Raskaus luo vauvan, mutta raskaus luo myös äidin. Siihen liittyvät vartalon muutokset ovat kehon kunniamerkkejä, kirjoittaa Toisenlaiset äidit -ohjelman psykologi Leea Mattila.

Lukion ensimmäinen psykologian kurssi: Jo siellä opetettiin, että ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus. Vasta vuosien kuluessa olen todella ymmärtänyt, miten tärkeä asia lauseessa on.

Keho kantaa mielentiloja, jotka näkyvät hermoston toiminnassa, sykkeessä, hengityksessä ja asennoissa. Se muistaa nekin varhaiset asiat, jotka ovat ajattelun tavoittamattomissa. Kokemukset varastoituvat fyysisinä tuntemuksina.

Raskaus on barbapapamaista aikaa. Naisen vartalon muuntautuminen lapsentuottajaksi johdattelee vanhemmaksi tulevaa sopeutumaan myös psyykkisesti elämän muuttumiseen.

Sosiaalinen paine nauttia raskaudesta on suuri.

Sosiaalinen paine nauttia raskaudesta on suuri. Läheskään aina raskaus ei kuitenkaan ole hehkua. Muutamaan kuukauteen pakkautuu raudanpuute, hormonikuperkeikat, pahoinvointi, närästys, kummalliset ruoka-ainehimotukset, rintojen aristus, kutinat, liitoskivut, pukamat, turvotukset ja raskausarvet.

Neuvolan terveydenhoitaja kontrolloi odottajan painonnousua. Vatsa on joidenkin mielestä valtava ja joidenkin mielestä liian pieni. Ei ole ihme, jos raskaana olevasta naisesta se tuntuu hämmentävältä ja itsetuntoa latistavalta. Olenko viehättävä edes puolisolleni? Saanko entistä itseäni koskaan takaisin?

Ei tarvitse vetää vatsaa sisään ja kerrankin saa rinnat!

Kehon muutos voi myös olla myönteinen ja tuntua lumoavalta. Ei tarvitse vetää vatsaa sisään ja kerrankin saa rinnat! Onnistunut synnytys ja imetys lisäävät myönteistä psyykkistä kokemusta. Kehoni toimii! Minä osaan tämän!

Raskaus luo vauvan, mutta raskaus luo myös äidin. Siihen liittyvät vartalon muutokset ovat kehon arvokkaimpia kunniamerkkejä eletystä elämästä.

Vartalon hyväksyntä ja arvostus välittyy lapselle.

Itsestä huolehtiminen tarkoittaa myös vauvasta huolehtimista. Vartalon hyväksyntä ja arvostus välittyy lapselle, ja siirtyy malliksi suhtautua omaan kehoon. Se on valtavan tärkeä sosiaalinen perintö.

Kehosi on nyt erilainen kuin ennen, mutta parempi.

Voi hyvin, odottaja:

1. Hoivaa mieltäsi hyvän fyysisen kosketuksen kautta: ota kylpy, käy kampaajalla tai hieronnassa.

2. Muista perusasiat: sopiva liikunta, terveellinen ruokavalio  ja ihmissuhteiden vaaliminen.

4. Ota vastaan kehut ulkonäöstä. Huomaa, miten äitiys täydentää naiseuttasi.

Lue lisää Leean kolumneja täältä.

Leea Mattila on lapsen ja vanhemman suhteeseen erikoistunut psykologi. Hän työskentelee omassa Psykologipalvelut MindLink -yrityksessään ja on asiantuntija Livin Toisenlaiset äidit -ohjelmassa. Liv ja vauva.fi kuuluvat Sanoma-konserniin.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kolmatta lastaan odottava 24-vuotias Liisa toivoo kotisynnytystä.

Toisenlaiset äidit -ohjelmassa starttaa tänään jo neljäs tuotantokausi. Kauden aikana tavataan kymmenen perhettä, joiden arkea seurataan raskauden ja vauvan ensimmäisten viikkojen aikana.

Tämän päivän jakso keskittyy Liisaan, 24, ja Leeviin, 20, joiden uusperheeseen on syntymässä kolmas lapsi. Kotiäitinä olevalla Liisalla ja ammattikoulua käyvällä Leevillä on ennestään 1-vuotias tytär sekä Liisan 5-vuotias esikoistyttö.

Jaksossa jännitetään, toteutuuko pariskunnan toive siitä, että vauva voisi syntyä kotona. Onko Liisan ja vauvan vointi niin hyvä, että kotisynnytystä uskalletaan suunnitella?

Liisa haluaa pyrkiä lapsentahtisuuteen myös syntymän jälkeen. Hän suunnittelee imettävänsä vauvaa ja taaperoa yhtäaikaisesti.

