Erossa monelle naiselle paljastuu karu yllätys: kontrolloiva ex-puoliso muuttuu vainoajaksi.

”Lähestymiskiellosta huolimatta hän pelottelee milloin milläkin viestillä. Viimeisessä viestissään hän lupasi kostaa meille kovimman kautta.”

”Se sotkeutuu kaikkeen eli ei ole elämän aluetta, mikä olisi sinun, vaan sinulta viedään kaikki.”

Viimeistään eron hetkellä monelle naiselle paljastuu karu yllätys: kontrolloivan ex-puolison käyttäytyminen muuttuu suoranaiseksi vainoamiseksi.

Nykyisin vainon välineenä käytetään entistä useammin digitaalisia laitteita, projektisuunnittelija Terhi Laitala Rikosuhripäivystyksestä kertoo.

– Ne helpottavat vainoamista ja aiheuttavat uhrille entistä suurempaa ahdistusta.

Tieto antaa vainoajalle vallan tunteen

Puolison digitaalinen seuraaminen ja kontrollointi alkaa yleensä jo suhteen aikana. Vainoaja saattaa antaa kumppanilleen lahjaksi uuden puhelimen, johon hän on asentanut salaa valmiiksi seurantalaitteet ja esimerkiksi gps-paikantimen. Puhelimeen on saatettu asentaa myös ohjelma, joka tallentaa kopiot kaikesta, mitä sillä tehdään.

Erotessa uhri ei välttämättä ensin ymmärrä, mitä on tapahtunut. Pikkuhiljaa hän alkaa epäillä: Miksi ex-kumppanini tietää, mitä tein eilen, vaikken ole kertonut sitä hänelle? Miksi puhelinlaskuni on kasvanut yllättäen ja puhelin käynnistyy itsestään?

Tai: Miksi sähköpostini on merkitty luetuiksi, vaikken ole itse lukenut niitä? Miksi Facebookiin on ilmestynyt minua mollaavia viestejä?

Toista henkilöä pakonomaisesti seuraava ihminen käyttää loputtomasti aikaa ja tarmoa tiedon keräämiseen kohteestaan. Hän on kuin uhkapeluri, jolle jokainen voitettu erä eli saavutettu tieto antaa tunteen voimasta ja kontrollista. Näin hän kokee voivansa pelotella uhriaan ja tämän lähipiiriä.

Ohje uhrille: älä vastaa viesteihin

Digitaalisesta vainosta suojautumisessa yksi sääntö on ylitse muiden.

– Vainotun ei missään nimessä kannata vastata saamiinsa viesteihin eikä yhteydenottoihin, Laitala neuvoo.

Uhrin kannattaa myös huolehtia, että hänen käyttämänsä verkkotilien salasanat ovat mahdollisimman turvalliset ja tehdä sosiaalisen median palveluihin riittävät yksityisasetukset. Ex-puolisolta saatu puhelin kannattaa vaihtaa uuteen ja sulkea paikannustoiminto sekä puhelimen että puhelimen kameran asetuksista.

Koska vainoaja on yleensä taitava sosiaalinen manipuloija, hän voi yrittää urkkia uhrista tietoa tämän lähipiiriltä.

– Tällöin hyvää tarkoittavat ihmiset tulevat tietämättään asettaneeksi uhrin vaaraan.

Uhrin kannattaa siis ehdottomasti kertoa läheisilleen ja esimerkiksi työkavereilleen häirinnästä. Tämä silläkin uhalla, ettei uhrin kertomusta uskota vaan hänen epäillään keksivän asioita itse.

Netissä kaikesta jää jälki

Jos häirintä on toistuvaa ja päivittäistä ja viestit asiattomia, eikä tekijä suostu lopettamaan uhrin pyynnöistä huolimatta, kannattaa ottaa yhteys poliisiin, Laitala neuvoo.

Uhri voi hakea käräjäoikeudesta myös lähestymiskieltoa.

– Toisissa tapauksissa se auttaa, mutta toisissa se ikävä kyllä vain kiihdyttää vainoajaa lisää.

