Mieheni on hoitanut lapsia koti-isänä. Joudunko maksamaan hänelle elatustukea?

Minulla ja miehelläni on 3- ja 12-vuotiaat lapset. Mieheni on hoitanut lapsia koti-isänä siitä lähtien, kun esikoisemme täytti vuoden. Nyt olemme eroamassa. Olemme sopineet yhteishuoltajuudesta ja siitä, että lapset ovat vuoroviikoin isän ja äidin luona. Mieheni mielestä minä olen velvollinen maksamaan hänelle elatustukea, sillä hän ei ole koti-isänä olon vuoksi voinut olla kehittämässä siviiliammattitaitoaan. Lisäksi hänen alallaan on nyt kova työttömyys. Miten miehen ja lasten elatus olisi hoidettavissa tulevassa erotilanteessa?

Asianajaja Ulla-Riitta Harju: Huolimatta asumisjärjestelystänne ja yhteishuoltajuudesta laki lähtee siitä, että jompikumpi vanhempi kirjataan aina niin sanotuksi lähihuoltajaksi, jonka luona lapsi asuu. Lapsella voi lainsäädännön mukaan olla vain yksi koti. Toinen vanhemmista on tällöin etähuoltaja eli käytännössä tapaava vanhempi ja elatusvelvollinen.

Yhteishuoltotilanteessa, jossa lapset ovat yhtä paljon kummankin vanhemman luona, vanhemmilla on usein käsitys, että kumpikaan vanhempi ei tällöin maksa elatusapua lapsista toiselle vanhemmalle. Käsitys on väärä, koska elatusavun määrä muodostuu aina lapsen elatuksen tarpeesta ja vanhempien elatuskyvystä. Elatuksen tarve kasvaa lapsen varttuessa. Vanhempien elatuskyky saattaa poiketa paljonkin vanhempien kesken, koska se on sidoksissa vanhempien nettotuloihin ja pakollisiin menoihin.

Sinun tapauksessasi näyttäisi siltä, että isän elatuskyky on 0 euroa, koska hän ei ole työelämässä mukana.

Oikeusministeriö on vuonna 2007 antanut ohjeet lapsen elatuksen tarpeen laskennasta ja siitä, miten määritetään kummankin vanhemman elatuskyky. Laskutapa on kuitenkin suuntaa antava, ei ehdottomasti sitova.

Lapsen elatuksen tarpeesta vähennetään lapsilisä, joka maksetaan lähihuoltajalle. Lapsilisään liittyvä yksinhuoltajakorotus taas lisätään lähivanhemman tuloihin elatuskykyä laskettaessa. Jäljelle jää lapsilisän vähentämisen jälkeen se lapsen elatuksen tarve, joka vanhempien on katettava kummankin elatuskyvyn suhteessa.

Laskentatapa perustuu erityiseen oikeusministeriön ohjeistamaan kaavaan. Se vanhemmista, joka jää ns. etähuoltajaksi maksaa lapsista elatuskykynsä mukaista elatusapua vanhemmalle, joka on lähihuoltaja.
Kun miehesi on nyt vaatimassa sinulta omien sanojensa mukaan elatustukea itselleen, hän tarkoittanee puolison elatusapua. Kysymyksestäsi ei ilmene, oletteko olleet avioliitossa vai avoliitossa, mutta oletan teidän olevan avioliitossa. Avoliitto ei mahdollista minkään elatusavun tuomitsemista avopuolisolle. Vanhemmilla on sen sijaan elatusvelvollisuus lapsiaan kohtaan aina riippumatta siitä, onko kyseessä avioliitto tai avoliitto.

Avioliittolain mukaan puolisot ovat elatusvelvollisia toisiaan kohtaan avioliitossa, mutta eivät enää avioliiton purkauduttua. Lähtökohtana on, että kummankin puolison tulee eron jälkeen vastata itse omasta elatuksestaan.
Laki antaa kuitenkin mahdollisuuden elatusavun määräämiseen myös puolisolle, mikäli tämä on elatuksen tarpeessa, toinen puoliso kykenee elatusapua maksamaan ja jos se harkitaan muihin seikkoihin nähden kohtuulliseksi.

