnet, voi olla aika pitää tuumaustauko. Joskus etäisyyden oton pitää olla konkreettista, esimerkiksi päätös jonkin ajan viettämisestä erillään tai asumusero.

Muista, että vaatii luottamusta antaa toiselle aikaa ja tilaa, kun tämä haluaa selventää ajatuksiaan suhteesta. Silti se voi olla joskus paras, tai jopa ainoa vaihtoehto.

Rakkaus on elävä asia, jota ei saa puristaa hengiltä.

5. Tee töitä itsesi kanssa

Parisuhteessa kohtaa kaksi erilaista tapaa toimia ja ­kaksi näkemystä siitä, mikä on elämässä tärkeää. Sen takia yhdessä oleminen on jatkuvaa neuvottelua. Etenkin kun vanha totuus siitä, että toinen ei voi lukea ajatuksiasi, pitää yhä paikkansa.

Niinpä olet osaltasi vastuussa siitä, miten toiveesi yhteisen elämän suhteen toteutuvat. Kun kerrot kumppanillesi, mikä on sinulle tärkeää ja miksi, muista tukea toista. Se, mikä itsellesi on itsestään selvää tai helppoa, voi olla hänelle vaikeasti ymmärrettävää ja haastavaa. Sama pätee myös toisin päin.

Niinikään omia odotuksiaan kannattaa kyseenalaistaa: Miksi toimit niin kuin toimit ja onko jossain hiomisen varaa? Ovatko käsityksesi tulleet esimerkiksi lapsuudenkodistasi tai kaveripiiristä vai ovatko ne aidosti sinun itsesi?

Parisuhteen eteen ei tehdä töitä, vaan niitä tehdään itsensä kanssa. Silloin voi olla entistä parempi kumppani toiselle. Jos alkaa voida huonosti suhteessa, joka on siihen asti ollut ok, kannattaa myös pohtia, johtuuko kipuilu ennemminkin jostain omaan elämään liittyvästä.

6. Älä pelkää kriisiä

Suhteen kriisiyttäminen ei ole huono asia. Sen voi nähdä siirtymävaiheena, joka edeltää muutoksia. Se on merkki siitä, ettei pidä luovuttaa, vaan nähdä vaivaa.

Kun myllertää, tehkää suhteessa kunnolla remonttia: muuttakaa toimintatapoja, päivittäkää sääntöjä ja arvojärjestystä. Sitoutuessahan ei luvata, ettei muututa.

7.Terapia auttaa jalostamaan ajatuksia

Terapiaan kannattaa mennä, kun omat ratkaisuyritykset eivät tuota tulosta. Joskus ihmisillä taas on hyvinkin tarkka näkemys tilanteestaan ja he tarvitsevat vain vahvistusta ja rohkaisua.

Terapian paikka on myös silloin, kun keskustelu suhteesta kärjistyy niin, että asioiden edistämiseksi tarvitaan erotuomarin tavoin toimivaa kolmatta osapuolta.

8. Yhdessä ei ole pakko pysyä

Ero on viisas ratkaisu, kun ollaan oltu pitkään onnettomassa tilanteessa, johon mikään muutosyritys ei ole auttanut. Kun toisen tapa kohdella ei vain parane tai joudut koko ajan toimimaan itseäsi vastaan. Tai toinen on loukannut niin syvästi, ettet voi antaa anteeksi.

Voi olla, että arvonne tai toiveenne tulevaisuuden suhteen eivät kohtaa. On myös suhteita, joissa on yhä ­rakkautta, mutta yhteinen elämä ei vain ­luonnistu.

Ei ole mitään pakkoa pysyä yhdessä, vaikka pahoja ongelmia ei olisikaan.

Erotessa on tärkeää, että tekee syyt itselle ja kumppanille selviksi. Siitä, pysyäkö yhdessä vai erotako lasten takia, on niin teorioita kuin tutkimustuloksiakin puolesta ja vastaan.

Kodin parisuhdemalli vaikuttaa lapseen. Jos huonoa ilmapiiriä ei saa yrityksistä huolimatta parannettua, yhdessä sinnittely voi olla tuhoisampaa kuin eroaminen.

Vaikka parisuhde loppuu, vanhemmuus ei lopu, ja monesti lapsi voi säilyttää hyvän suhteen molempiin vanhempiinsa.