Nettikiusaaminen ja -vainoaminen voi tuntua helpolta mutta Laitala korostaa, että kaikesta netissä liikkumisesta jää myös jälki.

– Vainoajan henkilöllisyys on mahdollista selvittää ja asettaa hänet syytteeseen teoistaan.

Jutun alun sitaatit on poimittu Varjo-hankkeen verkkosivuilta. Sivuilta saa myös lisätietoa digitaalisesta vainosta suojautumisesta.

Osallistu keskusteluun Vauva.fi:ssä! 

Milloin nettikiusaaminen on rikos? Kysy ja keskustele perjantaina 24.4. – vastaajana nettipoliisi Marko ”Fobba” Forss!

Vierailija
Vierailija

Lakkasin aikoinani vastaamasta tällaisiin viesteihin. Seurauksena vielä vihaisempi ex, ja hänen äiti, koska estin tällälailla yhteyden pidon lapsiin. Istuttiinpa sitä jopa oikeudessa, kun lapset eivät haluneet tavata ex:ää tai olla puhelin yhteydessä. Itse sain jatkuvasti viestejä lakipykälistä, joilla hän haastaa minut oikeuteen, jos kerron tapahtuneista kenellekkään, laki herjauksesta. Samat tekstit jotka sain kuulla kerrottiin tapaamisissa lapsille. Uhkauksia tuli jatkuvasti ja koska ex osasi heittäytyä olosuhteiden ja minun uhriksi tilanteen vakavuutta ei otettu monessakaan viranomaisyhteyden otossa vakavasti. Aika yksin jäin. Milloin ex ilmestyi työpaikalleni vaatimaan omaisuuttaan ( lapsen turvaistuimen, autoton kun oli) itselleen, milloin sain viestejä mitäs teet s-marketissa, viestit tulivat aina juuri sillä hetellä, kun oli ko paikassa. Tililtäni tehtiin tilisiirtoja eron yhteydessä, jota ei pelkällä rikosilmoituksella saa takaisin.  Ex kävi myös oven takana usein ja kävipä kerran lomamatkalla ollessamme kotonamme. Oli hölmö kirjoitellut outoja asioita valokuvakansioon ajalta jolloin ei asunut meidän luona. Tappouhkaukset oli arkeani.  Lasten tapaamisten yhteydessä sain lasten kautta kuulla, hänen hoitelevansa minut, jos pakotan lapset kotona siivoamaan. Milloin hän kertoi lapsille minun olevan rikollinen, joka voi joutua vankilaan heti kun ex päättää toimia, koska lapset aina tapaamisten yhteydessä itkevät sydäntä särkevästi, etteivät he halua kotiin koska pelkäävät minua. Siitä seurasi lapsilla pelkoa, kun näkivät poliisiautoja ajamassa meidän ohi.  Hän teki minusta lastensuojelu ilmoituksia tämänkaltaisista asioista. Niihin ei reagoitu siellä mitenkään. Vuosia ex varasi 2-3 krt aikoja lastenvalvojalle, ilman erillistä tarvetta aikoihin. Siellä siten istuttiin ja taas yksi uusi viranomainen koki suurta tuskaa ex:n puolesta, kun olen näin hirveä ollut. Kunnes oli tavannut meitä jo useamman kerran ja silmät aukesivat. Meillä tilanne loppui vasta, kun lapset itse kyllästyivät ex:n käytökseen ja katkaisivat välit lähes kokonaan. Sekin oli minun syyni ja minut haastettiin oikeuteen vieraannuttamisesta, tänäpäivänä vieraannuttaminen on muotisana tilanteille, joissa oikeasti tapahtuvia asioita ei kyetä katsomaan rehellisesti. Erosta on 13 vuotta ja viimeiset kaksi vuotta olen saanut olla rauhassa. Monta vuotta pelkäsin, että hän oikeasti tappaa minut. Hän kertoi olevansa valmis istumaan ja lapset laittaa mielummin lastenkotiin, kuin antavansa lasten asua kanssani. Nykyään hänellä ei ole mitään yhteystietoja minulle, olemme muuttaneet ja en mene yhteenkään tapaamiseen, jossa ex olisi läsnä, tarvittavat allekirjoitukset tms tositteet hoidan erikseen. Näitä hoidettavia riittää vielä pitkään, koska yhteinen nuorimmainen on vielä peruskouluiässä. Itsetunto ei ole vielä, niin hyvä, että uskaltaisin luottaa vastakkaiseen sukupuoleen niin paljon, että voisin aloittaa suhteen. Näin kun jälkikäteen meidän yhteistä arkea miettii, niin samanlaista vallankäyttöä ja hallintaa meidän koko suhde oli, hän oli hyvin suunnitelmallinen toimissaan, millälailla hän puheillaan sai sukunsa vihaamaan minua, hän taitavasti eristi minut suvusta. Kertomalla asioita, jotka eivät ole totta, niitä oli vaikea korjata ja tänä päivänä ei kiinnosta. Rahallisesti hän eristi minut maailmasta jättämällä talouden laskut maksamatta, luottotietojen vuoksi laskut olivat yksin minun nimissä. Pitkään rahani eivät riittäneet kuin päivittäiseen ruokaan. Suhteemme aikana hän alkoi tilata nimissäni tavaroita, jotka myi. Hän piiloitteli laskuja, kunnes sain tuhansien eurojen perintä kirjeet.  Siitä on lähes 20 vuotta kun tutustuin ex:ään, nyt olen vahvempi, enkä anna hänelle yhtään ajatusta. Vain näin pystyn voimaantumaan kuntoon. Tästä kirjoituksesta, josta tulikin aiottua pidempi, huomasin, kuinka paljon ex on elämääni tuhonnut, kun en itseäni puolustanut aikaisemmin. Toivon, että viranomaiset eivät tällaisiin tilanteihin suhtaudu vain eroriitana, jossa ollaan katkeria, koska kyllä tällainen käytös on seurausta persoonallisuushäiriöstä ja mielenterveysongelmista, joihin pitäisi tiukemmin ja suorilla sanktioilla puuttua. Terapiaa tarvitsee moni tällaisen ihmisen lähipiirissä oleva läheinen, itse sairastuneen lisäksi.

