Kuva: Tuomas Kolehmainen

Etukäteen on mukava ajatella, ettei vauvavuoden kaoottisuus vaikuta parisuhteeseen. Lapsiperhearki yllättää kuin musta jää, Marja Hintikka kirjoittaa.

Mitenkäs parisuhde voi? neuvolantäti kysyi ja tapitti tiukasti silmiin. Menin ymmälleni. Olin juuri synnyttänyt ensimmäisen lapseni, elämä oli heittänyt täyskäännöksen, enkä ollut nukkunut ainakaan viikkoon.

”Öö, ihan hyvin, kai”, vastasi hölmistyneenä.

Nyt lapsia on jo kaksi, ja olen kuullut kysymyksen ainakin kymmeniä kertoja. Kanssaihmiset ovat huolissaan pikkulasten vanhempien rakkauselämästä.

Tämä on sympaattista ja samalla aiheellista. Pienten lasten vanhemmat komeilevat erotilastojen kärkipaikoilla.

Huoli tuntuu absurdilta: tässähän odotetaan rakkauden hedelmää!

Ennen lapsen syntymää vaikutukset parisuhteeseen sivuuttaa olankohautuksella. On mukavampi ajatella, ettei vauvavuoden kaoottisuus vaikuta minun elämääni. Koko huoli tuntuu absurdilta: tässähän odotetaan rakkauden hedelmää, joka syntyi suuresta lemmen hekumasta!

Mutta lapsiperhearki yllättää kuin marraskuinen musta jää autoilijan. Suhteen sivuluisuun ajautuu vaivihkaa valvottujen öiden, rutiinien junttapullan ja työtaakan kasautuessa. Parisuhteen arkisakka on kuin piripintaan täyttyvä mökkihuussi: jos sitä ei tyhjennä, sotku on kamala.

Tässä on muutama hyväksi havaittu periaate. Perhe-elämässä on kolmenlaista aikaa: koko perheen kanssa yhdessä olemista, yksin olemista ja pariskuntana olemista, jos pariskuntana on perheen perustanut. Mikäli joku näistä jää paitsioon, alkaa oireilu.

Perhe tarvitsee keskinäistä hassuttelua, ja jokainen vanhempi muistutuksen siitä, että on olemassa myös itsekseen.

Helpoimmin aikalajeista huomiotta jää pariskuntana hengailu. Siksi kannattaa sopia, että yhteistä aikaa otetaan. Joskus voi auttaa paluu perusasioiden äärelle: Laitetaan kalenteri jääkaapin oveen ja jokaisena sunnuntai-iltana pidetään perhepalaveri, jossa se käydään läpi. Millainen on seuraava viikko perheen aikalajien kannalta?

Vaipparoskiksen hajussa eläessä korostuu se, että rakkaus on tekoja.

Samalla voi katsoa, milloin viimeksi järjestettiin treffit. Ainakin kerran kuukaudessa – mielellään kerran viikossa tästä eteenpäin. Palaverin ja kalenterisulkeisten ansiosta kaikki tietävät, milloin on tiedossa omaa ja yhteistä aikaa.

Kuulostaako tylsältä? Se kuitenkin toimii.

Vaipparoskiksen hajussa eläessä korostuu se, että rakkaus on tekoja. Jos haluat rakkautta, sinun on tehtävä jotakin.

Pidä perhepalaveri jo ensi sunnuntaina.

Marja Hintikka, 37, on yhden tahtoikäisen ja yhden taaperon äiti, joka leikkii mieluiten leijonaa tai nukkuvaa jättiläistä ja syö miehensä kanssa salaa sipsejä lasten nukahdettua.

Ma me mo
Seuraa 
Liittynyt15.4.2016

Marja Hintikan kolumni: Kalenteri pelastaa rakkauden

Oiskait se ihanaa päästä miehen kanssa kahdestaan johonkin edes kerran kuussa. Isovanhemmat vaan asuu toisella paikkakunnalla, eikä olla hommattu ulkopuolista lastenhoitoapua, koska vaavilla on kova vierastus- ja eroahdistuskausi päällä. On ollu jo varmaan puoli vuotta. Vauvalla on ikää 11kk, ja ollaan kolmesti saatu viettää kahdenkeskeistä aikaa vauvavuoden aikana.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Vauva.fin Havaintoja parisuhteesta -blogisti Sami Minkkinen ilmoitti tänään hakeneensa avioeroa vaimonsa kanssa.