Elatusapua voidaan tuomioistuimessa määrätä toistuvasti maksettavaksi tai määräajaksi.

Määräaikaisia elatusapuja saatetaan joissain erityisissä ja harvinaisissa tapauksissa tuomita maksettavaksi, jolloin toiselle puolisolle annetaan esimerkiksi kuusi kuukautta aikaa asioidensa järjestämiseen elatusavun turvin.
Kertomasi perusteella olosuhteet miehesi kohdalla eivät vaikuta sellaisilta, että hän olisi oikeutettu puolison elatusapuun.

Yhteiskunnan tuet pitävät huolen siitä, että miehesi ei eron jälkeenkään jää elatusta vaille.
Vauva 2/2010

Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijoillemme Vauvan neuvolaan.

Kuvitus: Matti Pikkujämsä

Riittävän hyvä on uusi täydellinen. Meidän Perhe selvitti, miten parisuhteen käy, kun perhe kasvaa.

Rakkaus syvenee, ja arvostus toista kohtaan kasvaa. Samalla: kahdenkeskinen aika on muisto vain, riidat lisääntyvät ja seksi kaikkoaa kuin sukka pyykkikoneeseen.

Näin kertovat pikkulasten vanhemmat Meidän Perheen verkkokyselyssä. Lasten saaminen muuttaa parisuhdetta sekä hyvässä että pahassa.

Väestöliiton erikoispsykologi Lotta Heiskasen mukaan vanhemmuus on parisuhteelle ristiriitainen muutos. Samalla kun lapsi tuo onnea elämään ja sitoo kumppanit tiukemmin toisiinsa, yleinen tyytyväisyys parisuhteeseen usein laskee.

– Kun elämän tärkeysjärjestys muuttuu, parisuhde painuu helposti taka-alalle. Arkinen suorittaminen voi herättää tunteen siitä, että toinen on muuttunut vain kaveriksi.

Lähes puolet kyselyyn vastanneista kertoo miettineensä eroa lasten ollessa pieniä. Jos suhteen päättämistä punnitsee jatkuvasti, on syytä keskustella asiasta toisen kanssa.

Eron pohtiminen ei välttämättä ole merkki siitä, että kaikki on vialla.

– On ihan normaalia miettiä joskus eroa. Pitkään suhteeseen mahtuu monia vaiheita ja ajatuksia, Heiskanen sanoo.

Paratiisiunelmat ovat kaukana arkimaailmasta.

Vaikeuksien keskellä lohtua voi tuoda ymmärrys siitä, ettei yksikään suhde ole täydellinen. Heiskasen mielestä parisuhteessa kannattaisi pyrkiä riittävän hyvään.

– Paratiisiunelmat ovat kaukana arkimaailmasta, joten on tärkeää sietää jonkin verran epätäydellisyyttä ja pettymyksiä. Samalla pitää muistaa, että jokaisella on oikeus riittävän tyydyttävään ja turvalliseen suhteeseen.

Vauva-ajan univajeessa sitkeys voi olla suhteen pelastus. Pidemmän päälle kannattaa muistaa, että lapset haluavat vanhemmilleen hyvää.

– Monilla vanhemmilla on huoli, että parisuhdeajan ottaminen on lapsilta pois. Oikeasti asia on päinvastoin. Lasten hyvinvointi on vanhempien hyvinvoinnin varassa. Lapset haluavat nähdä, että heidän vanhemmillaan menee yhdessä hyvin.

Mikä kaikki muuttui?