Tyypillistä isät lasten asialla -matskua tuo exäsi, eikä tämä kommentti ole sarkastinen. Työkaverini väkivaltainen kumppani piti kovaa meteliä ILA:ssa ja vauhkosipa myös mediassakin vieraannuttamisesta, nykyisin istuu linnassa tapettuaan itselleen täysin tuntemattoman ihmisen kadulla. Hän provosoituu kaikesta ja menettää hermonsa erittäin helposti, jopa toisen ihmisen 'väärästä ilmeestä'. Ennen linnatuomiotaan hän esitti Vuoden Isää ja haukkui raivona naisia, etenkin äitejä. Nyt on vähän hiljentynyt.

Vierailija

Mulla on vähän samankaltainen takana. Kun tajusin puolison onnistuvan näyttelemään talon ulkopuolellla täysin muuta mitä oli. Soitin erääseen auttavaan puhelimeen ja heidän neuvostaan aloin pitää päiväkirjaa sekä tallentamaan tuota käytöstä. Hän onnistui lasten kohtalolla uhkailemalla pelottellemalla sekä sai minut itsekin jatkuvasti huutamalla ja haukkumalla virheellisesti ajattelemaan että nauhoittelu oli jotenkin ala-arvoista ja moitittavaa. Helkkari, hänen käytös oli sitä jos joku. Olen noista nauhotteista kerännyt ne, jotka paljastavat hänet kenen tahansa silmissä persoonallisuushäiriöiseksi. Samoin kuin vieraannuttaminenkin jo suhteen aikana paljastuu sieltä.  Jokunen päivä on nyt pengottu internetin ihmeellisiä keskustelupalstoja kun poliisi minulle ilmoitti että kannattaa käydä katsomassa. Muutama viesti jo nyt pysytään todistamaan häneltä lähteneeksi. Ositusta hän on vältellyt. Olen monta vuotta pyytänyt hänen  hallussaan olevaa materiaalia itselleni, jotta voin  laskelman tehdä. Sekin on luvattu nyt vasta ja asianajajan kautta senkin joutui høitamaan, 

Aika usein saan kuulla kadulla tai muualla iseäni koskevia juoruja, jotka on laitettu liikkeelle juuri hämärryttämistarkoituksessa ja ovat itse juorun osalta juuri hänen tekemiään. 

