Kuva: Shutterstock

Lapsen iho on kuiva ja punoittava ja nenä vuotaa. Onko kyseessä allergia?

Voiko allergiaa ehkäistä? Entä mitä jos lapsen oireilu jatkuu, vaikka allergiaa ei todettaisikaan? Lastentautien ylilääkäri, lastenallergologi LT Péter Csonka Terveystalosta vastaa kysymyksiin.

Missä iässä lasten allergiat yleensä puhkeavat?

Ruoka-allergiaoireet ilmaantuvat tyypillisesti 4-6 kuukauden iässä. Allerginen nuha on sen sijaan hyvin harvinainen alle 2-vuotiailla muun muassa siksi, että herkistyminen kausittain ilmaantuville allergeeneille tapahtuu asteittain.

Ensimmäiseksi oireita aiheuttavat useimmiten allergeenit, joille lapsi altistuu päivittäin, esimerkiksi eläinten kanssa ollessaan. Myöhemmin oireita voivat aiheuttaa kausittaiset allergeenit, kuten siitepölyt.

Mitkä ovat tyypillisimmät lasten allergioiden aiheuttajat?

Lapsilla ruoka-aineiden aiheuttamat voimakkaat allergiset reaktiot ovat aikuisiin verrattuna yleisempiä. Tavallisimmin oireita aiheuttavat lehmänmaito, kananmuna, vehnä, ohra, ruis, soija, kalat äyriäiset, maapähkinä ja puupähkinät.

Lisäksi allergisia oireita voivat aiheuttaa myös eläinten hilse, sylki, eritteet, siitepölyt, pistiäisten myrkky ja lääkeaineet.

Mitä ovat tavallisimmat lasten allergioiden oireet?

Oireet riippuvat siitä, mikä allergeeni on kyseessä ja mihin kohtaan elimistöä se vaikuttaa. 

Nenän ja hengitysteiden limakalvolla oireilu tuntuu nuhana ja aivasteluna. Silmien sidekalvolla oireet ovat silmien kutina ja vuotaminen, keuhkoputkissa yskä ja hengenahdistus.

Iho-oireita ovat ihon kutina, punoitus, ihottuma ja turvotus. Allergiaoireet ruoansulatuskanavassa voivat puolestaan olla suun tai kurkun kutinaa, vatsakipua tai ripulia.

Jos epäilee lapsella allergiaa, miten toimia?

Jos epäilee, että lapsella on allergiaan liittyviä oireita, on hyvä hakeutua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lasten allergisiin sairauksiin perehtyneen lääkärin vastanotolle. Lääkäri voi tehdä tarvittavat selvitykset ja diagnoosit sekä hoito- ja seurantasuunnitelmat.

Miten lasten allergioita nykyisin hoidetaan?

Ruokayliherkkyyttä  hoidetaan yleensä välttämällä oireita aiheuttavaa ruokaa joko täydellisesti tai osittain. Lääkäri auttaa määrittelemään, kuinka tarkasti ruoka-ainetta on vältettävä.

Siitepölyallergian hoidossa on tärkeä käyttää tehokkaita oirelääkkeitä kuten antihistamiinia, silmätippoja ja nenäsumutteita.

Eläinallergiassa oirelääkityksen lisäksi hoitoon kuuluu voimakkaita oireita aiheuttavan eläimen välttäminen, mikäli mahdollista.

Siedätyshoito on tehokas ja turvallinen erityisesti allergisessa nuhassa ja pistiäisallergiassa.

Ruokasiedätyshoito on vasta tutkimusasteella eikä sitä ole vielä yleisesti käytössä. Voimakkaan ja yleistyvän allergisen reaktion (ns. anafylaksian) hoidossa tärkein lääke on lihakseen annettava adrenaliini. 

Voiko allergiaa jotenkin ehkäistä?

Allergisten sairauksien puhkeamiseen vaikuttavat sekä perimä että ympäristö. Vaikka aihetta on tutkittu laajalti, toistaiseksi näyttää siltä, että vanhempien mahdollisuudet estää lapsen allergioiden ja astman kehittymistä ovat vähäiset.

Ainoa merkittävä tekijä, johon vanhemmat voivat vaikuttaa, on estää lastansa altistumasta tupakansavulle – sekä sikiövaiheessa että sen jälkeen.