Sami Minkkinen haluaa seistä sanojensa takana ja puhuu siksi suoraan eron aiheuttamista ajatuksista ja tunteista. Samalla lailla hän kirjoittaa blogiaan, omien sanojensa mukaan paljaasti, ihmisten edessä.

Minkkisellä on ex-vaimonsa kanssa maaliskuussa syntynyt lapsi, ja keskustelupalstoilla onkin kauhisteltu, miten Sami voi olla lapsensa täysipäiväinen isä erosta huolimatta.

– Imetyksestä ja muusta johtuen näin pieni lapsi ei voi muuttaa kanssani uuteen asuntoon. Asiaa mietitään uudestaan, kun lapsi on isompi, bloggari Sami Minkkinen sanoo.

Minkkinen haluaa olla mukana vastasyntyneen arjessa. Hän vakuuttaa olevansa lapsen äidin kanssa tasavertainen vanhempi.

– Vietän lapsen kanssa aikaa lapsen äidin luona niin paljon kuin mahdollista, ja pyrin ottamaan hänet mukaan omiin menoihini, jotta äiti voi levähtää.

Hän luottaa siihen, että he voivat ex-vaimonsa kanssa keskenään sopia tapaamisajoista ja keskusteluyhteys säilyy.

”Tiesin ja en tiennyt ennen lapsen syntymää”

Eroaminen melkein heti lapsen syntymän jälkeen oli Minkkisen mukaan valintana raskas. Se huolestutti ja huolestuttaa edelleen Minkkistä kovasti.

”Tiedän, että kukaan ei lähde vanhemmuuttani eväämään.”

– Saan valinnastani varmasti valtavasti arvostelua. Mutta ei minua pelota, että en näkisi lastani. Tiedän, että kukaan ei lähde vanhemmuuttani eväämään, vaikka päädyimmekin eroon, Sami toteaa.

Minkkinen painottaa, että hän on harkinnut päätöstä tarkkaan. Erosta hän sanoo tienneensä tavallaan jo ennen lapsen syntymää

– Tiesin ja en tiennyt, mutta olihan sisälläni se tunne. Ja olin keskustellut asiasta terapeuttini kanssa jo jonkin aikaa, Sami miettii.

Kun vauva syntyi, Sami päätti tukahduttaa roihuavat tunteet. Samin kertoessa asiasta terapeutilleen, hän sai vastaukseksi kysymyksen: miksi?

– Se jotenkin rohkaisi. Sai ajattelemaan asiaa vielä kerran. Minulla on takana kolme vuotta terapiaa, ja se on opettanut olemaan rohkea, kuuntelemaan itseäni.

”En pakene arkea”

Pakeneeko Minkkinen sitten arkea? Takana on nyt kaksi pitkää parisuhdetta ja kaksi lasta. Minkkinen kokee kysymyksen jopa loukkaavana. Kummatkin Samin suhteista ovat olleet pitkiä, toinen seitsemän toinen yhdeksän vuotta.

– Kyllä noihin suhteisiin arkea on mahtunut, eikä sitä ole voinut paeta. Rakkaus on 98-prosenttisesti arkea, sitä että viikataan yhdessä niitä lakanoita, Sami vastaa.

Samin mukaan maaliskuussa syntynyt lapsi on ollut hyvä nukkumaan, ja arjen rutiinit ovat rullanneet mukavasti. Ei avioliitto arkeen kaatunut, vaan taustalla on muita asioita: suuria tunteita. Sellaisia, joita ei koskaan aiemmin ole ollut.

Lue Samin postaus Ihmisten edessä, jossa hän käsittelee avioliittonsa loppumista.

