Odottaja, älä murehdi!

Teksti Anne Rikama

 1
odottaja ala murehdi

Positiivisen raskaustestin ja onnenhuuman jälkeen odottajan mieleen saattaa iskeä pelko: meneekö kaikki hyvin,  onko lapsi terve, miten syödä ja juoda oikein, sujuuko synnytys, osaanko hoitaa vauvaa? Huolehtiminen on ymmärrettävää, onhan edessä vastuu uuden elämän  hyvinvoinnista.

Onneksi moni murhe on aiheeton. Joitain huoliaan odottaja voi myös lievittää omalla toiminnallaan.

Vauvan kyselyyn odotusajan huolista tuli yli tuhat vastausta. Tähän juttuun kokosimme suurimmat huolenaiheet ja sen, mitä odottaja voi tehdä murheen hälventämiseksi. Prosenttiluku huolen perässä kertoo, kuinka suuri osa vastaajista kertoi murehtineensa asiaa usein tai silloin tällöin.

Keskenmeno (89,6 % murehtii)

Keskenmenon uhka pelottaa lähes kaikkia odottajia ainakin ensimmäiseen ultratutkimukseen asti. Noin joka kymmenes todettu raskaus päättyy keskenmenoon, suurin osa ennen 13:tta raskausviikkoa. Todellisuudessa keskenmenoja on enemmän, mutta suuri osa niistä tapahtuu aivan alkuraskaudessa, jolloin vuoto usein tulkitaan myöhästyneiksi kuukautisiksi.

Raskauden loppupuolella keskenmenon pelko vaihtuu joskus kohtukuoleman peloksi. Kohtukuolemassa raskaus keskeytyy 22. raskausviikon jälkeen tai kun sikiö painaa yli 500 grammaa.

Mitä voit tehdä: Keskenmeno johtuu harvoin ulkoisista tekijöistä, joten et voi ehkäistä sitä mitenkään. Siksi myös  itsensä syytteleminen jälkikäteen on turhaa. Yksittäisen keskenmenon syy ei yleensä selviä.

Kohtukuoleman riski on onneksi pieni: Suomessa vuosittain syntyvistä lapsista 0,3 % menehtyy kohtukuolemaan. Osa vauvan henkeä uhkaavista tiloista kehittyy nopeasti ja ilman mitään ennusmerkkejä. Tällaisissa tapauksissa kohtukuoleman ehkäisy on erittäin hankalaa ellei mahdotonta. Jos sikiö vähentää liikkumista selvästi tai lopettaa sen, äidin tulee ottaa yhteyttä synnytyssairaalaansa.

Lapsen vamma tai sairaus (89,6 % murehtii)

Lapsen vamma tai sairaus huolettaa lähes kaikkia vastaajia. Suurin osa vastasyntyneistä on kuitenkin kunnossa. Suomessa vajaa 10 % vastasyntyneistä tarvitsee erityishoitoa tai seurantaa ensimmäisten päivien aikana. Suuri osa näistäkin lapsista on kuitenkin kunnossa ja pääsee pian vanhempiensa hoitoon. Kehitysvammat ovat harvinaisia, ja niitä on 0,7–1 %:lla väestöstä.

Mitä voit tehdä: Moniin raskauteen liittyviin riskitekijöihin, esimerkiksi äidin perussairauksiin tai monisikiöraskauksiin liittyviin riskeihin, voidaan ennalta varautua ja lapsen vammautumisen riskiä siten vähentää.

Terveen lapsen saamista edistää, kun pidät huolta omasta terveydestäsi ja luovut alkoholista ja tupakasta jo  raskautta suunniteltaessa. Odotusaikana ei  alkoholinkäytön varmaa turvarajaa voi määrittää. Tilapäinen alkoholinkäyttö ennen kuin nainen on ollut tietoinen raskaudesta ei kuitenkaan todennäköisesti aiheuta ongelmia.

Tulevan lapsen kehityksestä saat tietoa sikiötutkimuksissa, joita tarjotaan kaikille odottajille.

Liikaa stressiä (68,2 % murehtii)

Äidin stressihormonit voivat vaikuttaa sikiöön. Jos äiti kokee raskausaikana poikkeuksellisen kovaa stressiä, lapsi saattaa tutkimusten mukaan muun muassa syntyä tavanomaista pienikokoisempana, olla temperamentiltaan herkästi reagoiva ja sairastua myöhemmin tavallista herkemmin infektiotauteihin.

Mitä voit tehdä: Jokapäiväiseen elämään kuuluvasta hermoilusta ei kannata huolestua. Stressiä ei voi aina välttää, ja sitä kokevat monet odottajat. Voit kuitenkin harjoitella rentoutumista ja antaa itsellesi luvan ottaa välillä  rauhallisemmin. Tee sitä, mistä pidät: liiku luonnossa, joogaa, kuuntele musiikkia tai kokeile muita rentoutumiskeinoja.

Sopimaton ruoka (62,6 % murehtii)

Reilut puolet vastaajista murehtii syöneensä ruokaa, joka voi haitata sikiön kehitystä. Oikeasti haitallisia ruoka-aineita on kuitenkin vähän, ja odottaja voi herkutella muutamaa poikkeusta lukuunottamatta samoilla pöydän antimilla kuin muutkin.

Moni odottaja pelkää esimerkiksi listerioosia, jonka voi saada muun muassa pastöroimattomasta maidosta. On hyvä kuitenkin muistaa, että raskaudenaikaisia listeriainfektioita esiintyy Suomessa vuosittain vain muutama.

