Miten trampoliinihyppely vaikuttaa lantionpohjaan? Kuinka pian synnytyksen jälkeen uskaltaa kokeilla? Kätilö Emilia Ek vastaa.

Kätilö ja ja Bailamama-terveysliikuntakonseptin kehittäjä Emilia Ek kertoo, että moni nainen yllättyy tramppaa kokeillessaan, kun lihakset eivät pidäkään. Tuntuu painetta ja ehkä lirahtaakin.

– Lirahtaminen on merkki siitä, että lihaksia täytyy ennen pomppimista vahvistaa. Liiallinen rasitus voi aiheuttaa sen, että lantionpohjan lihakset väsyvät liikaa ja pettävät, Ek sanoo.

Hyppimisestä ei tarvitse luopua, kun malttaa edetä rauhallisesti. Ennen tramppaharjoittelua lihaksia voi treenata imaisemalla emätintä ja peräaukkoa ylös ensin seisten, sitten esimerkiksi varvistaessa, kyykätessä tai kovalla maalla hyppiessä. Harjoituksia on hyvä tehdä viitisen kertaa viikossa. On tärkeää käyttää lihaksia tietoisesti myös arjessa.

Hyvä pidätysjännitys tarvitaan, kun siirrytään trampoliinille. Eli: ensin imu emättimeen ja peräaukkoon, sitten hyppy. Näin lantionpohjan elimet saavat tukea eikä liike aiheuta painetta.

Alkuun trampoliinilla voi kokeilla vaikka alustalla hytkyttelyä tai juoksemista vuoroaskelin.

– Omaa kroppaa kannattaa kuunnella. Kun tuntuu, ettei enää jaksa kannatella lantionpohjaa, on hyvä pitää taukoa. Alkuun muutama hyppy riittää, Ek sanoo.

Tramppa ei sovi synnytyksestä palautuvalle

Synnytyksen jälkeen Ek neuvoo pysymään pois trampalta riittävän kauan.

– Esimerkiksi kuusi viikkoa on ehdottomasti liian lyhyt palautumisaika. Puhutaan useammasta kuukaudesta, puolestakin vuodesta.

Synnytyksen jälkeen on erityisen tärkeää vahvistaa lantionpohjaa ensin muuten. Silloinkin, kun laskeumaoireita tai lirahtelua ei ole.

– Missään nimessä en suosittele tramppaa ensimmäiseksi treenimuodoksi synnytyksen jälkeen, Ek sanoo.

Lantionpohjan toipumiseen vaikuttaa moni asia: missä kunnossa lihakset olivat ennen, miten synnytys meni, oliko monikkoraskaus. Ensimmäisestä synnytyksestä lihakset kuntoutuvat yleensä nopeammin kuin seuraavista.

Sektion jälkeen trampoliinihyppelyä on hyvä välttää vähintään yhtä kauan kuin alatiesynnytyksen jälkeen. Vaikka vatsan iho toipuu leikkauksesta nopeasti, sisäisten kudosten paraneminen kestää.

Raskauden aikana trampoliinihyppelyä ei suositella, jo loukkaantumisriskinkin takia.

Eikö ole mitään tekemistä? Testatkaa näitä Teehetkien koti -bloggaajamme vinkkejä.

1. Jääkuutiot

Täytä muovirasia vedellä, ja lisää veteen siveltimellä vesiväriä. Laita kansi kiinni, ja pakasta pihalla tai pakastimessa. Kokoa jääkuutioista ulos erilaisia asetelmia, kuten jäälyhtyjä. Lisää muutama vesitippa, ja asetelmat pysyvät paremmin koossa. Laita lyhdyn sisään kynttilä – ja piha on taikaa täynnä. Lue tarkemmat ohjeet.

2. Majan rakennus

Hakekaan kodin peitot ja tyynyt ja rakentakaa maja. Pitäkää majassa satuhetki tai eväsretki. Piknik lattialla päihittää mennen tullen keittiön pöydän ääressä istumisen. Lisäät jännitystä, kun pimennät huoneen ja otat mukaan taskulamput.

3. Suolamaalaus

Maalaa (alustaan teipattuun) akvarellipaperiin reilusti vesiväriä, ja ripottele päälle runsaasti suolakiteitä. Suola imee väriä, ja tästä syntyy kauniita kuvioita. Anna kuivua rauhassa, ja ravista suola pois. Lue tarkemmat ohjeet.

4. Lumisadepallot

Varaa askarteluun kannellisia lasipurkkeja sekä muovihahmoja kuten petsejä tai muumeja. Liimaa pikaliimalla muovihahmo lasipurkin kanteen. Anna kuivua hyvin. Kaada lasipurkkiin vettä ja sekoita joukkoon kimallehileitä. Lisää sekaan glyserolia, jotta kimalteet kelluvat paremmin. Sulje kansi liimalla. Lue tarkemmat ohjeet.

Vauva.fin suurimmalla keskustelupalstalla Aihe vapaalla on ikivihreitä suosikkikeskusteluja. Tunnetko ne?

Kuvavisa testaa, tunnetko Aihe vapaan klassikot. Visassa kuva vinkkaa joko keskustelun aihetta, otsikkoa tai kommenttia. Valmiina?

Kuvat 123rf ja Tuomas Kolehmainen

Nämä kymmenen tänä vuonna tehtyä keskustelunavausta kiinnostivat lukijoita eniten vauva.fin Aihe vapaa -palstalla.