Vierailija

Sami Minkkinen avioerostaan: ”En pakene arkea”

Siis yrjöttävä ukko. Minä, minä, minä. Mun tunteet. Olenpa tosi rohkea, kun avoimesti uskallan olla niin läpeensä itsekäs, että minä ja minun tunteet ovat maailman tärkein asia. V***n tasavertainen vanhempi, hah! Jätkä kuvittelee olevansa jotenkin hyvis, kun suunnittelee ottavansa vauvan joskus mukaansa, että äiti saa levähtää. Että äiti hoivaa nyt vauvavuoden ja jätkä toteuttelee suuria tunteitaan. Sitten myöhemmin katsellaan josko lapsi olisi isukillaankin enempi. Tuskin se vaimo on tehnyt...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tutkimukset todistavat: halailu kannattaa, eikä nahistelukaan ole aina pahitteeksi.

1. Petiin kannattaa mennä samaan aikaan.

Tutkimusten mukaan yhtä aikaa nukkumaan menevät parit ovat tyytyväisempiä liittoonsa, käyvät syvällisempiä keskusteluja ja harrastavat enemmän seksiä. He myös viettävät enemmän aikaa yhdessä pedin ulkopuolella.

2. Kotitöiden jakaminen on hyväksi.

Jakaminen on rakkautta – kotitöiden jakaminen puolestaan piristää seksielämää! Ainakin jos on uskominen Albertan yliopiston tutkimusta. Sen mukaan mitä tasaisemmin pari jakaa kotityöt, sitä useammin he harrastavat seksiä. Tutkimuksessa selvisi, että he ovat suhteeseensa myös tyytyväisempiä.

3. Silmät kuriin. 

Sarkastiset heitot, silmien pyörittely, nimittely ja toiselle huokailu kannattaa unohtaa. Kuuluisan psykologin John Gottmanin mukaan pienet, toista väheksyvät eleet ennustavat eroa.

4. Haleissa on voimaa.

Toronton yliopiston tutkimuksessa huomattiin, että jo pieni määrä rakastavia kosketuksia lisää tyytyväisyyttä parisuhteeseen. Tämä pätee erityisesti pienten lasten vanhempiin. 

5. Puhuminen vahvistaa.

Viime vuonna julkaistun amerikkalaistutkimuksen mukaan pitkään yhdessä pysyneet parit juttelevat toisilleen paljon. He myös puhuvat toisilleen avoimesti erityisesti seksistä.

6. Yhdessä hekottelu on tärkeää.

Vuoden 2013 tutkimuksessa todistettiin se, minkä moni allekirjoittaa: yhteinen huumorintaju on tärkeä osa suhdetta. 

7. Joskus kina on poikaa...

Aina ei tarvitse keskustella supersivistyneesti. Vuoden 2012 amerikkalaistutkimuksen mukaan riitely voi olla parisuhteelle jopa hyväksi, koska kinastelu auttaa puolisoa havaitsemaan toisen mielen liikkeitä. 

8. ...mutta rahariitoja kannattaa välttää.

Rahaan liittyvät riidat suhteen alkuvaiheessa ovat Kansasin osavaltion yliopiston tutkimuksen mukaan suurin ennusmerkki tulevasta erosta. Tämä pätee kaikkiin pareihin taloustilanteesta huolimatta.

9. Ero voi tarttua.

Ystävät, sukulaiset ja tuttavat vaikuttavat jopa elämän isoihin muutoksiin paljon. Jos lähipiirissäsi yksi pari eroaa, sinunkin erosi todennäköisyys kasvaa 75 prosenttia, kertoo vuoden 2013 tutkimus.

10. Parisuhde tekee hyvää sydämelle.

Tutkijat ovat vielä epävarmoja siitä, kumpi on loppujen lopuksi terveellisempää: sinkkuus vai parisuhde. Tuoreen tutkimuksen mukaan pariutuneet näyttäisivät kuitenkin kärsivän sydänsairauksista vähemmän kuin yksineläjät. Miksi näin? Tutkijoiden mukaan parisuhteessa olevilla on parempi sosiaalinen tuki perheensä kautta.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Meidän Perheen suuri rakkaustutkimus osoittaa, että kaikkein kovin supermies on isämies.

Se alkaa silmistä. Ne ovat ”karibianmerensiniset silmät” tai ”söpöt ruskeat silmät”. Sellaiset silmät, jotka ”menevät sikkuralle”. Näin kertovat suureen rakkaustutkimukseemme vastanneet – ja kertovat paljon muutakin.

On itse asiassa ihme, ”miten kenelläkään voi olla noin kauniit silmät”. Aivot rekisteröivät silmäyksen sekunnin kymmenyksissä, mutta vasta pidempi katse herättää kiinnostuksen.