Etukäteen on mukava ajatella, ettei vauvavuoden kaoottisuus vaikuta parisuhteeseen. Lapsiperhearki yllättää kuin musta jää, Marja Hintikka kirjoittaa.

Mitenkäs parisuhde voi? neuvolantäti kysyi ja tapitti tiukasti silmiin. Menin ymmälleni. Olin juuri synnyttänyt ensimmäisen lapseni, elämä oli heittänyt täyskäännöksen, enkä ollut nukkunut ainakaan viikkoon.

”Öö, ihan hyvin, kai”, vastasi hölmistyneenä.

Nyt lapsia on jo kaksi, ja olen kuullut kysymyksen ainakin kymmeniä kertoja. Kanssaihmiset ovat huolissaan pikkulasten vanhempien rakkauselämästä.

Tämä on sympaattista ja samalla aiheellista. Pienten lasten vanhemmat komeilevat erotilastojen kärkipaikoilla.

Huoli tuntuu absurdilta: tässähän odotetaan rakkauden hedelmää!

Ennen lapsen syntymää vaikutukset parisuhteeseen sivuuttaa olankohautuksella. On mukavampi ajatella, ettei vauvavuoden kaoottisuus vaikuta minun elämääni. Koko huoli tuntuu absurdilta: tässähän odotetaan rakkauden hedelmää, joka syntyi suuresta lemmen hekumasta!

Mutta lapsiperhearki yllättää kuin marraskuinen musta jää autoilijan. Suhteen sivuluisuun ajautuu vaivihkaa valvottujen öiden, rutiinien junttapullan ja työtaakan kasautuessa. Parisuhteen arkisakka on kuin piripintaan täyttyvä mökkihuussi: jos sitä ei tyhjennä, sotku on kamala.

Tässä on muutama hyväksi havaittu periaate. Perhe-elämässä on kolmenlaista aikaa: koko perheen kanssa yhdessä olemista, yksin olemista ja pariskuntana olemista, jos pariskuntana on perheen perustanut. Mikäli joku näistä jää paitsioon, alkaa oireilu.

Perhe tarvitsee keskinäistä hassuttelua, ja jokainen vanhempi muistutuksen siitä, että on olemassa myös itsekseen.

Helpoimmin aikalajeista huomiotta jää pariskuntana hengailu. Siksi kannattaa sopia, että yhteistä aikaa otetaan. Joskus voi auttaa paluu perusasioiden äärelle: Laitetaan kalenteri jääkaapin oveen ja jokaisena sunnuntai-iltana pidetään perhepalaveri, jossa se käydään läpi. Millainen on seuraava viikko perheen aikalajien kannalta?

Vaipparoskiksen hajussa eläessä korostuu se, että rakkaus on tekoja.

Samalla voi katsoa, milloin viimeksi järjestettiin treffit. Ainakin kerran kuukaudessa – mielellään kerran viikossa tästä eteenpäin. Palaverin ja kalenterisulkeisten ansiosta kaikki tietävät, milloin on tiedossa omaa ja yhteistä aikaa.

Kuulostaako tylsältä? Se kuitenkin toimii.

Vaipparoskiksen hajussa eläessä korostuu se, että rakkaus on tekoja. Jos haluat rakkautta, sinun on tehtävä jotakin.

Pidä perhepalaveri jo ensi sunnuntaina.

Marja Hintikka, 37, on yhden tahtoikäisen ja yhden taaperon äiti, joka leikkii mieluiten leijonaa tai nukkuvaa jättiläistä ja syö miehensä kanssa salaa sipsejä lasten nukahdettua.