Usein sanotaan, että vanhempi voi juoda alkoholia lasten seurassa kohtuudella. Mutta missä menevät kohtuukäytön rajat?

Ahdistiko sinua lapsena vanhempiesi kohtuullinen alkoholinkäyttö? kysyy keskustelija vauva.fin Aihe vapaa -palstalla. Hän jatkaa:

"Kärsitkö siitä, että vanhempasi tai sukulaisesi joivat esimerkiksi jouluaattona ruuan kanssa 24 senttilitraa viiniä ja kahvin kanssa 4 senttilitran konjakin?"

Kysymykseen tuli hyvin erilaisia vastauksia, joissa pohdittiin etenkin yhtä asiaa: mikä on alkoholin kohtuukäyttöä?

Muutamasta lasillisesta ei ollut haittaa

Osa vastaajista kehuu lapsuuden joulujensa tunnelmaa, vaikka vanhemmat joivatkin muutaman lasillisen alkoholia. Heidän vanhempansa olivat kuitenkin lähes poikkeuksetta niitä, jotka käyttivät alkoholia hyvin maltillisesti, eikä alkoholi vaikuttanut vanhempien käytökseen.

"Minusta oli jo lapsena ihan luonnollista, että hyvän aterian kanssa aikuiset voi ottaa viiniä ja saunan jälkeen oluet. Vanhempani eivät koskaan olleet humalassa tai edes sillä tavalla hiprakassa, että olisin sitä huomannut. Meillä oli kotona aina mukava tunnelma riippumatta ruokajuomista."

"Vanhempieni juominen rajoittui jouluun ja saunaoluisiin. Jouluna koko suku istui syömään saman pöydän ääreen ja jokaiselle yli 15-vuotiaalle oli lasi valkoviiniä kalan kanssa ja lasi punaviiniä lihan kanssa. Enempää ei kukaan ilmeisesti juonut."

"Muistan, että juhla-aterioihin tuli lisää juhlan tuntua, kun pöydässä oli hienot lasit, joihin aikuisille kaadettiin viiniä ja lapsille jotain kuplajuomaa."

"Minulla on ihania muistoja perhejouluista ja -juhannuksista, vaikka kaikissa on aina ollut alkoholia. En ole tähän päivään mennessä nähnyt äitiäni humalassa."

Outo käytös pelotti

Vastaajien huonot muistot liittyvät niihin tilanteisiin, joissa isä tai äiti olivat nauttineet alkoholia ja sen huomasi.

"Pelkäsin ja inhosin pienenä olla humalaisten aikuisten lähellä, vaikka he olisivatkin olleet 'vain' pienessä hiprakassa."

"Vanhemmat eivät yleensä koskaan juoneet, äiti varsinkaan. Mutta jos isä otti ihan pikkuisenkin ja oli hiprakassa, muuttunut käytös tuntui lapsesta ahdistavalta. Sitä kuitenkin tiesi, että tuollainen käytös ei ollut isän normaalia käytöstä."

"Muutaman viinilasin jälkeen äiti on aina hirmu tunteellinen ja haluaa puhua syvällisiä. Isä taas jankkaa parin oluen jälkeen ja haluaa väitellä politiikasta. Lapsi kyllä huomaa heti alkoholinkäytön, se on totuus."

"Meidän perheessä ei käytetty usein alkoholia. Silloin tällöin esimerkiksi juhannuksen tai uudenvuoden juhlissa vanhempani ja vieraat humaltuivat. Se oli minusta ahdistavaa, joskus jopa pelottavaa. En ahdistunut tai pelännyt siksi, että he olisivat riidelleet, saati tapelleet, vaan siksi, että vaistosin heidän käytöksensä muuttuneen epävakaammaksi, varomattomammaksi."

Toisaalta alkoholi saattoi ahdistaa lasta, vaikkei vanhempi juonut lähes lainkaan.

"Äiti ei ollut ikinä humalassa, mutta kun joi lasin viiniä, sitäkin häpesi ja ai ai voi voi, tunsi syyllisyyttä. Suhde alkoholiin oli siis epänormaali, mutta ei siten että olisivat olleet humalassa Olisin suonut sen tuovan iloa ja juhlaa ja hauskuutta ilman syyllisyyttä."

Ajokunto kertoo, että on juonut sopivasti

Keskustelussa pohdittiin paljon sitä, miten vaikea on määritellä alkoholin kohtuukäytön rajoja. Yhdelle alkoholin kohtuukäyttö tarkoittaa lasillista viiniä, toiselle yhtä pulloa. Alkoholi myös vaikuttaa eri ihmisiin eri lailla.

"Kohtuukäyttö tarkoittaa sitä, että ei tule humalaan. Kukaan ei tule kahdesta saunakaljasta kiiluvasilmäiseksi epähauskojen juttujen puhujaksi."

"Kyse ei ole määrästä, vaan humaltumisesta. Jotkut humaltuvat helposti ja heidän käytöksensä, katseensa ja äänensävynsä muuttuvat jo aivan mitättömästä alkoholimäärästä."

"Itse ajattelen, että kohtuukäyttö lasten seurassa on sitä, että ei tule edes hiprakkaan. Jos kysyy itseltään 'ajaisinko autoa tässä kunnossa?' ja vastaus on 'en', on juonut liikaa."