Se katse voidaan luoda missä tahansa, ja on luotu: Saimaan rannalla, baarissa uudenvuodenaattona, ammattikoulun ruokalassa tai jokamiesluokan jääratakilpailuissa. Silmät kiinnittävät huomion Tinderin profiilikuvassa, mutta mikään ei korvaa elävää katsetta. Vasta se vangitsee.

Silmien jälkeen tärkeä on suu. Ehkä sieltä tulee puhetta, mutta tärkeintä on, että se on hymyssä. Sillä yhteinen nauru sitoo ihmiset yhteen. Myönteisyys, iloisuus ja huumorintaju tekevät vaikutuksen ensikohtaamisissa.

Alkuun ulkonäkö merkkaa. Luonne ei ole tärkein, sillä sitä ei vielä tunne.

Joku kertoo, kuinka jalat menevät letkuiksi, jos suuta ympäröi tuuhea parta. Yksi kiinnittää huomiota sporttiseen profiiliin ja toinen nallekarhumaiseen olemukseen. Kyllä, ulkonäkö merkkaa. Luonne ei ole tärkein, sillä sitä ei vielä tunne.

Jos silmät ja suu miellyttävät, sen tuntee vatsassa. Siellä alkavat lepattaa ne kuuluisat perhoset. Tai oikeastaan ne lepattavat päässä, sillä tunneaivojen aivosaari herkistyy, ja se tuntuu vatsanpohjassa. Kun ihminen rakastuu, elimistössä käynnistyy kemiallinen myrsky.

Osaa rakkaus lyö lekalla päähän saman tien.

”Omaan ihastumiseen meni muutama tunti. Rakastumiseen meni muutama päivä. Päätökseen avioitua meni kolme viikkoa.”

”Katsoin häntä ensimmäistä kertaa ja tiesin heti: tuon haluan.”

Useimmilla tunteet voimistuvat kuukausien kuluessa. Rakkaudesta uskalletaan ehkä puhua, kun seurustelua on takana jo kunnon tovi. Voi käydä niinkin, että rakkaus hiipii huomaamatta.

”Rakastaminen kasvoi vaivihkaa: eräänä päivänä tajusin, ettei tunteilleni ole enää olemassa lievempää sanaa.”

Rakastuminen on stressin kaltainen tila, jossa keho käy ylikierroksilla. Lisämunuainen puskee elimistöön kortisolia. Se valpastuttaa ja auttaa suuntaamaan huomiota rakastettuun. Uni ei tule.

Sukupuolihormoni testosteronin tuotanto vahvistuu naisilla, mutta vähenee miehillä. Sukupuolet alkavat siis kemiallisesti muistuttaa enemmän toisiaan: mies pehmenee, naisen määrätietoisuus kasvaa – ja se kohdistuu suhteeseen. Oksitosiinia ja serotoniinia purkautuu voimakkaasti. Ne saavat aikaan lähes ekstaattisen hyvän olon ja välittämisen tunteen.

Kun ihminen rakastuu, elimistössä käynnistyy kemiallinen myrsky.

Miten tämä kemiallinen hurrikaani näkyy käytännössä? Näin, rakkaustutkimukseemme vastanneet kertovat:

Hän lähettää sähköposteja, joissa on linkkejä rakkauslaulujen sanoihin. Hän pommittaa höpsöillä tekstiviesteillä kymmeniä kertoja päivässä. Hän ostaa joululahjaksi halinallen. Hän tulee yökylään myös viikolla, vaikka joutuu lähtemään töihin ennen viittä aamulla.

Suuteluun voi helposti käyttää tuntitolkulla aikaa. Erossa oleminen on yhtä tuskaa. Pää on täynnä outoa vaaleanpunaista hattaraa. Katse on entistäkin intensiivisempi. Silmien ohella myös navanalus kiinnostaa.

Seksiä piisaa, kun rakastuneet elävät toistensa ihosta.

– Vaikka seksi kyllä näkyy rakkaustutkimuksen vastauksissa yllättävän vähän, huomauttaa tutkimusprofessori Osmo Kontula Väestöliitosta.