Mitä voit tehdä: Vältä listeriavaaran takia tyhjiöpakattuja ja kuumentamattomia kalatuotteita sekä mätiä, pastöroimatonta maitoa ja juustoja sekä kypsentämättömiä pakastemarjoja- ja vihanneksia. Maksaruokia ei kannata syödä niiden liian runsaan A-vitamiinipitoisuuden vuoksi. Nauti kalaruokia, sillä ne sisältävät terveellisiä  rasvahappoja, mutta vältä ympäristömyrkkyjen takia haukea, Itämeren lohta ja isoja silakoita. Ruokamyrkytysten  varalta jätä raakaa lihaa sisältävät ruoat syömättä.

Sairaalaan lähtemisen ajoitus (67,3 % murehtii)

Yli puolta kyselyyn vastaajista jännittää, osaavatko he lähteä sairaalaan synnyttämään oikeaan aikaan. Huoli johtuu usein siitä, että ensisynnyttäjillä ei ole kokemusta siitä, millaisia  synnytyssupistukset ovat.

Mitä voit tehdä: Useimmiten synnyttäjä huomaa kyllä, kun kivuliaat synnytyssupistukset alkavat. Jos olet ensisynnyttäjä, seuraile supistuksia kotona 2–3 tuntia supistusten tullessa viiden minuutin välein. Yritä keskittyä johonkin pikku puuhailuun tai jos on yö, vaikka nukkua. Uudelleensynnyttäjät lähtevät sairaalaan 1–2 tunnin  säännöllisen supistelun jälkeen, ellei edellinen synnytys ole ollut hyvin nopea. Lapsiveden mentyä voit lähteä  sairaalaan heti, vaikka supistuksia ei vielä olisikaan.

Voit aina soittaa synnytyssairaalaan, jos olet epävarma, pitäisikö jo lähteä. Soita sairaalaan myös, jos synnytys käynnistyy ennen 35. raskausviikkoa tai sinulla on veristä vuotoa. Turvallisuuden takia on parempi lähteä liian aikaisin kuin liian myöhään.

Synnytyskipu (80,4 % murehtii)

Kivun pelkääminen on luonnollista, sillä lähes kaikki synnyttäjät pitävät synnytystä kivuliaana. Kipu kuuluu synnytykseen, mutta liian kovasta kivusta voi olla synnytyksen kululle haittaa. Kovaa kipua voi ja kannattaa lievittää.

Mitä voit tehdä: Mieti kivunhoitoa ja suhtautumistasi siihen jo raskauden aikana ja ota selvää erilaisista kivunhoitomenetelmistä. Luonnonmukaisia menetelmiä ovat muun muassa liikkuminen synnytyksen aikana,  hieronta, suihkussa tai ammeessa oleilu sekä akupainanta. Lääkkeellisiä keinoja löytyy ilokaasusta lukuisiin tehokkaisiin puudutuksiin. Jos koet voimakasta synnytys- tai kivunpelkoa, ota asia puheeksi neuvolassa raskausaikana.

Imetys (64,9 % murehtii)

Imetyksen onnistuminen mietityttää äitejä jo ennen synnytystä. Nykysuositusten mukaan täysimetystä tulisi jatkaa siihen asti, kun vauva on kuuden kuukauden ikäinen ja muun ravinnon lisänä vähintään vuoden ikään asti. Täysimetys toteutuu meillä tavoitteiden mukaisesti kuitenkin harvoin, ja puoli vuotta täyttäneistä vauvoista äidinmaitoa ylipäänsä saa noin 60 %.

Mitä voit tehdä: Jos imetys tuntuu aluksi hankalalta, pyydä rohkeasti imetysohjausta synnytyssairaalassa ja kotiin päästyäsi käänny neuvolan puoleen. Vaikeita vaiheita voi tulla imetyksessä myöhemminkin, ja sillloinkin kannattaa hakea apua. Harjoittelun ja sitkeän yrittämisen avulla imetys usein onnistuu.

Imettäminen on hieno lahja lapselle, mutta elämä ei kuitenkaan ole siitä kiinni. Et ole huono äiti, vaikka imetys ei jostakin syystä onnistuisikaan ja joutuisit antamaan vauvallesi äidinmaidonkorviketta. Tärkeintä on, että vauvasta välitetään, hän saa ravintoa, kasvaa ja kehittyy.

Parisuhteen tila (66 % murehtii)

Vauvan syntymä on elämän suurimpia iloja, mutta synnytyksen jälkeinen aika voi koetella parisuhdetta. Äidiksi ja  isäksi ei kasveta aina yhdessä yössä. Hyväkin parisuhde voi kärsiä uuden, vaativan perheenjäsenen vuoksi. Näin ei tarvitse kuitenkaan olla.

Mitä voit tehdä: Miettikää perhe-elämään ja parisuhteeseen liittyviä toiveitanne ja pelkojanne mielellään jo ennen  vauvan syntymää. Kun vauva on syntynyt ja perhe-elämä vakiintunut, huolehtikaa, että teillä on yhteistä aikaa myös puolisoina eikä vain vanhempina. Jakakaa vauvanhoito ja kotityöt, ja järjestäkää kummallekin myös omaa aikaa. Kun tuntuu vaikealta, muistakaa, että pikkulapsiaika on kuitenkin aika lyhyt ja väliaikainen vaihe elämässä. Parisuhdeongelmiin voi hakea apua esimerkiksi neuvolan kautta.

Näitä ei pelätä:

83,5 % vastaajista ei ole koskaan murehtinut, että harrastaisi liikaa liikuntaa.

Suomalaisäidit eivät myöskään ole kovin turhamaisia: 56 % ei ole koskaan etukäteen surrut, että vartalo menisi pilalle raskauden, synnytyksen tai imetyksen takia.
75,4 % vastaajista ei ollut murehtinut alkoholinkäyttöä alkuraskauden aikana.

Vauva 12/2011

Keskustelualueen säännöt
Tähdellä merkityt ovat pakollisia kenttiä