Ma me mo
Seuraa 
Liittynyt15.4.2016

Oiskait se ihanaa päästä miehen kanssa kahdestaan johonkin edes kerran kuussa. Isovanhemmat vaan asuu toisella paikkakunnalla, eikä olla hommattu ulkopuolista lastenhoitoapua, koska vaavilla on kova vierastus- ja eroahdistuskausi päällä. On ollu jo varmaan puoli vuotta. Vauvalla on ikää 11kk, ja ollaan kolmesti saatu viettää kahdenkeskeistä aikaa vauvavuoden aikana.

Miltä näytän? Miltä kuulostan? Voinko olla yhtä aikaa äiti ja nainen? Näitä kysymyksiä moni nainen pohtii seksin aikana. Ihan turhaan!

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, kliininen seksologi Leena Väisälä ja erityistason seksuaaliterapeutti, vauva.fin Puhu muru -bloggari Marja Kihlström kertovat, miksi viisi seksuaalisuuteen liittyvää harhaluuloa kannattaa unohtaa.

1. Itsetyydytys ei kuulu parisuhteeseen

Itsetyydytys on keino tutustua omaan vartaloonsa ja seksuaalisuuteensa. Itsetyydytyksestä nauttiminen ei tarkoita, että kumppani ei olisi tyytyväinen seksielämään. Päinvastoin – hienoa, että seksuaalisuus kiinnostaa häntä.

Suosittelemme itsetyydytystä naiselle etenkin synnytyksen jälkeen. Sitä kautta voi lempeästi opetella uudelleen hyväksymään oman kehonsa. Itsetyydytys ja orgasmit auttavat myös lantionpohjanlihaksia pysymään kunnossa ja vähentävät stressiä.

Itsetyydytykselle kannattaa varata rauhallinen hetki ja varmistaa, että kumppani ja lapset eivät keskeytä.

Kiihottumisen avuksi voi lukea netistä eroottista kirjallisuutta, jota löytyy esimerkiksi hakusanoilla seksinovellit ja eroottiset tarinat naisille.

2. Kunnon naiset eivät riehaannu seksistä

Monet naiset kertovat, että seksin aikana on vaikea päästää irti kontrollin tunteesta. Miltä näytän? Miltä kuulostan?

Kuitenkin: mitä vähemmän seksin aikana pohtii omaa käyttäytymistään, sitä enemmän voi nauttia ja olla kontaktissa toiseen. Seksissä pitää olla korostetun itsekäs ja etsiä omaa tapaansa nauttia. Tätä etenkin naisten pitää opetella pitkään.

Harjoitus tekee kuitenkin mestarin. Itsetyydytys on hyvä tapa kokeilla asioita, joista ei aluksi ehkä uskalla kertoa kumppanille. 

Kumppanillekin kannattaa kuitenkin kertoa, että haluaa kokeilla jotain uutta. Lapsiperheessä vanhempien kannattaa asentaa makuuhuoneen oveen lukko, jotta lapset eivät pääse keskeyttämään lemmenhetkiä. Lapsille voi myös hyvin sanoa, että vanhemmat pitävät nyt hetken toisiaan hyvänä eikä heitä saa keskeyttää.

3. Miehen tehtävä on hoitaa hommat

Jokainen on vastuussa omasta orgasmistaan. Sekä naisten että miesten on siis seksin aikana pidettävä huolta itsestään ja kerrottava myös toiselle, mistä nauttii.

Kannattaa muistaa, ettei yhdyntä välttämättä ole paras nautinnon lähde. Klitoris on naisen sukupuolielin ja seksin aikana sen pitää saada ärsykettä tavalla tai toisella. Jokainen nainen voi opetella tunnistamaan, kuinka paljon hyväilyä kaipaa ja pyytää sitä kumppanilta tai huolehtia asiasta itse.

4. Mies haluaa aina seksiä

Seksihalut ovat yksilöllisiä, eivätkä liity sukupuoleen. Joissain suhteissa halukkaampi osapuoli on nainen, joissain mies.