Vanhempia mietityttää etukäteen kahden nuoremman pieni ikäero.

–Olen varautunut huutokonserttiin. Minea tulee varmasti ihmettelemään, että mikä tolla äidillä on sylissä, Leevi myöntää.

Juontaja Sami Kuronen ja ensimmäisen jakson perhe Liisa ja Leevi sekä Minea, Alina ja tyttövauva.
Juontaja Sami Kuronen ja ensimmäisen jakson perhe Liisa ja Leevi sekä Minea, Alina ja tyttövauva.

Ohjelmaa juontaa edelliskauden tapaan Sami Kuronen. Perheitä tapaa myös psykologi ja Theraplay-vuorovaikutusterapeutti Leea Mattila, jolla on vuosien kokemus lapsiperheiden kanssa työskentelystä. Leea Mattila kirjoittaa ohjelman teemoista myös kolumneja vauva.fihin.

Toisenlaisten äitien 4. kauden ensimmäinen jakso Livillä ja Ruudussa 19.9. kello 21.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Iinan ja Anssin kuopus syntyi raskausviikolla 41+0. Lapsivettä oli tihkunut jo ennen sairaalaan menoa, joten vauvalle jouduttiin syntymään jälkeen antamaan antibioottihoito.

”Epäilin tiistaiaamuna, että minulta olisi mennyt hieman lapsivettä. Kävin päivällä neuvolassa, ja minulta otettu lapsivesinäyte oli negatiivinen.

Illalla kuuden aikoihin aloin tuntea supistuksia muutaman kerran tunnissa. Ne tuntuivat vihdoin siltä, että synnytys alkaisi. Soitin lapsenvahdiksi tulevalle ystävällämme tiedon asiasta.

Sain nukuttua muutaman tunnin, heräsin ja kävin vessassa. Nukuin vielä tunnin, ja nousin kahden ja kolmen välillä ylös. En pystynyt kipujen vuoksi enää olemaan makuulla.

Pohdiskelin jälleen, oliko minulla mennyt aiemmin lapsivettä vai ei. Soitin sairaalaan, ja minulle sanottiin, että voisimme lähteä tulemaan sinne aamupalan jälkeen.

Olimme sairaalan pihassa kuudelta. Alkutarkastuksessa kävi ilmi, että lapsivettäni oli jo mennyt ja sain antibioottitipan.

Epiduraalin jälkeen pärjäsin kipujen kanssa hyvin.

Pääsimme synnytyssaliin, joka oli sattumalta sama kuin missä olimme olleet esikoiseni kanssa. Supistukset tulivat jo muutaman minuutin välein ja kivut olivat kovia. Pidin hetken lämpöpussia, ja siirryin sitten ilokaasuun. Se ei kuitenkaan auttanut kauaa, ja aloimme puhua epiduraalista. Sain puudutteen yhdeksän aikoihin.

Epiduraalin jälkeen pärjäsin kipujen kanssa hyvin. Tunnin kuluttua aloin tuntea tarvetta ponnistaa, ja kahdeksan minuutin ponnistamisen jälkeen vauva syntyi.

Vauva oli muutama sata grammaa painavampi kuin mitä isoveli oli syntyessään ollut. Helpotuksekseni hän osasi syödä heti.

Vauvan tulehdusarvot olivat kohollaan ja siirryimme vastasyntyneiden akuuttikeskukseen

Torstaina kätilö katsoi, että vauva oli kosketettaessa vähän jäykkä. Vauvan tulehdusarvot olivat kohollaan ja siirryimme vastasyntyneiden akuuttikeskukseen, jossa aloitettiin antibioottihoito. Minua huolestutti ja itketti, vaikka samalla tiesin, että kaikki tulee sujumaan hyvin. Luultavasti vauva oli saanut infektion, koska lapsivettä oli mennyt niin pitkään ennen synnytystä.

Lääke tepsi nopeasti, mutta jäimme antibioottihoidon loppupäiviksikin akuuttiosastolle. Saimme siellä perheelle oman huoneen ja synnytysosastolla oli puolestaan ruuhkaa.

Sunnuntaina kävi ilmi, että olin saanut vatsapöpön ja jouduin lähtemään kotiin. Vauva jäi sairaalaan isänsä kanssa. Minua harmitti älyttömästi. Onneksi vauva ja isä pääsivät kotiin jo seuraavana päivänä.

Isoveljellä oli ollut mummojen kanssa hauskaa, mutta nyt alkaa näkyä kiukuttelua pitkän poissaolon vuoksi. Hän on hirveän kiinnostunut vauvasta ja osaa hienosti silitellä pikkuveljeä.”


Ja kuusi viikkoa myöhemmin.
Raskausviikolla 36...
 

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.