Vauva ei tarvitse kliinistä, viimeisen päälle putsattua kotia – mutta tietyt vinkit on hyvä pitää siivotessa mielessä.

1. Vauva syntyy pian. Kuinka siistiä kotona pitäisi olla?

Vauva ei tarvitse kliinistä, viimeisen päälle putsattua kotia. Jos kodin on jo aiemmin pitänyt kohtuullisen siistinä, tavalliset siivoukset riittävät jatkossakin.

Moni tuore vanhempi kuitenkin haluaa, ettei koti ole kuin sotkuinen, kun synnytyssairaalasta kotiutuu. On helpompi keskittyä vauvaan, kun koti on järjestyksessä eikä tarvitse ihan ensin ajatella vaikkapa imuroimista.

Mitä pienempi vauva on, sitä tarkempi hygienian kanssa pitää olla. Vastasyntyneen vastustuskyky ei ole vielä kehittynyt. Tärkeintä on, että vauvan hoitajat pitävät kätensä puhtaina. Käsidesiä ei yleensä tarvita.

Kyläilijöidenkin pitää pestä kädet, kun he tulevat katsomaan vauvaa.

Kun vauva oppii ryömimään, lattia on hyvä pitää suhteellisen puhtaana. Imurointi riittää, toki aina välillä lattiat on hyvä pyyhkiä nihkeällä mopilla.

Imurointia helpottaa, jos leluille on helpot säilytyspaikat.

2. Pitääkö vauvan pyykit pestä erillään muusta pyykistä?

Vauvan vaatteet voi pestä muun perheen pyykkien seassa, mieluiten 60 asteessa. Hellävaraiset, hajusteettomat pesuaineet sopivat herkälle iholle.

3. Vauva työntää kaiken suuhunsa. Pitääkö häntä estellä?

Tavaroiden suuhun laittaminen on vauvan tapa tutkia maailmaa. Turhaan häntä siis ei kannata rajoittaa. Kotona voi ottaa rennommin kuin paikoissa, joissa on paljon ihmisiä.

Vauvan suuhun päätyviä leluja voi pestä silloin tällöin käsitiskiaineella.

Jo leluja ostaessa kannattaa miettiä, kestävätkö ne vesipesun. Pehmolelut eivät usein kestä vesipesua, mutta niitä voi tuulettaa ja tomutella silloin tällöin. Talvella ne voi viedä pakkasilmaan raikastumaan.

4. Vauva syö sormin suoraan pöydältä. Voiko pöytää pyyhkiä puhdistusaineella?

Kun tahrat pyyhkii tuoreeltaan, pelkkä vesi ja tarvittaessa käsitiskiaine riittävät. Rätti pitää huuhdella ja kuivata hyvin.

Todennäköisesti vauva syö ruuanpalan joskus myös lattialta. Kotona tästä ei kannata huolestua.

5. Millaisia siivousaineita hankin?

Lapsiperhe pärjää samanlaisilla siivousaineilla kuin muutkin.

Perusterveet eivät tarvitse kotioloissa desinfioivia ja antibakteerisia siivousaineita. Pitkän päälle niistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä liika hygieenisyys voi häiritä kasvavan lapsen immuunipuolustuksen kehittymistä.

Yleispuhdistusaineiksi riittää usein lievästi emäksinen tai neutraali pesuaine, kuten käsitiskiaine. Myös pelkällä vedellä ja mikrokuituliinalla pärjää pitkälle.

Vanhemman ei kannata väsyttää itseään siivoamisella. Käytä pahimman paikan taktiikkaa.

6. Mitkä ovat kodin bakteeripesiä, joiden putsaus usein unohtuu?

Ovien ja kaappien kahvojen, wc-pöntön vetimen, hanojen ja valokatkaisijoiden puhdistaminen jää helposti. Ne kannattaa pyyhkiä silloin tällöin.

Tiskirätti muuttuu likaa ja bakteereja muhivaksi, haisevaksi mytyksi, jos sitä ei käytön jälkeen huuhtele hyvin ja laita ilmavasti kuivumaan. Rätti on hyvä vaihtaa puhtaaseen noin viikon välein, tarpeen mukaan.