Mikä on imetyksen merkitys allergioiden ehkäisyssä?

Rintamaito on imeväisikäisen ensisijainen ja tärkein ravinnonlähde. Imetykseen kannustetaan koko imeväisiän ajan, mutta atooppisen ihottuman, allergioiden tai astman ilmaantumisen kannalta yli 4-6 kuukauden pidemmällä yksinomaisella rintaruokinnalla ei ole merkitystä.

Imetyksenaikaisella välttämisruokavaliolla ei myöskään ole voitu vähentää allergisten sairauksien puhkeamista. Äidin ruokavalio imetyksen aikana pikemminkin tutustuttaa lapsen kehoa eri proteiineihin.

Mitkä muut oireet usein sekoitetaan allergiaan?

Jatkuva nuha, aivastelu, tukkoisuus, pitkittynyt yskä ja silmien punoitus voivat viitata esimerkiksi allergiseen nuhaan, mutta ne voivat olla myös hengitystieinfektion merkkejä.

Erilaiset ihottumat, atooppinen ihottuma, nokkosihottuma, ihon lehahtelut, punoitus, näppylät ja kutina voivat viitata ruoka-allergiaan tai ihon ärsytysreaktioihin. Toisaalta lapsilla moniin infektioihin voi liittyä erilaisia ihottumia.

Atooppinen ihottuma ei suinkaan aina liity ruokiin, vaan se oireilee useimmiten ruokavaliosta riippumatta. Nokkosihottumiakin on monenlaisia, ja niistä vain osa liittyy allergioihin. Ihottumia esiintyy myös joissain lääkkeiden aiheuttamissa reaktioissa.

Kun oireita ovat lasten vatsavaivat, löysät ulosteet, ulosteiden värivaihtelut, pulauttelu tai oksentelu, huonovointisuus, väsymys, katkonaiset yöunet tai itkuisuus monesti epäillään ruoka-allergioita, mutta useimmiten kyseessä on jokin muu syy.

Miten toimia, jos lapsella ei löydy allergiaa mutta oireet jatkuvat?

Jos allergiaa ei todeta, mutta lapsen oireet - ja samalla vanhempien huoli - vain jatkuvat, oireiden syyn selvittelyä pitää jatkaa lääkärin avustuksella.

Lapsensa voinnista huolestuneita vanhempia ei saa jättää yksin. Useimmiten syy lapsen oirehtimiselle löytyy ja siihen on olemassa hoitoa.

Lähde: Péter Csonka ja Päivi Junttila: Lapsiperheen allergiaopas, WSOY 2013

Vierailija

Helsingin yliopisto ja Husin Lastenklinikka ovat aloittaneet tutkimuksen, jossa selvitetään D-vitamiinin vaikutuksia pikkulapsiin.

Kätilöopiston sairaalassa Helsingissä aiotaan selvittää, voidaanko lisäämällä D-vitamiinin saantia parantaa kasvua ja luuston kehitystä, vähentää tulehduksia sekä jarruttaa astmaa ja allergioita.

"Tällä hetkellä ei tiedetä, mikä on sopiva annos edistämään lapsen terveyttä. Nyt selvitetään se", sanoo lastenlääkäri Sture Andersson Lastenklinikalta.

Lastenlääkäri Elisa Holmlund-Suila kertoo, että tutkimukseen on tarkoitus saada tuhat tervettä ja täysiaikaisena syntynyttä vauvaa sekä heidän vanhempansa.

Pihlajamäkeläiset Venla Karttunen, 29, ja Mitja Suhonen, 28, ovat yksiä heistä. He ovat keskiviikkona syntyneen 50-senttisen ja 3,3-kiloisen tytön isä ja äiti.

Tuoreet vanhemmat lähtivät mielellään mukaan.

"Aurinko ei paista täällä tarpeeksi, mutta D-vitamiinin käytön vaikutuksista on ristiriitaista tietoa. Hyvä, jos voimme auttaa jotenkin", Venla Karttunen sanoo.

Mitja Suhonen huikkaa, että ilmaiset vitamiinitkin houkuttelivat.

Tutkimuksen yhteistyökumppani lääketehdas Orion antaa tipat maksutta osallistujille.