Näin pikkulasten vanhemmat kertovat:

Lasten saamisen jälkeen suhteemme on…

38 % muuttunut huonommaksi

”Riitelemme enemmän. Elämässä ei ole yhtä kivaa hupsuttelua kuin ennen lasta. Puramme lapsen tuottamaa ärsytystä helposti toisiimme.”

”Yhteistä aikaa ei juuri ole. Hoidamme kommunikoinnin WhatsAppilla tai soittamalla. Lapset keskeyttävät joka lauseen, kun näemme kasvotusten.”

32 % pysynyt ihan samanlaisena

”Lapsi ei muuttanut suhdettamme juurikaan. Odottelimme vuosia lapsen saamista, joten ehdimme valmistautua.”

”Intohimo on jäänyt viikonlopuille, mutta kiusoittelu näkyy vieläkin.”

30 % muuttunut paremmaksi

”Elämämme on rauhallisempaa ja tasapuolisempaa. Olemme enemmän kotona. Päivien rytmi on aiempaa paremmassa kunnossa.”

”Kunnioitus toista kohtaan on syventynyt. Rakkautta on lisännyt se, että olemme saaneet yhdessä aikaan jotain niin ihmeellistä ja ihanaa.”

Pienet rakkauden teot

Näin kyselyyn vastanneet näyttävät rakkauttaan arjessa:

”Ostan toiselle lempparijugurttia kaupasta.”

”Laitan pyytämättä ohjelman tallennukseen ja oluen kylmään.”

”Menemme samaan aikaan nukkumaan ja halailemme.”

”Kumppanini antaa minun nukkua päiväunet.”

”Suukot tullessa ja lähtiessä – välillä ohimennenkin.”

”Mies hieroo jalkojani sohvalla.”

”Toinen antaa minun maata hänen kainalossa ilman, että pelaa iPadilla.”

”Käyn tankkaamassa auton ihan sen takia, ettei toisen tarvitse.”

”Pepusta puristaminen ohimennen, kun toinen kokkaa.”

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

46 prosenttia kyselyyn vastanneista on joskus harkinnut eroa puolisostaan.

Meidän Perhe selvitti nettikyselyssä, mistä pikkulapsiperheissä riidellään yleisimmin. Näyttääkö lista tutulta?

1. Väsymys

”Kun molemmat ovat uupuneita, kina voi syttyä vaikka väärästä sanavalinnasta."

2. Raha

”Olen erittäin kova stressaamaan pärjäämisestämme. Mieheni ajattelee aina, että kyllä asiat järjestyvät, ei paniikkia. Välinpitämättömyys rasittaa ja aiheuttaa riitaa.”

3. Kotityöt

”Minä teen enemmän. Jos odottaisin, että toinen pesisi pyykit, meillä ei olisi vaatteita. Jos odottaisin tiskikoneen laittoa, meiltä loppuisi astiat.”

4. Seksi

”Viime aikoina olemme riidelleet intohimosta lähes päivittäin. Minä haluaisin seksiä, toinen ei. Hän ei suostu hakemaan apua vaivaansa.”

5. Lasten kasvatus

”En haluaisi puuttua toisen tapaan olla vanhempi. Mutta on mahdotonta pysyä hiljaa, kun toinen väsyneenä kiukuttelee lapsille kuin kakara.”

Olisiko erillään sittenkin parempi?

46 prosenttia kyselyyn vastanneista oli ainakin joskus harkinnut eroa kumppanistaan.

”Väsymyksen pahimpina hetkinä ajattelin usein pakkaavani laukut ja muuttavani pois.”

”Kun vauva oli pieni, koin olevani hänen kanssaan yksin ja neuvoton. Väsymyksen pahimpina hetkinä ajattelin usein pakkaavani laukut ja muuttavani pois. Nyt ymmärrän, etten halua erota. En halua rikkoa perhettämme. Rakastan puolisoani, ja suhteessamme on paljon hyvää.”

”Miksi heittäisin hyvän suhteen pois?”