7. Vauvanhoito vie kaiken ajan. Entä jos en jaksa siivota?

Vauvan synnyttyä kotitöiden määrä kasvaa, ja samalla siivoamiselle jää vähemmän aikaa. Jos vauva vielä valvottaa öisin, tiskivuoriin tai rättiin tarttuminen voi tuntua ylivoimaiselta. Samalla sotku voi stressata, jos kodin on tottunut pitämään tiptop.

Jos kotiaskareita jaksaa tehdä vähän päivittäin, ei isoa kaaosta pääse niin helposti syntymään. Kannattaa myös miettiä, mitkä työt ovat välttämättömiä ja mitkä voi hoitaa sitten joskus. Vauva ei kaipaa kiiltävää kotia, eikä vanhemman kannata väsyttää itseään siivoamisella.

Siivotessa voi käyttää esimerkiksi pahimman paikan taktiikkaa. Jos ympäriinsä lojuvat vaatteet häiritsevät eniten, voi aloittaa niistä ja jatkaa samaan tyyliin niin kauan kuin aikaa on. Tällä tavoin siivoamisesta saa isoimman ilon.

Vauvanvaatteiden ja tavaroiden sijaan läheisiltä voi pyytää lahjaksi apua kotitöihin.

Haastateltavat ja lähteet: Kemikaalikimara-blogin kirjoittaja ja tietokirjailija Anja Nystén sekä Marttaliiton kehittämispäällikkö Teija Jerkku.

Vauva 10/16

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Äidit kertovat, mihin kaikkeen äitiyspakkauslaatikko taipuu.

Vauvan Facebook-seuraajat keksivät laatikolle hyviä käyttötapoja.

1. Kissanpoikueen pentulaatikko

"Kuvassa on egyptinmaupentue vanhempiensa kanssa", Heidi Räihä kertoo.

Heidi liitti kuvan pentueesta Vauvan Facebook-sivulle ja kertoo viestissä lisää.

"Laatikko on loistava pentupesä. Kun puolikkaan kannen laittoi päälle, niin emo sai rauhaa talon muulta elämältä. Korkeat reunat myös pitivät pennut laatikossa. Ainoat vahingot, joita laatikko kärsi, ovat pienet hampaanjäljet reunassa."

2. Lapsen taideteosten varasto

Tila voi tosin loppua kesken, kun naperon luomisvimma oikein pääsee vauhtiin.

3. Joulukoristeiden jemma

Joulu vie paljon tilaa aina, vaikka on vain kerran vuodessa. Tallessa on!

4. Ihan oma pallomeri

Mahtava idea! Ei ehkä ihan kestä vertailua ristelyalusten pallomeriin, mutta onpahan lähellä ja ilmainen. Eikä pienikään taapero häviä pallojen sekaan.

5. Sisarukselle kierrätettävien vaatteiden piilo

Se tunne, kun saa kaivaa pieneksi jääneet esiin seuraavaa vauvaa varten. Voi miten tätä rakastin, pian sille on taas käyttäjä!

6. Muistojen laatikko

Entä ne pienet vaatteet, jotka haluaa ihan vain säilöä ikiajoiksi? Ensitutti, synnärin ranneke, mummin neuloma nuttu, pudonnut maitohammas – sinne vaan.

7. Aikakapseli

Lisää rakkaimpien vauvatarvikkeiden joukkoon vaikka aikakaus- tai sanomalehti vauvan syntymävuodelta, lähiravintolan ruokalista hintoineen, kuva jääkaapin sisällöstä ja perheen kodista. Laatikko kiinni, ja auki vasta, kun lapsi täyttää 18.

8. Lelulaatikko

Iso ja tukeva – mitä muuta voisi enää pyytää?

9. Väärän vuodenajan varasto

Talvivaatteet laatikkoon kesäksi, kesäkamppeet talveksi. Sopii myös kausiverhoille ja muille tekstiileille.

10. Koiranpeti

Ei, kissa ei ole ainoa eläin, joka viihtyy laatikossa. "Tarkoitus oli laittaa sinne pienet vaatteet, mutta..."

Kuva: Päivi Murorinne
Kuva: Päivi Murorinne

11. Ja tietenkin: vauvan ensisänky

Yhä kelpo vaihtoehto. Petaa laatikkoon patja ja lakanat, valmista on! (Sivuhuomautus: kantta ei laiteta päälle, kun laatikkoa käytetään vauvansänkynä – tätä kysyttiin ihan vakavissaan eräässä synnytysvalmennusryhmässä.)

