Leikitään virpomista! Tää soittais ovikelloa ja se sanois...

Virpominen on aikuisten ja lasten yhteinen leikki, ja tässäkin leikissä on sääntöjä. Tosin vain harvat niistä ehdottomia. Yksi sääntö on ylitse muiden: älä niuhota. Kuten muistakin perinneleikeistä, virpomisesta on erilaisia versioita.

Virpomispäivä on palmusunnuntai tai lankalauantai. Jos et ole varma päivästä, ota selvää paikkakuntasi tavoista.

Kursivoidut kohdat ovat lukijoiden sitaatteja Meidän Perheen Facebookista.

1. Oksa on tärkeä.

Jos aikuiset ovat jostain virpomisessa yksimielisiä, se on tämä: virpojalla pitää olla kunnolla koristeltu pajunoksa, ja se pitää jättää virvottavalle. Koristelematon oksa tai virvottavan jättäminen ilman oksaa ei kuulu leikkiin. Ainakaan yleensä:

Jokunen vuosi sitten oli ovella pari söpöä tyttönoitaa, hienot lorut oli mutta oksat vähissä ja paikkoja vielä monta. Kysyivät kohteliaasti, voiko palkan saada vaikka ei jätä oksaa. Ja tokihan me näin sovittiin.

2. Loru kuuluu asiaan.

Tuppisuuna ei virpoja voi olla. Ensimmäiseksi kuuluu tervehtiä ja kysyä lupa: "Hei! Saako virpoa?"

Ei ehkä yllätä, että virpomisloruja on monia, aivan yhtä oikeita. Tässä yksi perusrakenne, josta tunnetaan myös useita pidempiä versioita: "Virvon varvon tuoreeks terveeks tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle."

3. On lupa pukeutua noita-asuun tai ei.

Perinteisesti virpomisleikkiin on pukeuduttu noita-akoiksi tai trulleiksi. Mutta tässäkin perinneleikkiin on tullut uusia sävyjä. Ovelle voi hyvin ilmaantua vaikka kissoja, pupuja, peikkoja, batmaneita, velhoja, legoukkoja tai hämähäkkejä.

Osa aikuisista on sitäkin mieltä, että tavalliset ulkovaatteet ovat paras virpomisasu – ja osa on ehdottomasti eri mieltä.

Viime vuonna meidän poika kävi virpomassa ritariksi pukeutuneena.

Minä en tykkää halloween-meiningistä pääsiäisenä, parempi vaikka tavallisissa vaatteissa, mutta huolella koristellut vitsat pitää olla.

Tavallisissa vaatteissa virpomaan? No way. Multa ei ainakaan tipu mignonia, jos ei ole mitään yritystä. Kissapuku on hyvä myös. Pitäähän noidilla olla apureita.

4. Aikuinen, käyttäydy nätisti.

Kaikki aikuiset eivät tykkää virpojista. Joidenkin mielestä se on kerjäämistä, osan mielestä taas muuten vain väärin.

Leikistä saa kieltäytyä. Jos et halua virpojia kylään, älä avaa ovea. Tai laita esille lappu "Ei virpojia, kiitos." Virpojille äiti tai isä voi neuvoa, että kelloa soitetaan kerran tai kaksi, ei jäädä renkuttamaan.

Jos olet jo ovella, on turha purkaa harmia lapseen. Jos ehdottomasti haluat kieltäytyä virpomisesta, tee se kohteliaasti.

Lapselle ei saa hermostua, vaikka asu tai loru olisivatkin mielestäsi vääränlaisia tai tilanne menisi muuten vähän väärin. Leikin tarkoituksena ei ole kiusata tai aiheuttaa pahaa mieltä.

5. Palkan on tarkoitus ilahduttaa

Tässä leikissä vastaanottajan rooliin kuuluu tarjota pieni palkka, joka ilahduttaa virpojaa. Helpoimmalla pääset, jos varaat kotiin pieniä suklaamunia tai muita pääsiäisherkkuja.

Palkan saatuaan virpoja kiittää nätisti, vaikka palkka ei olisikaan mieluisin. Ja jos nälkä yllättää jo kesken virpomisreissun, herkkujen kääreet kuuluvat tietysti roskikseen tai taskuihin.