Puolet vauvoista saa D-vitamiinia nykysuosituksen mukaan 10 mikrogrammaa ja puolet kolminkertaista annosta eli 30 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Tutkijat ja perheet saavat tietää käytetyn annoksen, kun lapsi täyttää kaksi vuotta.

Perheet sitoutuvat tutkimukseen kahdeksi vuodeksi, sillä D-vitamiinia annetaan tutkimuksessa lapselle 2-viikkoisesta 2-vuotiaaksi.

Vanhemmat lupautuvat täyttämään kyselyjä lapsen terveydestä ja kehitysvaiheista.

Heidän pitää käydä myös kolmesti Kätilöopistolla tutkimuksissa: kun lapsi on puolen vuoden, yhden vuoden ja kahden vuoden ikäinen. Lapsilta mitataan muun muassa luun mineraalitiheyttä ja elimistön puolustuskykyä.

Tutkimustulokset valmistuvat vuoden 2016 alussa.

http://www.hs.fi/kaupunki/D-vitamiinin+vaikutus+lapsiin+tutkitaan/a1360300407183

Näihin paheisiin naiset antautuvat, kun kumppani ei ole näkemässä.

Lapsiperheen arki vaatii vanhemmilta muiden toiveiden ja tarpeiden laittamista omien edelle. Vauva.fin keskustelijat tunnustavat, millä he irrottelevat salaa.

1. Kielletyt herkut

"Ollaan omaksuttu kotona terveelliset elämäntavat. Syön karkkia töissä."

"Hemmottelen itseäni piccolo-pullolla punkkua, kun mies työmatkalla. Terveelliset elämäntavat täälläkin!"

"Ostin kerran kaksi munkkia tarkoituksena antaa toinen puolisolleni, mutta söinkin molemmat. En osaa katua, oli pirun hyviä."

"Olen polttanut tupakkaa."

"Kun mies päivystää, syön kotona einesruokaa. Eineksistä on jäänyt lapsuudesta ja nuoruudesta juhlava olo: kun vanhemmat olivat viikonlopun pois, ostettiin siskon kanssa einesruokia. En kehtaa sanoa kulinaristimiehelleni, miten niitä himoitsen."

2. Salaiset viihteet

"Katsoin himoissani kaikki tv-sarjan jaksot, mitkä meidän piti yhdessä seurata. Katsoin ne miehen kanssa uudestaan ja esitin yllättynyttä."

"Olen mennyt saunaan piiloon lukemaan hömppälehtiä. Mies pitää minua syvällisenä älykkönä."

"Exä ei sietänyt sitä, että musiikkimakuni muuttui yhdessäoloaikanamme. Kuuntelin sitten salaa musiikkia, josta ex ei tykännyt."

"En ikinä kehtaisi kertoa miehelle, että katson yksin ollessani kaikkia aivottomia ohjelmia ja elokuvia. Esim. Temptation Island Suomi, Bimbo Oy, BB, amerikkalaisia high school -komedioita."

"Röhnötän yöpaita päällä villasukat jalassa tukka pörrössä koko päivän ja katson leffoja sängyssä syöden, mitä mies ei voi sietää. Leffat on scifiä, fantasiaa ja kauhua, jotka ovat miehen mielestä höpöhöpöleffoja."

3. Vilkas virtuaalielämä

"Olen roikkunut av:lla, mutta väittänyt opiskelevani. Kerran jäin kiinni. Mies luuli, että kirjoitan näppäimistö sauhuten esseetä. Mies käveli yllättäen selkäni takaa ja näki, että olinkin koko ajan vain muotoillut pitkää vastausta erääseen ketjuun."

"Mies ei tiedä, kuinka paljon roikun netissä, kun hän ei ole paikalla. Varsinkaan sitä en todellakaan kerro, että kommentoin ketjuja eri foorumeilla ja jopa availen omia. Siistin sivuhistorian aina tarkkaan. Kuolisin varmaan häpeään, jos mies näkisi, mitä olen avannut. Kaikkea tyyliin Mahtuuko tissisi kokonaan miehesi suuhun. Muuten olen ihan fiksu."

"Pelaan enemmän tietokonepelejä kuin mitä hän tietää. En paljon tai liikaa, mutta mies on vähän vanhanaikainen eikä ihan ymmärrä tietokonepelaamista."