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Esimerkiksi sektio, raskausajan diabetes ja imukuppisynnytys ovat yleisempiä vanhemmilla ensisynnyttäjillä.

On tiedetty pitkään, että esimerkiksi sikön kehityshäiriön riski kasvaa äidin ikääntyessä. Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan kuitenkin jo ensisynnyttäjän 25 vuoden ikä merkitsee kohonneita terveysriskejä äidille itselleen.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun on selvitetty näin laajasti ja yksityiskohtaisesti sekä äidin että lapsen terveyden yhteyttä äidin ikään.

– Havaitsimme, että äidin riskit lähtevät nousuun jo ennen kuin äidin iän vaikutus näkyy lapsen terveydessä, kertoo tutkimuspäällikkö Reija Klemetti THL:stä.

Jo 25-vuotiaalla ensisynnyttäjällä on nuorempiin verrattuna kohonnut riski keisarileikkaukseen, raskausajan diabetekseen ja esimerkiksi imukuppisynnytykseen. Vähän myöhemmin kasvaa riski kohonneeseen verenpaineeseen.

Suomalaiset saavat lapsia entistä vanhempina. Yhä useampi ensisynnyttäjä on yli 35-vuotias.

– Selvää on, että äitejä ei missään nimessä pidä säikytellä riskeillä. Yksittäinen odottaja voi vaikuttaa omaan tilanteeseensa lähinnä terveellisten elintapojen kautta, Klemetti sanoo.

Ikä voi vaikuttaa siihen, miten tehokkaasti kohtu synnytyksessä toimii.

– Tutkimus voi toisaalta antaa vanhemmille ensisynnyttäjille viestin siitä, että esimerkiksi synnytyksessä esiintyneistä ongelmista ei pidä syyllistyä. Ikä voi vaikuttaa synnytyksen kulkuun kuten siihen, miten tehokkaasti kohtu toimii.

Klemetti toivoo, että äidin iän merkitys huomioitaisiin neuvoloissa. Tärkeää on kiinnittää huomiota käyntien sisältöön, tarkkoihin esitietoihin ja raskaana olevan vointiin, keskustella äidin mahdollisista huolista ja tunnistaa asiat, jotka vaativat seurantaa.

Terveysriskit lapselle alkavat nousta vähitellen, kun ensisynnyttäjä on kolmekymppinen. Ensimmäisenä kasvaa ennenaikaisen synnytyksen, vastasyntyneen pienipainoisuuden ja pitkän sairaalassaoloajan riski.

Tutkimuksessa oli mukana 228 348 synnyttäjää, kaikki Suomessa vuosina 2005–2014 synnyttäneet 20-vuotiaat ja sitä vanhemmat ensisynnyttäjät. Vertailuryhmänä käytettiin 20–24-vuotiaita synnyttäjiä. Tutkimus julkaistiin Acta Obstetricia et Gynegologica Scandinavica -lehdessä. 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Raskausajan 4D-ultra maksaa yksityisellä noin 250–370 euroa. Selvitimme myös, mitä tutkimus sikiöstä kertoo.

Nämä ovat kuvia, joita jaetaan somessa ja äitipalstoilla innostunein saattein: Meidän prinsessan 4D <3 / Pojalla on isän huulet! Ja aika usein keskustelu jatkuu: Missä kävitte, mitä maksoi, oliko millainen kokemus? Mitkä viikot, näkyikö hyvin? 

Menevätkö tulevat vanhemmat 4D-ultraan kivojen kuvien takia, ihailemaan vauvan kasvonpiirteitä ja varmistumaan sukupuolesta? Ultratutkimuksiin ja sikiödiagnostiikkaan erikoistuneen asiantuntijan mukaan näin ei ole.

Naistentautien ja synnytysten sekä perinatologian erikoislääkäri, dosentti Pekka Taipale kertoo, että hänen kokemuksensa mukaan odottajilla on ensisijaisesti tarve varmistua sikiön terveydestä. Taipale tekee ultria Terveystalossa.

– Kävijöissä on sellaisiakin odottajia, jotka eivät edes halua saada tietoon vauvan sukupuolta, Taipale sanoo.

Välttämätön käynti yksityisellä ei ole: valtaosa terveyteen vaikuttavista vakavista rakennepoikkeamista  havaitaan tehokkaasti jo julkisen puolen seulontaultrissa. Kolmiulotteista 3D-kuvaa ja sen videokuvaversiota eli 4D-kuvaa näyttävät laitteet ovat yleistyneet myös niissä.