”Välillä kaikki suhteessamme tuntuu hankalalta ja läheisyyden katoaminen harmittaa. Toisaalta ajattelen, että toinen on valittuni. Miksi heittäisin hyvän suhteen pois? Toista samanlaista en kuitenkaan saa.”

”Perhe tuntui jäävän minun käsiini.” 

”Lasten ollessa pieniä halusin eroa, koska perhe tuntui jäävän minun käsiini. Pääsimme tilanteesta eteenpäin, kun keskustelimme omista lapsuuden traumoistamme. Sen avulla löysimme uusia keinoja käsitellä esimerkiksi riitoja.”  

”Enemmän surua toisi äidin ja isän ero.”   

”En tunne yhteenkuuluvuutta mieheni kanssa. Monet hänen mielipiteensä tuntuvat vierailta ja ärsyttävät. Myös alkoholinkäyttö on välillä huolestuttavaa. Yhdessä on kuitenkin pysytty, koska tilanne ei vahingoitta lapsia. Enemmän surua toisi äidin ja isän ero.”

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kumppanilla on oikeus tietää eroajatuksista mahdollisimman pian. Se ennustaa parempaa yhteistyötä myös silloin, jos erosta tulee totta.

Eron pohtiminen on merkki siitä, että haluaa muutosta. Se kannattaa ottaa tosissaan, vaikka asia ei olisi vielä konkretisoitumassa, neuvoo Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä -työn suunnittelija Päivi Hietanen.

– Kun mieleen tulee ajatus eroamisesta, olisi hyvä ottaa asia esille kumppanin kanssa. Voi sanoa vaikka, että minulla on tällainen ajatus mielessä, voitaisiinko hakea apua? Avun hakeminen on vastuullista vanhemmuutta.

Yhteisen tulevaisuuden mahdollisuutta voi pohtia vielä esimerkiksi pariterapiassa, kuntien perheneuvolan tai seurakuntien perheneuvonnan avulla. Avun hakeminen yhdessä voi ennustaa sujuvampaa yhteistyötä myös jatkossa, vaikka eroon päädyttäisiinkin, Hietanen kertoo.

Päätös eroamisesta on hyvä tehdä tietoisen työskentelyn kautta, ei vain tunteen pohjalta. Ulkopuolinen apu auttaa katsomaan tilannetta eri näkökulmista ja pohtimaan, mitä asioita erolla voi ratkaista ja mitä ei.

Erityisen tärkeää tämä on pareille, joilla on lapsia. Yhteistyökykyä tarvitaan myös eron jälkeen, kun eletään uudenlaista arkea lasten kanssa.

”Tuleva yhteistyö sujuu usein sitä paremmin, mitä varhaisemmassa vaiheessa ero on otettu puheeksi.”

– Tuleva yhteistyö sujuu usein sitä paremmin, mitä varhaisemmassa vaiheessa mahdollinen eroratkaisu on otettu puheeksi. Silloin ero ei tule toisellekaan yllätyksenä, vaan molemmat ovat ikään kuin samalla kartalla ja ehtineet varautua asiaan, Hietanen sanoo.

Tätä voi ajatella hyvän erosuhteen rakentamisena. Ihannetilanteessa se alkaa yhdessä jo silloin, kun vielä asutaan saman katon alla. Hyvissä ajoin on hyvä ottaa puheeksi myös lapsiin liittyvät asiat ja miettiä yhdessä, miten ne voisi parhaiten hoitaa yhdessä eron jälkeen.

Ero on aina kipeä ja vaikea ratkaisu ja herättää myös syyllisyyttä. Jos se tulee puolisolle yllätyksenä, lähtötilanteessa on vielä enemmän katkeruutta, pettymystä ja epäluottamusta. Miten voisi luottaa toiseen pystyvänä vanhempana, jos hän ei ole puolisona ollut luottamuksen arvoinen?