Naisen seksuaalisia haluja on pitkään pidetty väärinä – nämä uskomukset voi kuitenkin unohtaa. Toisaalta monelle miehellekin on raskas taakka, jos hänen pitää olla jatkuvasti halukas ja aloitteellinen.

On hyvin epätavallista, että suhteen alun jälkeen kumppanien halut ovat samanlaisia. Esimerkiksi lasten syntymän jälkeen on tavallista, ettei nainen pitkään aikaan kaipaa seksiä. Valvominen ja pikkulapsiarki voi uuvuttaa yhtä lailla miehen eikä seksi huvita.

Kannattaa myös tehdä ero haluttomuuden ja erilaisten halujen välillä. Tästä on monesti kyse, kun parit hakeutuvat terapeutin vastaanotolle ja kertovat, että toinen heistä haluaa enemmän seksiä kuin toinen.

5. Nainen ei voi olla samaan aikaan seksuaalinen olento ja äiti

Naisen on lupa nauttia seksistä läpi elämänsä. Äidiksi tulo ei muuta tätä. Päinvastoin – vanhemmiten seksuaalinen halu voi lisääntyä.

Monet naiset kertovat, että seksi paranee synnytyksen jälkeen. Parhaimmillaan synnytys onkin voimaannuttava kokemus, joka auttaa naista löytämään oman kehon voiman ja parantaa itsetuntoa.

Tärkeää on, että kumppani huomioi tuoreen äidin myös seksuaalisessa mielessä. Nainen ei ole jatkossa pelkkä äiti, vaan kumppanilleen edelleen muru tai rakas, ihan kuin ennenkin.

Leena Väisälä on Suomen seksologisen seuran puheenjohtaja ja Marja Kihlström hallituksen jäsen.

Ajankohtaista

4. syyskuuta vietetään Maailman seksuaaliterveyspäivää. Tänä vuonna teemana on seksuaalisuuteen liittyvien myyttien purkaminen. Kansainvälisen Seksuaaliterveyden maailmanjärjestö WAS:n lanseeraamaa teemapäivää on juhlittu ympäri maailmaa vuodesta 2010.

Lapsi kaipaa pysyvyyttä ja rakkautta – ei sitä, että vanhemmat rakastavat toisiaan, vanhemmuusliittojen kannattajat sanovat.

Erota vai eikö? Tätä monet pikkulasten vanhemmat miettivät etenkin loman jälkeen, jolloin eropapereita jätetään eniten.  

Yhdysvalloissa terapeutit suosittelevat nyt eroaville vanhemmille eroamisen ja yhdessä pysymisen yhdistelmää: vanhemmuusliittoa, parenting marriage.

Tällöin vanhemmat, jotka eivät enää rakasta toisiaan, jatkavat yhteistä arkea, koska haluavat kumpikin olla läsnä lasten elämässä. He eivät kuitenkaan ole parisuhteessa, vaan saattavat etsiä romanttisen rakkauden ja seksin muualta.

– Ihmiset voivat jo valita, minkä makuisia muroja syövät aamiaiseksi ja mitä katsovat televisiosta. On erikoista, että niinkin tärkeässä asiassa kuin onnettomassa avioliitossa vaihtoehtoja on vain kaksi: jäädä ja kärsiä tai erota, terapeutti Susan Pease Gadoua sanoo psychologytoday.comissa

Lapsen arki voi jatkua ennallaan

Vanhemmuusliitot eivät kuitenkaan sovi kaikille, puoltajat muistuttavat. Vanhemmilla täytyy kohtuullisen hyvät välit keskenään ja kunnioitusta toiseen vanhempana.

Lapselle perheen arki voi näyttäytyä lähes samana kuin aiemminkin. Vanhemmusliitoissa elävät saattavat asua edelleen samassa kodissa ja osallistua yhdessä lapsen vanhempainiltoihin ja synttärijuhliin.

Kannattajien mukaan vanhempien ei tarvitse olla parisuhteessa keskenään, jotta he voisivat kasvattaa onnellisia lapsia. Lapsille tärkeintä on pysyvyys ja tunne siitä, että heitä rakastetaan.