Käynti yksityisellä on myös kallista. Lisää hinnoista alla.

Millä raskausviikoilla 4D-ultraan kannattaa mennä?

Periaatteessa 4D-ultran voi tehdä missä raskauden vaiheessa tahansa. Yleisimmin 4D:ssä käydään raskauden puolivälin paikkeilla tai vähän sen jälkeen.

Pekka Taipaleen mukaan parhaan hyödyn tutkimuksesta saa 24.–30. raskausviikoilla. Silloin sikiö on pitkälle kehittynyt, ja näkyvyys ultrassa on yleensä hyvä. Sikiön osien näyttäminen vanhemmille onnistuu myös hyvin. 

– Esimerkiksi sydämen ja munuaisten lopulliset rakenteet näkee silloin jo todella hyvin. Joskus, mutta onneksi harvoin, käy niin, että vaikkapa sydämessä huomataan poikkeavuus, jota rakenneultrassa ei ole havaittu.

3D/4D-ultrassa lääkäri käy läpi muun muassa sikiön sydämen, aivot ja pään, selkäytimen, vatsan elimet ja raajat. Yksityiskohtia voidaan vielä tarkastella tietokoneella jälkikäteen.

Rakenneultran jälkeen havaittavat poikkeamat ovat yleensä lieviä. Tieto voi auttaa varautumaan tulevaan synnytyksessä ja vastasyntyneen hoidossa.

Näkyvyys ultrassa huononee 30. raskausviikon jälkeen. Sikiön kasvaessa sen ihon ja kohdun seinämän väliin jää vähemmän lapsivettä, jota puolestaan tarvitaan kolmiulotteisen kuvan muodostamiseen. Kasvoja ei välttämättä saada näkyviin, jos sikiön pää on jo laskeutunut äidin lantioluiden väliin.

Saako ultrasta Kela-korvauksen?

Kela voi korvata yksityisellä tehdystä ultratutkimuksesta osan, jos käynti sijoittuu raskausviikoille 10–14 tai 18–21. Samoilla viikoilla tehdään julkisen puolen seulontaultrat. Lisäksi Kela korvaa osan lääkärinpalkkiosta.

Muilla raskausviikoilla tutkimuksesta voi saa Kela-korvauksen, jos sille on lääkärin perustelema tarve. Se voi olla esimerkiksi äidin raskausmyrkytys, vuoto, tai selkeä sairauden diagnoosi. Korvaus haetaan jälkikäteen, ja Kela päättää korvattavuuden hakemuksen perusteella.

Mitä 4D-ultra maksaa?

Vertailuun pyydettiin lääkäriasemilta raskauden puolivälissä tehtävän 4D-ultran hinta-arvio ennen Kela-korvauksia. Hinnoissa on mukana lääkärinpalkkio ja toimistomaksu.

Kelan korvaus on ultratutkimuksen osalta enintään 18 euroa. Esimerkiksi 45 minuutin erikoislääkärikäynnistä korvataan 21 euroa.

Kokonaishinta voi vaihdella samassakin toimipisteessä sen mukaan, kuka tutkimuksen tekee. Hintaan voi vaikuttaa myös tutkimuksen kesto sekä mukaan annettavat kuvat tai videoklipit. Tarkista hinta, kun olet varaamassa aikaa.

  • Terveystalo, eri paikkakunnat: noin 370 euroa, lääkäristä riippuen. Kuvat kuuluvat hintaan.
  • Aava Raskausklinikka, Helsinki: 334,85 euroa. Muistitikkutallenne sisältyy hintaan.
  • Dextra Koskiklinikka, Tampere: 330,8–335,8 euroa, lääkäristä riippuen.
  • Dextra Lapsettomuusklinikka, Helsinki: 319,50–329,50 euroa, lääkäristä riippuen.
  • Mehiläinen Töölö, Helsinki: noin 300 euroa, lääkäristä riippuen.
  • Femeda, Helsinki: 265 euroa (rv 18+0–21+6) / 245 euroa (rv 22->)
  • Felicitas, Helsinki: 262,70 euroa. Muistitikku/dvd-tallenne lisäksi 5 euroa.
  • Bulevardin klinikka, Helsinki: 252 euroa (rv 18+0–21+6) / 233 euroa (rv 22->)
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Joidenkin mielestä raskausmahaa saa kommentoida ja kosketella vapaasti.