Kontula kertoo, että tutkimusten mukaan suomalaiset harrastavat seksiä huomattavasti vähemmän kuin ennen. Elämme nyt romanttisen rakkauden aikaa. Mutta kyllä himokin vilahtaa rivien välissä. Ainakin silloin, kun kuvaillaan, kuinka suhde muuttuu alkuhuuman jälkeen.

”Seksiä on vähemmän. Mutta on siinä ollut varaa vähentääkin.”

”Läheisyys on yhä tärkeää, mutta emme toimi enää sokeasti halujen vallassa. Tärkeintä on uskollisuus, tuki ja ystävällisyys. Olemme mies ja nainen, aviovaimo ja aviomies, äiti ja isä sekä ennen kaikkea parhaat ystävät. Alkuaikoina olimme vain mies ja nainen.”

Kun suhde etenee, roolit lisääntyvät. Joka rintamalla rakennetaan: luottamusta, yhteistä kotia ja arkea, perhettä. Elämässä on niin paljon kaikkea, ettei enää ehdi tuijotella silmiin. Kiihkeät, pitkät yöt vaihtuvat pikaisiksi pikkukakkospanoiksi.

Intohimo on laimentunut, mutta rakkaus on syventynyt, tiivistää eräs vastaaja. Samaa sanoo moni. Ja sen kunniaksi keitetään kahvit.

Vakiintuneessa suhteessa rakkauden sanat muuttuvat rakkauden teoiksi.

Ruuhkavuosien rakkaus pyörii pitkälti kahvinkeittimen ympärillä. Kahvi on eittämättä rakkauden juoma, niin usein se mainitaan vastauksissa.

”Puoliso lataa kahvinkeittimen valmiiksi aamulla ennen töihin lähtöään.”

”Juomme rauhassa kahvit yhdessä ennen kuin lapset heräävät.”

”Kun olen väsynyt, hän tuo minulle kahvit sänkyyn.”

Elina ja Vesa Koivisto viettivät elokuussa 20-vuotishääpäivää.
Elina ja Vesa Koivisto viettivät elokuussa 20-vuotishääpäivää.

Vakiintuneessa suhteessa rakkauden sanat muuttuvat rakkauden teoiksi. Hän säästää sinulle leivän paremman puolen. Hän raappaa autonlasit pakkasella, ja kun mielesi tekee suklaata, hän lähtee seitsemän kilometrin päähän hakemaan suklaapatukkaa ilman, että pyydät.

Sinä askartelet hänen leipänsä päälle sydämen juustosta. Ostat kaupasta hänen lempijugurttiaan. Lämmität saunan valmiiksi. Ja keität ne kahvit.

–Näyttää siltä, että onnellisuutta kannattaa lähteä etsimään palveluasenteella. On parempi antaa kuin ottaa, se lisää myös omaa tyytyväisyyttä, sanoo onnellisuutta tutkinut dosentti Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta.

Samaa toistelee jokainen parisuhdeterapeutti: tee tekoja, älä tavoittele tunnetta.

Rakkauden rituaalit luovat tunnetta, että tätä ruuhkaa eletään yhdessä.

Onnellisia ovat ne, jotka pitävät rakkauden rituaaleista kiinni kiireessäkin. Rutiinihalaus lähtiessä, iltasuukko puolikuolleena väsymyksestä. Ne luovat tunnetta siitä, että tätä ruuhkaa eletään yhdessä.

Edelleen katse suuntautuu toisen silmiin, mutta yhä useammin muualle. Onnellisilla pareilla samaan suuntaan. Kaikkein onnellisimmilla yhteisiin lapsiin.

Kyselyn tulos on kiistaton: lapset lisäävät tyytyväisyyttä. Jaetusta vanhemmuudesta tulee yksi rakkauden peruskivistä. Vastaajien mielestä se kaikkein kovin supermies on isämies. Siihen eivät riitä ihmeteot makuuhuoneessa, vaan isämies ottaa haltuun muutkin areenat.

”Tärkeää on, että mies on hyvä keittiössä ja makuuhuoneessa ja käy töissä.”

Ruuhkavuosia elävälle naiselle suurinta rakkautta on mies, joka hoitaa yhteisiä lapsia. Ja niitä miehiä on paljon. Pyllynpyyhkijöitä, pallonpotkijoita ja pyykinpyörittäjiä ovat suomalaiset kodit pullollaan.