9. Olet viisaampi kuin luulet

Kun suhdetta alkaa parannella omin voimin, tärkeintä on aidosti kuunnella, sekä itseä että kumppania. Kun rauhoittuu ja pohtii, miten suhteen päätyminen tähän jamaan on ollut ylipäätään mahdollista, vastaukset voivat osua hämmästyttävän oikeaan. Ihminen on usein viisaampi kuin itse tajuaakaan.

Aito kuunteleminen auttaa toisenlaisen perspektiivin ottamisessa. Voit kunnioittavasti ihmetellä omaa kumppaniasi. Kuka kumma tuo toinen ihminen oikein on?

Kun tarpeeksi ihmettelee, inhimilliset heikkoudet voivat näyttäytyä uudessa valossa, samoin se, mikä ihme toinen ihminen on. Tuon ihmeellisyyden takia myös moni mahdottomalta tuntuva asia on mahdollinen, kuten se, että pitkään yhdessä ollut pari löytää uudestaan rakkauden.

Kysymys on teidän ainutlaatuisesta tarinastanne, jota te itse kirjoitatte.

Asiantuntijana Aune Karhumäki, psyko- ja seksuaaliterapeutti Pro Sensus -terapiapalvelusta.

Elina Tanskanen, Pientä suhderemonttia, Meidän Perhe 11/2013

Vierailija
Vierailija
Mieheni puolustautuu rajusti jos arvostelen tai ehdotan jotain häneen kohdistuvia muutoksia.

Niin puolustautuisin minäkin ja luulen että puolustautuisit itsekin. Toista ei voi muuttaa. Itseään voi muutta. Tietysti jos toisen käytös loukkaa, siitä pitää sanoa. Toivotaan vain, että toinen osapuoli on tarpeeksi fiksu muuttaakseen itse itseään. Sinä et sitä nimittäin voi tehdä, vaikka kuinka haluaisit.

Vierailija

Mieheni puolustautuu rajusti jos arvostelen tai ehdotan jotain häneen kohdistuvia muutoksia. Kun suurin pelko on yksin jääminen ja vielä lasten kanssa, miten lähteä edes puhumaan asioista. Vaikka välillä tuntuu että elämäni olisi helpompaa ja vähemmän stressaavaa ilman miestäni, toinen aikuinen antaa tiettyä turvallisuuden tunnetta arjessa rahallisesti ja muutenkin.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Etukäteen on mukava ajatella, ettei vauvavuoden kaoottisuus vaikuta parisuhteeseen. Lapsiperhearki yllättää kuin musta jää, Marja Hintikka kirjoittaa.

Mitenkäs parisuhde voi? neuvolantäti kysyi ja tapitti tiukasti silmiin. Menin ymmälleni. Olin juuri synnyttänyt ensimmäisen lapseni, elämä oli heittänyt täyskäännöksen, enkä ollut nukkunut ainakaan viikkoon.

”Öö, ihan hyvin, kai”, vastasi hölmistyneenä.

Nyt lapsia on jo kaksi, ja olen kuullut kysymyksen ainakin kymmeniä kertoja. Kanssaihmiset ovat huolissaan pikkulasten vanhempien rakkauselämästä.

Tämä on sympaattista ja samalla aiheellista. Pienten lasten vanhemmat komeilevat erotilastojen kärkipaikoilla.

Huoli tuntuu absurdilta: tässähän odotetaan rakkauden hedelmää!

Ennen lapsen syntymää vaikutukset parisuhteeseen sivuuttaa olankohautuksella. On mukavampi ajatella, ettei vauvavuoden kaoottisuus vaikuta minun elämääni. Koko huoli tuntuu absurdilta: tässähän odotetaan rakkauden hedelmää, joka syntyi suuresta lemmen hekumasta!

Mutta lapsiperhearki yllättää kuin marraskuinen musta jää autoilijan. Suhteen sivuluisuun ajautuu vaivihkaa valvottujen öiden, rutiinien junttapullan ja työtaakan kasautuessa. Parisuhteen arkisakka on kuin piripintaan täyttyvä mökkihuussi: jos sitä ei tyhjennä, sotku on kamala.

Tässä on muutama hyväksi havaittu periaate. Perhe-elämässä on kolmenlaista aikaa: koko perheen kanssa yhdessä olemista, yksin olemista ja pariskuntana olemista, jos pariskuntana on perheen perustanut. Mikäli joku näistä jää paitsioon, alkaa oireilu.

Perhe tarvitsee keskinäistä hassuttelua, ja jokainen vanhempi muistutuksen siitä, että on olemassa myös itsekseen.