Sehän on valtava!

”Mitä ihmettä olet syönyt?” Vanhempi miesasiakas tuli pitkästä aikaa ostoksille myymäläämme ja näki vatsani.

”Tyttö tulee, kun on takamuskin levinnyt.” Kiitos vaan.

”Älä nyt siihen poksahda.” Kuulin miesasiakkailtani paljon ärsyttäviä kommentteja, joista tämä oli pahin.

”Oho, sehän kasvaa nopeasti!” Anoppi tarjosi minulle lainaksi vanhoja housujaan, jotka ovat kokoa 42. Olen itse kokoa 36, ja kommentti tuntui loukkaavalta.

”Makea on tainnut maistua”, potilas totesi minulle töissä, kun katseli vatsaani. Olin raskausviikolla 30.

”Eipä tarvitse odottaa enää kauan”, apteekin rouva kommentoi vatsaani, kun olin kuudennella kuulla.

”Saat vitoset”, poikaserkkuni totesi, kun olin viimeisilläni. Tuli tyttö, joka painoi 3 200 grammaa.

”Olet puolikas maapallo. Tee tilaa, että muutkin mahtuvat”, työkaverini sanoi, kun istuin taukotilan sohvalla.

Tai ihan liian pieni

”Syötkö tarpeeksi?” Odotin esikoistani, ja moni ihmetteli vatsani kokoa. Se alkoi näkyä kunnolla vasta viimeisellä kuukaudella.

”Onko laskettu aika laskettu väärin?” H-hetkeen oli vielä kaksi kuukautta.

”Vauvasta tulee varmaan tosi pieni”, minulle sanottiin, kun odotin esikoistani. Se tuntui kurjalta, ja mietin, onko vauvalla kaikki hyvin.

”Vatsasi näyttää aina ihan samalta”, terveydenhoitaja tokaisi. Olin kahdeksannella kuulla.

Ja siihen saa koskea?

Anoppi hipelöi vatsaani aina, kun tapasimme. Lopulta sanoin hänelle, että miksi silittelet läskejäni.

Uusi työntekijä tuli työpaikallemme, ja hän taputteli vatsaani jo ennen kuin ehdimme esittäytyä. Täti sai lentävän lähdön luotani.

Naapurin rouva silitteli mahaani hississä ja ihmetteli, olenko raskaana ollenkaan. Synnytin pari viikkoa sen jälkeen.

Puolisoni täti kysyi, saako hän tunnustella vatsaani. En ehtinyt edes vastata, kun hän jo taputteli sitä. Miksi? Enhän minäkään koskettele tuntemattomien vatsoja.

Lähde: Vauva.fin kysely

Vauva 12/16

Vierailija

Liian iso tai pieni, onko lupa lääppiä? Odottajat kertovat, miten mahaa on arvosteltu

Mua ei lääpitty, mutta katkera lapseton työkaverini +50v nainen teki raskauteni huomattuaan aina minut nähdessään oksennusääniä ja feikkikakomista, kun mun vatsa oli kuulemma niin ällöttävä. Vatsa pysyi aika pienenä siihen asti, kunnes jäin äitiyslomalle, jolloin pullahti kunnolla. Suurin osa työkavereista huomasi mun olevan raskaana, kun takana oli jo 6 kk. Enkä siis ollut lähtökohtaisesti lihava. En myöskään tuonut raskauttani mitenkään erityisesti esille, joten tuo työkaverin oksennusshow...
Lue kommentti
Vierailija

Liian iso tai pieni, onko lupa lääppiä? Odottajat kertovat, miten mahaa on arvosteltu

Mä olen onneksi säästynyt hipelöinneiltä ja typeriltä kommenteilta (nyt menossa rv 32+4). Kukaan ei ole edes kysellyt, että saako silitellä. Kommentteja mahasta ei ole kuulunut kuin äidiltä, kaverilta ja kälyltä. Äiti ja kaveri kommentoivat mahaa ihanaksi ja käly (jota en ollut nähnyt aikoihin) totesi että "sullahan on jo kunnon maha!" Nyt pitääkin koputtaa puuta ettei tulekaan hiplailuyrityksiä tai tökeröitä kommentteja...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.