”Minä nukutan tässä nuorimpaa ja hän tuolla siivoaa päivän jälkiä ja tekee meille iltapalaa. Kohta saan sohvalla jalkahierontaa.”

”Olemme tiimi, joka toimii perheen parhaaksi. Huumorintaju ja keskustelutaito ovat edelleen tärkeitä.”

Luottamus, kunnioitus ja vastuun kantaminen nousevat esiin monissa vastauksissa.

”Suhteen alun jälkeen hänestä on tullut osa perhettäni, ja arvostan häntä entistä enemmän, kun näen, miten hän ottaa vastuuta lapsista, jotka eivät ole hänen omiaan.”

Niin se menee, kun se menee hyvin. Aina ei mene. Noin puolet avioliitoista päättyy eroon, ja tilastoissa on eropiikki kolmannen ja neljännen avioliittovuoden kohdalla. On kova rasti, kun seksin lisäksi pitää oppia myös puhumaan, suostua kompromisseihin, opetella vanhemmaksi ja samalla selvitä arjen kiristyvistä kierroksista.

Väestöliiton perhebarometrin mukaan suomalaisten mielestä onnellisen parisuhteen lähtökohdat ovat tunne oikeudenmukaisuudesta, hyvä kommunikaatio ja tyydyttävä seksielämä. Siinä on urakkaa kerrakseen.

Se, mikä aluksi erityisesti viehätti, saattaa muuttua taakaksi.

”Aluksi romantisoin puolison ammattia, nykyisin toivoisin, että hän olisi apurahataiteilijan sijaan vaikka tilintarkastaja.”

”20-vuotiaana kiinnosti miehekäs äijäily. Nyt se hiertää arjessa. Kaipaisin enemmän yhteistä arvomaailmaa ja keskusteluyhteyttä.”

Kokemus hyvästä kommunikaatiosta on tärkeä erityisesti naisille. Jos liitto päättyy eroon, lopullisen päätöksen tekee todennäköisemmin nainen. Yksinäisyys nakertaa hyvinvointia myös parisuhteessa ja linkittyy vahvasti ei-onnellisuuden kokemukseen. Vastaajista lähes puolet kokee itsensä vähintään joskus yksinäiseksi, yleisimmin silloin, kun lapset ovat alle kouluikäisiä.

”Arjen keskellä suhteen hoitaminen on jäänyt taka-alalle ja etäännyttänyt meitä.”

”Rakkaus ja huuma on hiipunut, olemme hyvin erilaisia.”

Rakkautta on pakata lapset autoon ja antaa toiselle omaa aikaa.

Toisaalta erillisyys on parisuhteessa myös voimavara. Yli 70 prosenttia vastaajista viettää aikaa mielellään yksin ja arvostaa , jos kumppani tarjoaa siihen mahdollisuuden. Joskus suurinta rakkautta on pakata lapset autoon ja ajaa pariksi päiväksi pois.

–Siitä puhe, mistä puute. Oma aika on vähissä, kun lapset ovat pieniä. Siksi on rakkauden teko antaa puolison olla yksin, huomauttaa yksinäisyyttä pitkään tutkinut yliopistotutkija Niina Junttila Turun yliopistosta.

Laajoilla ruohikoilla Pohjois-Amerikassa elää pieni, kymmensenttinen tummanruskea jyrsijä. Preeriamyyrä pystyy siihen, mistä me ihmiset haaveilemme. Se solmii suhteen kumppaniinsa eikä eroa koko elinaikanaan.

Syy elinikäiseen suhteeseen saattaa piillä rakkauden aivokemiassa. Preeriamyyrän aivoissa on nimittäin poikkeuksellisen paljon rakkaushormoneja sitovia reseptoreja. Juuri näiden reseptorien arvellaan olevan avain myös ihmisen yksiavioisuuteen.

Uskollisen, elinikäisen parisuhteen ihanne elää voimakkaampana kuin koskaan, Suomessa vielä vahvempana kuin muualla Euroopassa. Parisuhde on ennen kaikkea tunneside, ei enää taloudellinen järjestely tai sosiaalinen pakko.