4. Likaiset jutut

"Teen joskus uusiksi miehen tekemiä kotitöitä hänen selkänsä takana. Ei sen pahempaa, mutta häiriintynyttä kuitenkin."

"Olen nostanut lattialle pudonneen esineen takaisin pesemättä sitä, ja kertomatta että kävi lattialla. Puoliso on bakteerikammoinen."

"Olen kaivanut nenää ja kiinnittänyt räkäpalloja mieheni selkäkarvoihin, kun en ole jaksanut hakea nenäliinaa."

"Annan kissan joskus pötkötellä sängyllä tai sohvalla, vaikka mies on sen jyrkästi kieltänyt."

"Kun mies on yön yli työmatkalla, en käy illalla suihkussa. Muulloinkin jätän usein vessakäynnit jälkeen kädet pesemättä ja lasken vain vettä lavuaariin, että mies luulisi minun pesevät kädet. En vai jaksa kastella ja kuivata."

"Yksin ollessa olen ihan tajuttoman sotkuinen. Jos vaikka jotain kaatuu lattialle, niin en varmasti pyyhi sitä heti. Meillä mies on hyvin pikkutarkka siivousintoilija. Että tämmöstä irrottelua."

5. Villit shoppailut

"Ostan tarjousastioita Iittalan myymälästä."

"Olen ostellut milloin mitäkin, omalla palkalla siis, en tuhlaten viimeisiä ruokarahoja. Lentolippuja, hotelleja. Exällä oli joku angsti matkustelua kohtaan."

"Tilailen tavaroita ja piilottelen niitä sekä niistä tulleita laskuja."

"Olen ostellut kankaita, joita en ole saanut ommelluksi, vaikka kangaskauppaan mennessä visio tuotteesta on ollut mielessä."

6. Uteliaisuus voittaa

"Olen lukenut miehen facea. En kyllä pitänyt kaikesta mitä löysin, mutta enpä voi niistä alkaa kiukuttelemaankaan."

"Olen lukenut hänen tekstiviestinsä, selvittänyt salasanan ja murtautunut hänen puhelimeen ja tablettiin. Olen katsellut hänen eksästä säästämiään mallikuvia."

"Käyn säännöllisesti nettideittisivustolla katsomassa, vieläkö exäni siellä. Elän onnellisesti avioliitossa ja mieheni on täydellinen minulle. Ex satutti minua teoillaan ja jotenkin nautin siitä, että näen hänen edelleen roikkuvan sinkkuna nettideitissä."

"Stalkkaan exääni välillä netissä. Käyn välillä myös katsomassa mieheni exien profiileja, ihan vaan koska olen utelias."

"Olen kyttäillyt, kuka tykkää mieheni päivityksistä."

7. Vähän oudompi osasto

"Meillä meni vähän heikosti, joten en kertonut että töissä oli yyteet ja arpa osui kohdalle. Esitin lähteväni aamulla töihin, vein lapset tarhaan ja tein pienen lenkin ennen kuin palasin takaisin kotiin. Nyt olemme eronneet."

"Kävin luovuttamassa munasolujani salaa mieheltä."

"Olen heivannut useita jätesäkillisiä mieheni vanhoja vaatteita kierrätykseen ja ostanut tilalle uusia. Mies ei edes huomannut."

Saara Tähtinen aloitti pilateksen viisi viikkoa synnytyksen jälkeen. Tällä tunnilla mukana ovat myös vauvat.

Saara Tähtinen keskittyy, sulkee silmänsä ja hengittää syvään sisään. Hän nostaa kätensä ylös ja kaartaa ne sitten alas. Sitten hän rullaa selkänsä nikama nikamalta alas, huoahtaa ja kutittaa jumppakaverinsa varpaita.

Helsingin Hakaniemessä alkaa Kirppanoiden järjestämä Babypilates-tunti. Tunnilla äidit aloittavat liikunnan lempeästi raskauden ja synnytyksen jälkeen.

He ovat uskaltautuneet kotoa harrastuksiin ja ulkoilemaan, mukanaan vastasyntynyt vauva.

 

Nenät yhteen jumppakaverin kanssa, tunnin ohjaaja Miia neuvoo.