Helpoimmin aikalajeista huomiotta jää pariskuntana hengailu. Siksi kannattaa sopia, että yhteistä aikaa otetaan. Joskus voi auttaa paluu perusasioiden äärelle: Laitetaan kalenteri jääkaapin oveen ja jokaisena sunnuntai-iltana pidetään perhepalaveri, jossa se käydään läpi. Millainen on seuraava viikko perheen aikalajien kannalta?

Vaipparoskiksen hajussa eläessä korostuu se, että rakkaus on tekoja.

Samalla voi katsoa, milloin viimeksi järjestettiin treffit. Ainakin kerran kuukaudessa – mielellään kerran viikossa tästä eteenpäin. Palaverin ja kalenterisulkeisten ansiosta kaikki tietävät, milloin on tiedossa omaa ja yhteistä aikaa.

Kuulostaako tylsältä? Se kuitenkin toimii.

Vaipparoskiksen hajussa eläessä korostuu se, että rakkaus on tekoja. Jos haluat rakkautta, sinun on tehtävä jotakin.

Pidä perhepalaveri jo ensi sunnuntaina.

Marja Hintikka, 37, on yhden tahtoikäisen ja yhden taaperon äiti, joka leikkii mieluiten leijonaa tai nukkuvaa jättiläistä ja syö miehensä kanssa salaa sipsejä lasten nukahdettua.

Ma me mo
Seuraa 
Liittynyt15.4.2016

Oiskait se ihanaa päästä miehen kanssa kahdestaan johonkin edes kerran kuussa. Isovanhemmat vaan asuu toisella paikkakunnalla, eikä olla hommattu ulkopuolista lastenhoitoapua, koska vaavilla on kova vierastus- ja eroahdistuskausi päällä. On ollu jo varmaan puoli vuotta. Vauvalla on ikää 11kk, ja ollaan kolmesti saatu viettää kahdenkeskeistä aikaa vauvavuoden aikana.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Miltä näytän? Miltä kuulostan? Voinko olla yhtä aikaa äiti ja nainen? Näitä kysymyksiä moni nainen pohtii seksin aikana. Ihan turhaan!

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, kliininen seksologi Leena Väisälä ja erityistason seksuaaliterapeutti, vauva.fin Puhu muru -bloggari Marja Kihlström kertovat, miksi viisi seksuaalisuuteen liittyvää harhaluuloa kannattaa unohtaa.

1. Itsetyydytys ei kuulu parisuhteeseen

Itsetyydytys on keino tutustua omaan vartaloonsa ja seksuaalisuuteensa. Itsetyydytyksestä nauttiminen ei tarkoita, että kumppani ei olisi tyytyväinen seksielämään. Päinvastoin – hienoa, että seksuaalisuus kiinnostaa häntä.

Suosittelemme itsetyydytystä naiselle etenkin synnytyksen jälkeen. Sitä kautta voi lempeästi opetella uudelleen hyväksymään oman kehonsa. Itsetyydytys ja orgasmit auttavat myös lantionpohjanlihaksia pysymään kunnossa ja vähentävät stressiä.

Itsetyydytykselle kannattaa varata rauhallinen hetki ja varmistaa, että kumppani ja lapset eivät keskeytä.

Kiihottumisen avuksi voi lukea netistä eroottista kirjallisuutta, jota löytyy esimerkiksi hakusanoilla seksinovellit ja eroottiset tarinat naisille.

2. Kunnon naiset eivät riehaannu seksistä

Monet naiset kertovat, että seksin aikana on vaikea päästää irti kontrollin tunteesta. Miltä näytän? Miltä kuulostan?

Kuitenkin: mitä vähemmän seksin aikana pohtii omaa käyttäytymistään, sitä enemmän voi nauttia ja olla kontaktissa toiseen. Seksissä pitää olla korostetun itsekäs ja etsiä omaa tapaansa nauttia. Tätä etenkin naisten pitää opetella pitkään.

Harjoitus tekee kuitenkin mestarin. Itsetyydytys on hyvä tapa kokeilla asioita, joista ei aluksi ehkä uskalla kertoa kumppanille. 

Kumppanillekin kannattaa kuitenkin kertoa, että haluaa kokeilla jotain uutta. Lapsiperheessä vanhempien kannattaa asentaa makuuhuoneen oveen lukko, jotta lapset eivät pääse keskeyttämään lemmenhetkiä. Lapsille voi myös hyvin sanoa, että vanhemmat pitävät nyt hetken toisiaan hyvänä eikä heitä saa keskeyttää.