Kumppanin luotettavuutta arvostetaan nyt enemmän kuin ennen, ja 2000-luvun nuoret pariskunnat myös elävät uskollisempina kuin aiemmat sukupolvet. Me haluamme uskoa siihen ainoaan oikeaan. Joka toinen niin uskookin omasta kumppanistaan ja joka kolmas on asiasta ainakin melko varma, kysely paljastaa.

Väestöliiton selvitysten mukaan noin kolmannes ihmisistä kokee parisuhteensa erittäin onnelliseksi. Vähintään melko onnellisia suhteessaan on kahdeksan ihmistä kymmenestä. Se on paljon! Rakkaus kantaa.

–Kuinka voimallisesti rakkaus ja parisuhdetyytyväisyys rakentaakaan suomalaisten hyvinvointia, Osmo Kontula toteaa.

Tutkimuksen mukaan parisuhde on merkittävin onnellisuutta lisäävä tekijä. Rakkauden luonne on vastavuoroinen. Onnellisimmat parit kokevat rakastavansa toisiaan yhtä paljon.

Hän sinun vieressäsi aamukahvipöydässä. Sinä hänen tutuntuoksuisessa kainalossaan pimeässä makuuhuoneessa. Te yhdessä.

”Rakkaus muutti yksinäisyyden yhteydeksi, antoi päämäärän ja uusia ystäviä, toi iloa ja jännitystä elämään, samoin turvaa ja lohdutusta.”

”Rakkaus on muuttanut kaiken. Tunnen olevani satamassa.”

Juttua varten haastateltavina ovat olleet tutkijat Niina Junttila, Sakari Kainulainen ja Osmo Kontula. He ovat myös analysoineet rakkauskyselyn tuloksia.

Teksti on osa juttukokonaisuutta, joka valittiin ehdolle Aikakausmedian Vuoden juttu yleisölehdessä -palkinnon saajaksi.
Juttukokonaisuus on julkaistu Meidän Perhe -lehdessä 10/16.

"Rakastan ja arvostan Vesassa eniten sitä, miten vastuuntuntoinen isä hän on ja kuinka hyvin jaamme arkea", Elina Koivisto kertoo.
"Rakastan ja arvostan Vesassa eniten sitä, miten vastuuntuntoinen isä hän on ja kuinka hyvin jaamme arkea", Elina Koivisto kertoo.

Hyvin jaettu arki

Elina: ”Tapasimme ensimmäisen kerran elokuussa 1994 Suomenlinnassa. Samana iltana kerroin ystävälleni tavanneeni tumman, pitkän ja ihanan miehen, joka on parasta unohtaa, koska hän ei voisi koskaan ihastua minuun. Itsenäisyyspäivänä aloimme kuitenkin seurustella.

Olin 19-vuotias, ja Vesa oli ensimmäinen poikaystäväni. Elokuussa 1996 menimme naimisiin.

Tämän vuoden elokuussa 20-vuotishääpäivänämme uusimme vihkivalamme Suomenlinnan kirkossa. 20 vuoden ja neljän lapsen jälkeen rakastan ja arvostan Vesassa eniten sitä, miten vastuuntuntoinen isä hän on ja kuinka hyvin jaamme arkea. Vesa hoitaa lasten urheiluharrastukset, minä musiikkiharrastukset, Vesa hoitaa kodin huoltotyöt, minä pyykit.

Joka aamu Vesa keittää perheelle aamupuuron. Kun minä tulen työpäivän jälkeen kotiin ja alan siinä vaiheessa miettiä, mitä syötäisiin, Vesa on jo aamulla ottanut broileripihvit pakastimesta sulamaan. Seitsemän vuotta sitten Vesa opetteli juomaan kahvia, jotta voi ruuan jälkeen juoda kanssani päiväkahvit.”

Elina Koivisto, 41, on seurakuntapastori, puoliso Vesa Koivisto, 43, Järvenpään kirkkoherra. Lapset Antton, 17, Laura, 15, Mikael, 11, ja Luukas, 6.

Meidän Perhe -lehti ja suomalaiset tutkijat tekivät yhdessä tutkimuksen rakkaudesta ja pikkulapsiarjesta. Tutkimuksen tekivät kasvatuspsykologian dosentti Niina Junttila Turun yliopistosta, dosentti ja erityisasiantuntija Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta, tutkimusprofessori Osmo Kontula Väestöliitosta sekä Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari. Tutkimuksen kysymyksiin vastasi 3 049 ihmistä.