Vierailija

Olen ehdottomasti vanhemmuusliiton kannattaja silloin kun se tuntuu hyvältä ratkaisulta molempien vanhempien taholta.

Me pohdimme lasten isän kanssa erotessa mallia, jossa olisimme hankkineet toisen asunnon ja vuorotelleet vanhassa kodissa ja vanhempien kimppakämpässä. Meidän kohdalla arjen pyörittämiseen liittyvät erot olisivat tehneet järjestelyn mahdottomaksi ja toisaalta pelkäsimme, että "lasten koti" olisi lopulta ollut vain lasten koti eikä oikea koti kaikille perheenjäsenille. Oman tilan ja tavan tarve arjessa oli suuri.

Meillä on edelleen lasten isän kanssa erittäin vahva vanhemmuuskumppanuus ja asumme naapureina. Silloin on helppo jakaa lapsiarkea joustavasti. Lapset tykkäävät kun molempia vanhempia voi nähdä joka päivä ja toinen vanhempi on aina tervetullut lapsia tapaamaan toiseen kotiin. Teemme edelleen asioita yhdessä perheenä kuten yhteisiä lomareissuja. Viimeksi matkalla oli mukana lasten isän uusi kumppanikin.

Mielestäni olemme pystyneet pitämään perheen ehjänä siitä huolimatta, että parisuhde kariutui. Kaikki perheenjäsenet voivat paremmin kun suhteet ovat toimivat eikä huono parisuhde kuormita arkea tai heijastu lapsiin. Omat haasteensa tähänkin elämään kuuluvat kuten elämään yleensäkin.

Vierailija

Yksi asia, joka näissä keskusteluissa usein jää ääneen lausumatta, on se että lapset kaikessa ihanuudessaan usein nakertavat parisuhdetta. Eivät kuitenkaan välttämättä lopullisesti.

Omilla vanhemmillani oli välillä aika kylmät välit. Jopa odotin, että he eroaisivat lasten muutettua kotoa. Mutta menivätkin rakastumaan uudelleen toisiinsa.

Eli vanhemmuusliittokin oli vain vaihe.

Näistä omista haaveista ja peloista luopuminen ei ole helppoa. Se on silti välttämätöntä, m2woman.co.nz neuvoo.

1. Kaikki ovat kuin yhtä perhettä

Sinä rakastat puolisoasi ja hän sinua. Se ei kuitenkaan tarkoita, että rakastaisitte automaattisesti kaikkia toistenne perheenjäseniä ja sukulaisia.

Omat vanhempanne ja sisaruksenne saattavat olla hyvin erilaisia ettekä te kaikki välttämättä tule keskenään niin hyvin toimeen kuin toivoisit.

Ei haittaa, vaikka ette ole kaikki ylimpiä ystäviä keskenänne. Teidän ei tarvitsekaan. Aluksi se voi harmittaa mutta ei ole parisuhteenne kannalta ratkaisevan tärkeä asia.

2. Vain täydellinen kelpaa

Kaikilla on mielessään ajatus siitä, millainen täydellinen parisuhde on. Totuus on, ettei mikään parisuhde ole täydellinen, ei ainakaan kaiken aikaa.

Parisuhteet muuttuvat ja kehittyvät ja jotkut hetket ovat parempia kuin toiset. Esimerkiksi lasten syntymä muuttaa parisuhdetta väistämättä, kun perhe kasvaa ja puolisoista tulee myös vanhempia.

Päästä siis irti ajatuksesta, että kaikki säilyy aina ennallaan. Käsi sydämelle – haluaisitko edes sitä?

3. Kerran pettynyt, aina pettynyt

Toiseen sitoutuminen on myös pelottavaa. Kumppaniin ei ole välttämättä ole helppo luottaa varsinkaan, jos on aiemmin joutunut pettymään.  

Omista kokemuksista ja peloista kannattaa puhua puolison kanssa, sillä se yleensä helpottaa omaa oloa. Menneisyyttään ei voi muuttaa mutta sen voi päättää, kuinka paljon menneisyys vaikuttaa nykyhetkeen ja tulevaan.