3 neuvoa yhteistyön rakentamiseen erotilanteessa

Tukekaa toistenne suhdetta lapseen. Miettikää yhdessä, millä tavalla voitte ylläpitää ja auttaa sitä, että lapsi ei menetä yhteyttä kumpaankaan vanhempaansa. Kunnioittakaa sitä, että kumpikin on edelleen lapselle tärkeä ja ainutkertainen vanhempi.

Sopikaa asiallisen käytöksen periaatteesta. Tästä säännöstä kannattaa yrittää pitää kiinni kipakoissakin tilanteissa: jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi asiallisesti. Se tarkoittaa, että kumpikaan ei solvaa tai vähättele toista, varsinkaan lapsen kuullen.

Hae oman tunnekuormasi purkamiseen apua. Hakeudu eroryhmiin, eroneuvoiltoihin tai vanhemman neuvo -ryhmään. Saat työstettyä katkeruuden tunteita ja saat apua yhteistyöhön toisen vanhemman kanssa. Lapsen ei kuulu toimia aikuisten pahan olon tasoittajana.

Löydät tukea, neuvoja ja tietoa ryhmistä esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liiton apueroon.fi-sivustolta sekä Vanhemman oppaasta.

Vierailija

Onko ero käynyt mielessä? Kerro siitä puolisolle

Puolison erosta puhumiset aikoinaan ovat aiheuttaneet sen että minusta hän ei ole kovinkaan sitoutunut parisuhteeseemme, joka taas johti siihen että ryhdyin välinpitämättömäksi parisuhdeasioissa. Mitä väliä jos toinen haluaa erota? Emme ole eronneet, mutta jos puoliso sitä ehdottaa, niin minulla ei ole mitään sitä vastaan. Olemme nykyään ehkä enemmänkin asuinkumppanit, kuin pariskunta. t. Mies
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Imetyksen aikana seksi saattaa tuntua yhtä houkuttelevalta kuin märkä tiskirätti naamalla. Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Marja Kihlström avaa imetyshaluttomuuden aiheuttamia tunteita.

Haluttomuuden tunteet ovat aina yksilöllisiä. Osa lapsen saaneista pareista harrastaa intohimoisesti seksiä heti synnytyksen jälkeen, osalle halut palautuvat vasta imetyksen loputtua. Noin 80 prosenttia pareista on ollut yhdynnässä kolmen kuukauden päästä synnytyksestä, mutta tieto ei kerro mitään haluista. Seksiä voi harrastaa, vaikka siitä ei nauttisi tai sitä haluaisi.

Synnytyksen jälkeen naisen estrogeeni- ja testosteronitasot romahtavat ja munasarjat lamaantuvat hetkeksi. Imetys mullistaa naisen hormonitasoja entisestään ja saattaa aiheuttaa haluttomuutta. Usein hormonitaso normalisoituu vasta, kun kuukautiset alkavat. Ja imetys luonnollisesti saattaa siirtää kuukautisten alkua.

Kuuluko halu äideille?

Fysiologisten syiden lisäksi haluttomuuteen vaikuttaa myös stressi, väsymys sekä vauvan tuoma iso elämänmuutos. Lisäksi vauvan kanssa on koko ajan vähän varpaillaan: Osaanko hoitaa häntä oikein? Ymmärränkö vauvan viestit? Heräänkö vauvan itkuun? Äiti saattaa olla niin rasittunut, että seksihalut vain jäävät pois, koska energia menee väsymyksen kanssa taisteluun ja uuden opetteluun.

Seksuaaliteraputti Marja Kihlström painottaa, että haluttomuus vaikuttaa automaattisesti omaan seksuaaliseen identiteettiin. Haluttomuuden mukana tulee helposti myös tunne, että en ole haluttava, seksikäs tai muiden halun arvoinen.

Nainen saattaa ajatella, että hänen uusi roolinsa äitinä pitää sisältään haluttomuuden tai jopa, että seksuaalisuus ja halu eivät kuulu äideille. Mieleen saattaa hiipiä, että ehkä äidin ei kuulukaan haluta.