Vierailija

Minä sinua vain – rakkaus alkaa silmistä ja huipentuu lapsiperhearkeen

Vierailija kirjoitti: Lapset lisäävät tyytyväisyyttä, mutta silti eroja on ylivoimaisesti eniten kun lapset ovat pieniä. Hmmm... Ei nyt kuulosta kovin uskottavalta! Ja kun erot voi tarkistaa tilastoista, niin silloin ensimmäinen väite ei voi pitää paikkaansa. Ihmisillä ei nykyään ole ilmeisesti mitään kärsivällisyyttä. Luullaan että kaikki pitää olla helppoa. Sitten erotaan ja luovutetaan heti kun ei jakseta yrittää. Kannattaa hakea apua.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Jos olet onnistunut saamaan kumppaniksesi introvertin, olet monessa mielessä onnekas! Tämän jutun luettuasi ymmärrät hänen mielenmaisemaansa paremmin.

1. Yksin oleminen on introvertille joskus aivan parasta. Introvertti lataa akkunsa ollessaan omassa rauhassaan. Jos kumppanisi välillä vetäytyy, älä ota sitä itseesi.

2. Kevyt jutustelu ei ole kaikkien suosikkipuuhaa, todetaan Huffington Postissa. Introvertti loistaa syvällisissä keskusteluissa.

3. Kun introvertti intoutuu puhumaan, häntä kannattaa kuunnella. Introvertit ovat usein tarkkailijaluonteita: he näkevät asiat ihan uudesta perspektiivistä.

4. Ihmisten kanssa oleminen syö introvertin energiaa. Älä ihmettele, jos kumppanisi on väsynyt sukujuhlien jälkeen. Älä myöskään suunnittele yllättäen useita illanistujaisia perätysten. Kumppanisi ei luultavasti ilahdu moisesta.

Jos rakastat kumppaniasi, yritä ymmärtää hänen oikkujaan.

5. Introverttia ei kannata yrittää muuttaa. Jos rakastat kumppaniasi, yritä ymmärtää hänen oikkujaan. Pidä kuitenkin huolta itsestäsi ja muista perheenjäsenistä, muistuttaa Psychology Today. Kumppanisi on kohtuuton, jos hän käyttää introverttiuttaan tekosyynä sille, että välttelee tärkeitä keskusteluja.

6. Hän tarvitsee aikaa lämmetäkseen. Juhlien alla moni introvertti uupuu jo siitä ajatuksesta, että seuraavat tunnit on vietettävä muiden ihmisten seurassa. Siksi hän voi jopa perua koko menon. Älä anna heti periksi, vaan kannusta häntä lannistuksen yli – usein introverttikin on tapahtuman jälkeen iloinen siitä, että lähti mukaan. 

7. Joskus introvertti saattaa toivoa, että olisi ekstrovertti, huomauttaa Lifehack-sivusto. Nykymaailmassa arvostetaan ulospäin suuntautuneisuutta, vaikka monien tutkimusten mukaan introvertit ovat esimerkiksi loistavia johtajia. Kerro kumppanillesi, että arvostat häntä kaikkine piirteineen!

Moni introvertti haluaa harkita sanansa, ennen kuin kakistaa ne kaikkien kuuluviin.

8. Introvertti kaipaa hiljaisuutta. Jos haluat kunnolla ilahduttaa kumppaniasi, etsi jälkikasvulle hoitopaikka. Hän nauttii varmasti rauhallisesta koti-illasta kahdestaan – puhua ei tarvitse.

9. Hän miettii, ennen kuin sanoo. Jotkut meistä pystyvät luovimaan keskustelussa sen enempää miettimättä. Moni introvertti haluaa kuitenkin harkita sanansa. Anna keskustelussa kumppanillesi aikaa, äläkä höpötä koko ajan hänen päälleen.

10. Introvertti rakastaa läheisiään ehdoitta, Bolde-sivustolla todetaan. Omiin oloihin vetäytyminen ei tarkoita sitä, että kumppaniltasi puuttuisi rakkautta ja halua olla yhdessä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.