3. Miehen tehtävä on hoitaa hommat

Jokainen on vastuussa omasta orgasmistaan. Sekä naisten että miesten on siis seksin aikana pidettävä huolta itsestään ja kerrottava myös toiselle, mistä nauttii.

Kannattaa muistaa, ettei yhdyntä välttämättä ole paras nautinnon lähde. Klitoris on naisen sukupuolielin ja seksin aikana sen pitää saada ärsykettä tavalla tai toisella. Jokainen nainen voi opetella tunnistamaan, kuinka paljon hyväilyä kaipaa ja pyytää sitä kumppanilta tai huolehtia asiasta itse.

4. Mies haluaa aina seksiä

Seksihalut ovat yksilöllisiä, eivätkä liity sukupuoleen. Joissain suhteissa halukkaampi osapuoli on nainen, joissain mies.

Naisen seksuaalisia haluja on pitkään pidetty väärinä – nämä uskomukset voi kuitenkin unohtaa. Toisaalta monelle miehellekin on raskas taakka, jos hänen pitää olla jatkuvasti halukas ja aloitteellinen.

On hyvin epätavallista, että suhteen alun jälkeen kumppanien halut ovat samanlaisia. Esimerkiksi lasten syntymän jälkeen on tavallista, ettei nainen pitkään aikaan kaipaa seksiä. Valvominen ja pikkulapsiarki voi uuvuttaa yhtä lailla miehen eikä seksi huvita.

Kannattaa myös tehdä ero haluttomuuden ja erilaisten halujen välillä. Tästä on monesti kyse, kun parit hakeutuvat terapeutin vastaanotolle ja kertovat, että toinen heistä haluaa enemmän seksiä kuin toinen.

5. Nainen ei voi olla samaan aikaan seksuaalinen olento ja äiti

Naisen on lupa nauttia seksistä läpi elämänsä. Äidiksi tulo ei muuta tätä. Päinvastoin – vanhemmiten seksuaalinen halu voi lisääntyä.

Monet naiset kertovat, että seksi paranee synnytyksen jälkeen. Parhaimmillaan synnytys onkin voimaannuttava kokemus, joka auttaa naista löytämään oman kehon voiman ja parantaa itsetuntoa.

Tärkeää on, että kumppani huomioi tuoreen äidin myös seksuaalisessa mielessä. Nainen ei ole jatkossa pelkkä äiti, vaan kumppanilleen edelleen muru tai rakas, ihan kuin ennenkin.

Leena Väisälä on Suomen seksologisen seuran puheenjohtaja ja Marja Kihlström hallituksen jäsen.

Ajankohtaista

4. syyskuuta vietetään Maailman seksuaaliterveyspäivää. Tänä vuonna teemana on seksuaalisuuteen liittyvien myyttien purkaminen. Kansainvälisen Seksuaaliterveyden maailmanjärjestö WAS:n lanseeraamaa teemapäivää on juhlittu ympäri maailmaa vuodesta 2010.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Lapsi kaipaa pysyvyyttä ja rakkautta – ei sitä, että vanhemmat rakastavat toisiaan, vanhemmuusliittojen kannattajat sanovat.

Erota vai eikö? Tätä monet pikkulasten vanhemmat miettivät etenkin loman jälkeen, jolloin eropapereita jätetään eniten.  

Yhdysvalloissa terapeutit suosittelevat nyt eroaville vanhemmille eroamisen ja yhdessä pysymisen yhdistelmää: vanhemmuusliittoa, parenting marriage.

Tällöin vanhemmat, jotka eivät enää rakasta toisiaan, jatkavat yhteistä arkea, koska haluavat kumpikin olla läsnä lasten elämässä. He eivät kuitenkaan ole parisuhteessa, vaan saattavat etsiä romanttisen rakkauden ja seksin muualta.

– Ihmiset voivat jo valita, minkä makuisia muroja syövät aamiaiseksi ja mitä katsovat televisiosta. On erikoista, että niinkin tärkeässä asiassa kuin onnettomassa avioliitossa vaihtoehtoja on vain kaksi: jäädä ja kärsiä tai erota, terapeutti Susan Pease Gadoua sanoo psychologytoday.comissa

Lapsen arki voi jatkua ennallaan

Vanhemmuusliitot eivät kuitenkaan sovi kaikille, puoltajat muistuttavat. Vanhemmilla täytyy kohtuullisen hyvät välit keskenään ja kunnioitusta toiseen vanhempana.