Syyllisyyttä ja pelkoa

Äidit saattavat kokea syyllisyyttä myös puolison tähden. Olenko huono puoliso, koska minua ei haluta? En voi antaa rakkaalleni sitä läheisyyttä, joka parisuhteisiin kuuluu. Pelko siitä, että tuottaa puolisolle pettymyksen jatkuvalla kieltäytymisellä, ja puoliso löytää jonkun muun tyydyttämään seksuaaliset tarpeet, on myös läsnä.

Pelko siitä, että puoliso löytää jonkun muun tyydyttämään seksuaaliset tarpeet, on myös läsnä.

Kihlström huomauttaa, että imetystä ei välttämättä kannata lopettaa vain siksi, että se aiheuttaa haluttomuutta, mutta toisinaan se voi olla oikea vaihtoehto. Vaikka imetyksestä aiheutuva haluttomuus tuntuisikin sillä hetkellä pitkältä ajalta, se on lopuksi vain lyhyt vaihe. Silti sitä ei pidä lakaista maton alle, vaan parisuhteen molempien osapuolien on tiedostaa, missä mennään.

Neuvolalla on suuri vastuu ottaa imettävien äitien haluttomuus rohkeasti puheeksi. Koska pienten lasten vanhemmat eroavat helposti stressaavan elämäntilanteen takia, olisi heidän hyvä  tietää, ettei haluttomuus ole lopullista, ja että se menee ohi.

Kosketuksen uudet säännöt

Haluttomuus aiheuttaa huolta myös pariskunnan ei-imettävälle osapuolelle. Aina sanotaan, että kosketus ja läheisyys ovat parisuhteen peruskiviä. Viesti voi tuntua pelottavalta, jos olet parisuhteessa, jossa haluttomuutta esiintyy.

Puoliso on saattanut kokeilla kaikkea: hellyyttä, esileikkejä, liukuvoiteita ja vaikka toista yleensä kiihottavaa pornoa, mutta ei saa haluttomuudesta kärsivää syttymään. Jatkuva torjutuksi tuleminen saattaa aiheuttaa tunteen, että on epäonnistunut rakastajana. Toisaalta, vaikka olisi hyväksynyt, että seksiä ei nyt ole, on silti jäljellä halu olla toisen lähellä, halia tai silittää ohimennen. Voi olla tuskatuttavan vaikeaa yrittää päästä lähelle, jos haluton osapuoli kokee pepulle taputtelunkin syyllistävänä kutsuna seksiin.

Haluttomallekin osapuolelle on helpottavaa tietää, ettei toinen ajattele kaiken kosketuksen olevan vihjaus seksiin. 

Imetykseen liittyvästä haluttomuudesta ei ole aina helppo puhua. Marja Kihlström kertoo tavanneensa pareja, joiden parisuhteeseen seksi ei ole kuulunut vuosiin, mutta asiasta ei ole koskaan puhuttu. Ei näin, Marja painottaa, ja kertookin Puhu Muru -blogissaan ohjeet, joilla imetyshaluttomuus nostetaan parisuhteen keittiönpöydälle.

Haluttomuudesta kärsivien on tärkeää käydä läpi molempien toiveet molempien ja luoda kosketukselle uudet säännöt. Haluttomallekin osapuolelle voi olla helpottavaa tietää, ettei toinen ajattele kaiken kosketuksen olevan vihjaus seksiin, ja toisaalta puolisokin voi rauhassa halata tai suukottaa, eikä vastassa ole syyllisyyden kiristämää puolisota.

Sexpo tarjoaa seksuaalineuvontaa sekä tukea ihmissuhteisiin kaikenikäisille. Puhelimeen vastaa koulutettu seksuaalineuvoja tai -terapeutti. Soittaminen on ilmaista.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.