Vierailija

Virpomisleikin oikeat säännöt – myös aikuisille

No tulihan noissa jutuissa selväksi, että perinteitä on monenlaisia. Palmu- eli virpomasunnuntai on ensi sunnuntaina. Itäistä perinnettä noudattivat karjalaiset, alunperin ortodoksit, jotka koristelivat virpomavitsat ja kulkivat toivottamassa hyvää vuodentuloa ja terveyttä naapurin emännille. Savossa ja Pohjois-Karjalassa on perinteisesti virvottu muitakin ihmisiä. "Palkka" on käyty noutamassa viikon päästä pääsiäissunnuntaina, jolloin oli päästy paastosta ja herkuteltiin. Länsi-Suomessa ei ole...
Lue kommentti
Kuva: Milka Alanen

Alvarin mielestä BMX-pyörän selässä voi oppia voittamaan pelkonsa.

”Sain tietää BMX-pyöräilystä, kun isi näytti tabletilta siitä kuvia. Innostuin, koska osaan aika hyvin keulia.

Sain pyörän synttärilahjaksi, kun täytin kolme vuotta. Minulla on maastorenkaat. Oikea BMX-pyörä on hyvä, ei tarvii kelloa.

Ajohanskat on hyvä olla. Myös selkäsuojus, polvisuojus, käsisuojus ja kyynärpääsuojus voi olla, mutta ei tarvii. Kypärä on erilainen kuin tavallinen kypärä, siinä on leukasuojus. Mun kypärässä on lepakon kuva leukasuojuksen päällä.

BMX-radalla on kumpuja ja lopussa kaarretaan, ja välillä jonotetaan ja odotetaan vuoroa. Jonottelu on välillä vähän tylsää. Siellä olen oppinut ajamaan seisaaltaan ja nokittamaan.

Hauskimpia on ne kummut ja uusi alimeno, jossa pitää mennä siiman alta ajaen. Ja se, kun saa mennä juomaan. Sinne on tullut uusi juomahana.

Jos pelottaa, voi sanoa siitä opelle, opella voi olla jotain keinoja siihen.

Kaikkien kannattaa kokeilla BMX:ää, koska se on aika kivaa. Jos pelottaa, voi sanoa siitä opelle, opella voi olla jotain keinoja siihen. Ja minä voin sanoa, että kannattaa edes kokeilla.”

Alvar, 5

Moni lapsi löytää itse oman lajinsa. Jos sopivaa ei vielä ole tullut vastaan, anna Meidän Perheen harrastuskoneen auttaa!

 

Suomalaiset lapset harrastavat paljon, selviää Meidän Perhe -lehden kyselystä. Lapsuudentutkijan mukaan harrastamiselle ei kannata antaa liian isoa painoarvoa. ”Harrastamispakosta on tyhmää ahdistua”, Kirsi-Pauliina Kallio sanoo.

Onko mitään ihanampaa, kuin nähdä, miten oma lapsi kehittyy ja oppii uutta? Silmien loiste, joka viestittää ”minä osaan!”

Mutta onko se onnellinen katse kaiken vaivan arvoista? Meidän Perhe selvitti, miten paljon aikaa ja rahaa suomalaisperheet lastensa harrastuksiin käyttävät. Valtaosalla lapsista oli 2–3 harrastusta. Ja perheissä keskimäärin 2–3 lasta. Lyhyelläkin matematiikalla tajuaa, että on siinä vähän aikatauluttamista, että arjen saa sujumaan.

”Tuntuu, että välillä ajatellaan, ettei lapsella ole ollut hyvä lapsuus, jos ei ole panostettu monipuolisesti harrastustoimintaan.”

Lapsuudentutkija Kirsi-Pauliina Kallio Tampereen yliopistosta on vertaillut lasten arkea Suomessa ja Briteissä. Isossa-Britanniassa lasten vapaa-aika kuluu usein esimerkiksi vanhempia autellen ja kavereiden kanssa, ei ohjatusti harrastaen.

–Suomessa harrastamisella on paljon suurempi merkitys. Meillä lapset kokevat harrastamisen täysin luonnollisena osana arkea. Se on samalla lailla itsestään selvä asia kuin koulunkäynti ja kotona olo, Kallio sanoo.

”Ei kukaan ole sen takia luuseri, että ei ole harrastanut mitään lapsena.”

80 prosenttia Meidän Perheen kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että hyvän vanhemman velvollisuus on tarjota lapsilleen harrastusmahdollisuuksia. Tutkijan mukaan harrastamiselle ei kuitenkaan kannata antaa liian isoa painoarvoa. Jos vaikka perheen talous tai vanhempien jaksaminen joutuu liian koville lasten harrastusten tähden, kannattaa tilanne arvioida uudestaan.

–Harrastamispakosta on tyhmää ahdistua. Voiko itselleen rakentaa turhempaa vankilaa? Ei lasta kukaan pysty etukäteen pelastamaan sillä, että olisi 100-prosenttinen äiti tai isä. Eikä kukaan ole sen takia luuseri, että ei ole harrastanut mitään lapsena.