Eturivissä Saara punnertaa helpon näköisesti niin alas, että saa kosketettua kahdeksanviikkoisen Caseyn pientä nenänpäätä. Vauva makaa jumppamaton päällä ja katselee äitiään vakavana. Äitien ja vauvojen pareja on jumpassa tänään kaksitoista. Saara, 27, on kolmatta kertaa Babypilateksessa. Hän kävi odottajien pilateksessa jo raskausaikana ja päätti jatkaa myös vauvan synnyttyä.

Ennen raskautta hän ei ole pilatesta harrastanut. Sen sijaan hän on kuntonyrkkeillyt, käynyt jumpassa ja lenkkeillyt.

Moni pikkuvauvan äiti jännittää, että vauva itkee – tällä tunnilla se ei haittaa.

Tunnin ajatus on se, että liikkeelle voi lähteä vauvan kanssa. Keskellä päivää pidettävä tunti rohkaisee pienten vauvojen äitejä harrastamaan liikuntaa pian synnytyksen jälkeen. Kun voimat vain riittävät. Ja kun uskallus riittää. Moni pikkuvauvan äiti jännittää sitä, että vauva itkee – mutta tällä tunnilla se ei haittaa.

Saarakin jännitti, etenkin matkaa tunnille. Entä jos vauva itkee bussissa. Tai säikähtää metron sihahduksia. Itkee, enkä saa häntä rauhoittumaan. Jos muut matkustajat katsovat pahasti.

Pelko oli turha. Saara on oppinut, mistä syystä Casey itkee ja miten häntä kannattaa rauhoitella.

Ja oikeastaan Casey viihtyy vaunuissa.

 

Ihan spagettia. Siltä Saarasta synnytyksen jälkeen tuntui.

– Olin aika romuna, vaikka se olikin ihan tavallinen, hyvin sujunut synnytys.

Vartalosta puuttui syvien lihaksien tuoma tuki, ja selkäranka tuntui spagetilta. Koko kropassa oli löysä olo, hän sanoo.

Olo on parantunut, kun nivelsiteet ovat kiristyneet ja lantionpohjakin alkanut palautua harjoittelun myötä.

Lempeän pilateksen Saara pystyi aloittamaan jo viisi viikkoa synnytyksen jälkeen. Ensimmäisellä tunnilla rasitus tuntui vatsalihaksissa nopeasti.

– Hyvä aika aloittaa harjoittelu on jälkitarkastuksen jälkeen sitten, kun vointi sallii, ohjaaja Miia sanoo.

Synnyttäneiden pilateksessa keskitytään lantionpohjaan, syvään poikittaiseen vatsalihakseen ja muihin syviin tukilihaksiin, jotka ovat usein heikkoja raskauden ja synnytyksen jälkeen. Harjoittelu alkaa rauhallisesti. Yksi tavoite on hyvä ryhti.

Miia ohjaa: nyt supistetaan lantionpohjan lihaksia nopeasti, yks-kaks-kolme-neljä...

– Nämä liikkeet auttavat, kun aivastatte, yskitte tai pompitte.

Ja vielä: kymmenen-yksitoista-kaksitoista... Yhteensä kaksikymmentä kertaa.

 

Kitinää, ähinää, itkua. Yksi vauvoista kyllästyy lattialla köllimiseen ja parahtaa itkuun. Miia ottaa vauvan syliinsä, ja vauva rauhoittuu päästessään liikkeelle.

Tunti jolla vauvat ovat mukana, sopii alle puolivuotiaiden vauvojen äideille. Kun vauvat oppivat ryömimään, äitien keskittyminen harjoitteluun ei oikein enää onnistu.

Tämän säännön tuntevat kaikki äidit: nukkuvaa vauvaa ei herätetä käsipainoiksi.

Välillä vauva on liikkeen aikana äidin sylissä. Paitsi jos vauva nukkuu, äiti ottaa käsipainot. Sen säännön tuntevat kaikki äidit: nukkuvaa vauvaa ei herätetä.

Saara suukottaa vauvaa ja painautuu sitten piiloon. Sitten hän nousee konttausasentoon ja kurkkaa vauvaa.