Lapselle perheen arki voi näyttäytyä lähes samana kuin aiemminkin. Vanhemmusliitoissa elävät saattavat asua edelleen samassa kodissa ja osallistua yhdessä lapsen vanhempainiltoihin ja synttärijuhliin.

Kannattajien mukaan vanhempien ei tarvitse olla parisuhteessa keskenään, jotta he voisivat kasvattaa onnellisia lapsia. Lapsille tärkeintä on pysyvyys ja tunne siitä, että heitä rakastetaan.

Vierailija

Olen ehdottomasti vanhemmuusliiton kannattaja silloin kun se tuntuu hyvältä ratkaisulta molempien vanhempien taholta.

Me pohdimme lasten isän kanssa erotessa mallia, jossa olisimme hankkineet toisen asunnon ja vuorotelleet vanhassa kodissa ja vanhempien kimppakämpässä. Meidän kohdalla arjen pyörittämiseen liittyvät erot olisivat tehneet järjestelyn mahdottomaksi ja toisaalta pelkäsimme, että "lasten koti" olisi lopulta ollut vain lasten koti eikä oikea koti kaikille perheenjäsenille. Oman tilan ja tavan tarve arjessa oli suuri.

Meillä on edelleen lasten isän kanssa erittäin vahva vanhemmuuskumppanuus ja asumme naapureina. Silloin on helppo jakaa lapsiarkea joustavasti. Lapset tykkäävät kun molempia vanhempia voi nähdä joka päivä ja toinen vanhempi on aina tervetullut lapsia tapaamaan toiseen kotiin. Teemme edelleen asioita yhdessä perheenä kuten yhteisiä lomareissuja. Viimeksi matkalla oli mukana lasten isän uusi kumppanikin.

Mielestäni olemme pystyneet pitämään perheen ehjänä siitä huolimatta, että parisuhde kariutui. Kaikki perheenjäsenet voivat paremmin kun suhteet ovat toimivat eikä huono parisuhde kuormita arkea tai heijastu lapsiin. Omat haasteensa tähänkin elämään kuuluvat kuten elämään yleensäkin.

Vierailija

Yksi asia, joka näissä keskusteluissa usein jää ääneen lausumatta, on se että lapset kaikessa ihanuudessaan usein nakertavat parisuhdetta. Eivät kuitenkaan välttämättä lopullisesti.

Omilla vanhemmillani oli välillä aika kylmät välit. Jopa odotin, että he eroaisivat lasten muutettua kotoa. Mutta menivätkin rakastumaan uudelleen toisiinsa.

Eli vanhemmuusliittokin oli vain vaihe.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Näistä omista haaveista ja peloista luopuminen ei ole helppoa. Se on silti välttämätöntä, m2woman.co.nz neuvoo.

1. Kaikki ovat kuin yhtä perhettä

Sinä rakastat puolisoasi ja hän sinua. Se ei kuitenkaan tarkoita, että rakastaisitte automaattisesti kaikkia toistenne perheenjäseniä ja sukulaisia.

Omat vanhempanne ja sisaruksenne saattavat olla hyvin erilaisia ettekä te kaikki välttämättä tule keskenään niin hyvin toimeen kuin toivoisit.

Ei haittaa, vaikka ette ole kaikki ylimpiä ystäviä keskenänne. Teidän ei tarvitsekaan. Aluksi se voi harmittaa mutta ei ole parisuhteenne kannalta ratkaisevan tärkeä asia.

2. Vain täydellinen kelpaa

Kaikilla on mielessään ajatus siitä, millainen täydellinen parisuhde on. Totuus on, ettei mikään parisuhde ole täydellinen, ei ainakaan kaiken aikaa.

Parisuhteet muuttuvat ja kehittyvät ja jotkut hetket ovat parempia kuin toiset. Esimerkiksi lasten syntymä muuttaa parisuhdetta väistämättä, kun perhe kasvaa ja puolisoista tulee myös vanhempia.

Päästä siis irti ajatuksesta, että kaikki säilyy aina ennallaan. Käsi sydämelle – haluaisitko edes sitä?

3. Kerran pettynyt, aina pettynyt

Toiseen sitoutuminen on myös pelottavaa. Kumppaniin ei ole välttämättä ole helppo luottaa varsinkaan, jos on aiemmin joutunut pettymään.  

Omista kokemuksista ja peloista kannattaa puhua puolison kanssa, sillä se yleensä helpottaa omaa oloa. Menneisyyttään ei voi muuttaa mutta sen voi päättää, kuinka paljon menneisyys vaikuttaa nykyhetkeen ja tulevaan.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.