–Tuntuu, että välillä ajatellaan, ettei lapsella ole ollut hyvä lapsuus, jos ei ole panostettu monipuolisesti harrastustoimintaan. Hyvä lapsuus voi kuitenkin olla monenlainen.

”Voi kuulostella, haluaako lapsi harrastaa mitään.”

Myös lapsen vapaa-ajan rooli voi olla monenlainen. Se voi olla yhdessäoloaikaa perheen kanssa, kavereiden kesken majan rakentamista tai jokin harrastus.  Kallion mukaan kannattaa miettiä, mistä perheen hyvinvointi syntyy ja mistä lapsi itse on innostunut.

–Voi kuulostella, haluaako lapsi harrastaa mitään, vai olisivatko hänelle vaikka uimahallireissut vanhempien kanssa kiva asia.

Lue lisää aiheesta elokuun Meidän Perhe -lehdestä!

Vierailija

Tutkija: Lapsen ei tarvitse harrastaa mitään

Meillä on 6- ja 4-vuotiaat lapset. Olen yrittänyt jo useamman vuoden oikein tyrkyttää harrastuksia, varsinkin nyt kun jään taas äitiyslomalle. Kumpainenkin lapsi sanoo varsin painokkaasti, että he haluavat olla isän ja äidin kanssa kotona ja leikkiä keskenään. Kun päiväkodissa kysellään harrastuksista, kuusivuotias sanoo ylpeänä harrastavansa pyöräilyä ja retkeilyä. Pienempi sanoo harrastavansa musiikkia. Onneksi meillä on paljon soittimia (mies musiikkialalla töissä) ja ne ovat lasten...
Lue kommentti
Vierailija

Tutkija: Lapsen ei tarvitse harrastaa mitään

Vierailija kirjoitti: Harvinaisen typerä juttu. Päin vastoin, harvinaisen viisas juttu. Tietysti lapsilla on hyvä mielekästä tekemistä ja tarpeeksi liikuntaa vapaa-ajalla tabletin tuijottamisen sijaan, mutta jokailtainen kuljetusrumba on vapaaehtoinen elämäntapa, eikä mikään pakko. Enkä tiedä siitäkään, onko vapaa-ajan toiminnan tavoitteellisuus kovin tärkeää. Koulu on kuitenkin lapsen työtä. Äärimmäisen harvasta lapsesta tulee harrastuksensa ammattilaista. Tulevan tradenomi-Tuijatapanin ei ole...
Lue kommentti

Vanhempi saa mielenrauhan, kun tietää, mitä lapsi tekee puhelimellaan.

Ostaessamme ekaluokkalaiselle ensimmäisen puhelimen emme tajunneet, miten koukuttavia siihen ladattavat (ihan järkevätkin) pelit ovat. Vuoden kestäneen peliaikajankkauksen jälkeen tajusimme asentaa puhelimeen Screen Time -sovelluksen, jolla voi paitsi seurata myös rajoittaa sovelluskohtaisesti lapsen puhelimenkäyttöä.

Aikarajoituksen takana ovat nyt pelit, mutta ulkopuolella esimerkiksi viestisovellukset. Lapsi tottui rajoituksiin nopeasti, ja turha vääntö puhelimella olosta loppui.

Tuntuu myös turvalliselta, että näemme Screen Timesta tarvittaessa kaiken, mitä lapsi puhelimellaan tekee. Sovellus toimii hienosti Androidissa, vaikka aikuisella olisi iOS, mutta isomman lapsen iPhonen sovellus sekoitti. Screen Time premium 4,90/kk. Ensimmäinen kuukausi ilmainen.

Älyllä tai ei – muista hankkia lapsen puhelimeen kunnon kuoret, jotta se ei ole kohta entinen.

  1. Kevyt kannettava. Ohuessa älypuhelimessa on kaksi kameraa, kolmen vuoden takuu ja 16 gigaa tallennustilaa, jota voi laajentaa muistikortilla. Huawei P8 Lite, 120 e.
  2. Valmiiksi suojattu. Vettä ja pölyä kestävä älypuhelin pärjää jopa repun pohjalla. Käyttäjien mukaan 1,5 gigan keskusmuisti jaksaa pyörittää Pokémon Gotakin. 8 gigan tallennustila. Samsung Galaxy Xcover 3,165 e.
  3. Kestävä klassikko. Tällä onnistuvat puhelut, tekstarit ja matopeli. Koulun jälkeen voi kuunnella radiota ja MP3-soitinta ja kuvata kahden megapikselin kameralla. Pitkään kestävä akku. Nokia 3310, 59 e.