Saara saa tehdä jokaisen liikkeensä rauhassa, sillä Casey viihtyy jumppamatolla äitiään katsellen. Vauvat ja päivät ovat erilaisia: tänään yksi vauva haluaa olla äidin sylissä koko tunnin, toiselle tulee nälkä. Jotkut vauvat nukkuvat koko tunnin ja yksi kikattaa riemusta.

Tunnin lopulla moni vauva on nälkäinen. Alkaa kärsimätön kitinä.

Itkemään parahtanut vauva saa olla Miian sylissä lopputunnin. Äiti keskittyy harjoitukseen.

 

Miia ohjaa käsillään Saaran selkää hieman alemmaksi. Hän kiertää katsomassa, että äidit tekevät liikkeet oikein, sillä se on pilateksessa tärkeää.

Casey keksii, että äidin paidasta voisi yrittää napata kiinni. Pieni käsi vain ei menekään Caseyn toivomaan suuntaan.

Lopuksi Miia ohjaa äidit vielä toispolviseisontaan.

He nostavat vauvat syliin ja isommat vauvat polvelle. Kaksikuinen Casey on vielä niin pieni, ettei pystyasento sylissä oikein onnistu.

– Antakaa jumppakaverille vielä suukot ja kiitokset, Miia lopettaa.

Saara suukottaa Caseya ja laskee hänet sitten jumppamaton vieressä odottavaan kantokoppaan. Sitten kohti pukuhuonetta.

 

Miten kirkasta! Loppusyksyn aurinko saa Caseyn puristamaan silmänsä viiruiksi. Hakaniemen torin alla, ikkunattomassa jumppasalissa vietetyn tunnin jälkeen päivä tuntuu kirkkaalta.

Casey oli koko tunnin hereillä, ja Saara epäilee, että vauva nukkuu koko matkan kotiin.

– Oli vaikeampi keskittyä liikkeisiin, kun Casey on hereillä. Toisaalta on hauskaa seurata, mitä hän tuumii tunnista ja liikkeistä, joissa hän oli mukana.

”Kun liikun, jaksan innostua arjesta.”

Saara lähtee mielellään Caseyn kanssa kaupungille ja tapaa muita äitejä, sillä hänen lähellä asuvilla ystävillään ei ole vauvoja. Tämä on myös hetki tavata muita äitejä.

– Vanhojen ystävieni kanssa puhun mielelläni muista asioista kuin vauvanhoidosta. Olisi kiva, että olisi myös äitikavereita, joiden kanssa jakaa vauvajuttuja.

Tärkeintä on kuitenkin se, että liikunta saa voimaan hyvin.

– Kun liikun, jaksan innostua asioista, eivätkä kotityötkään maistu puulta. Hyvässä kunnossa jaksan vauva-arkea varmasti paremmin.

Kun Saara oli lapsi, hänen perheessään liikuttiin paljon.

– Me lapset potkimme isän kanssa jalkapalloa pihalla. Perjantaisin kävimme uimassa ja teimme paljon pyöräretkiä. Toivon, että Casey löytää liikunnan ilon, eikä vain istu pelaamassa.

Saara haaveilee jo uimakoulusta ja taaperojumpasta Caseyn kanssa.

Mutta nyt köllöttely äidin kanssa riittää Caseylle aivan hyvin.

Vauva 11/2014

Tärkeät lihakset

Synnytyksen jälkeen lantionpohjan toimintahäiriöt ovat yleisiä. Harjoituksilla tuntuma lihaksiin löytyy uudestaan ja toiminta palautuu. Lihaksia kannattaa vahvistaa myös sektion jälkeen, sillä raskauskin rasittaa lantionpohjaa.

Lantionpohjan lihasten ja keskivartalon syvien vatsalihasten harjoittelu vähentää synnytyksen jälkeistä virtsankarkailua esimerkiksi yskiessä tai hyppiessä. Lisäksi se kehittää keskivartalon syviä vatsalihaksia. Myös pakaralihasten vahvistaminen on hyödyllistä, sillä lantio venyy raskauden lopussa ja synnytyksessä. Pakaralihaksista lantion liitokset saavat tukea ja palautuvat nopeammin.

Liikunta lisää myös henkistä hyvinvointia. Tekee hyvää lähteä kotoa ja tavata muita vanhempia.