Älypuhelimet ovat nykyaikaa, mutta mitä tehdä, kun lapset räpläävät kännykkää tauotta?

Mikä hätänä?

”Lapseni roikkuvat kännyköillään netissä. Erityisesti isot lapset, Meri, 13 v, ja Pyry, 10 v, räpläävät älypuhelimiaan tauotta. He saattavat surffata salaa peiton alla, kun pitäisi jo nukkua. Ulkoilemaan he lähtevät iloisesti, mutta istuvatkin hiekkalaatikon reunalla puhelimiaan näpytellen. Joskus läksytkin unohtuvat netin takia.

Pienet, Taimi, 9 v, Vilja, 8 v, ja Kaisla, 7 v, saivat puhelimet viime jouluna. Alkuun hekin olivat verkosta innostuneita, mutta eivät enää. Pelkään kuitenkin, että isompien esimerkki tarttuu.

Lapset selittelevät kännykän käyttöä ja kieltävät olevansa netissä koko ajan. Sitten sisarus kantelee, että toisella on ollut puhelin kädessä koko iltapäivän.

Kännyköiden kieltäminen saa lapset kiukuttelemaan ja aiheuttaa riitaa. Jos otan puhelimet pois, telkkari tai tietokone korvaavat ne. Olemme joskus kokeilleet ”kaksi tuntia ulkona, tunti koneella” -sääntöä.

Minua ahdistaa jatkuva netissä roikkuminen. Harmittaa, miten iso rooli kännykällä on lasteni elämässä. Tuon ikäisten tenavien kuuluisi vielä leikkiä ja pelata lautapelejä. 

Toki lapset oppivat netissä paljon, mutta siellä on myös tietoa, joka ei heille kuulu. Maailmassa menee paljon ohi, jos vain on netissä koko ajan. Some on nykyaikaa, mutta mikä on kohtuullista netinkäyttöä?”

Perheenäiti, lastenhoitaja Marjo Helevirta­-Ettala, 37

Mikä neuvoksi?

”Älypuhelimista ei enää voi luopua, mutta niiden kanssa voi oppia elämään.

Älypuhelimen puskemat viestit tuottavat mielihyvää aivoille. Se koukuttaa kaiken ikäisiä. Me aikuiset opettelemme mobiili­etikettiä yhdessä lastemme kanssa. Tärkeintä kännykän kohtuukäytössä ei ole riippuvuuden välttäminen vaan läheisten ihmisten huomioiminen. Perheen tulee mennä sometuttujen ja koulukavereiden edelle.

Luokaa omat yhteiset säännöt koko perheen mediankäytölle. Sopikaa ajat ja paikat, jolloin perheen kanssa oleminen on tärkeämpää kuin sosiaalinen media.

Jättäkää kännykät pois ruokapöydästä. Yöllä puhelimet voivat latautua olohuoneessa ja herättämisen tehdä perinteiset herätyskellot. Kun katselette televisiota tai pelaatte yhdessä, kukaan ei näperrä puhelimia samaan aikaan.

Hyvä nyrkkisääntö on: yksi media kerrallaan. Pyöräillessä tai autoillessakaan ei tule somettaa. Sopikaa yhdessä seuraamuksista, jos nettisääntöjä rikotaan.

Sopikaa myös mihin nettiä saa käyttää. Aikuisille suunnattujen sisältöjen katsominen on lapsilta kielletty. Jos he näkevät verkossa ahdistavia uutisia, keskustelkaa niistä.

Vaikka lapset osaavat käyttää nettiä, he eivät vielä osaa käsitellä mediasisältöjen nostattamia tunteita. Ottakaa rutiiniksi juttukierros, jossa jokainen kertoo, mitä on netissä päivän aikana tehnyt.”

Mediakasvattaja Tommi Tossavainen

Neuvot käyttöön, äiti kertoo

Lauantai: valmistautumista tulevaan

"Ennen testiin ryhtymistä keskustelimme lasten kanssa ja tunnustelimme heidän fiiliksiään. Meri ja Pyry reagoivat huutamalla, mutta pienet olivat heti innolla mukana.

Mietimme yhdessä, millaisia sanktioita sääntöjen rikkomisesta tulee. Sovimme, että tuntia ylimääräistä ruutuaikaa vastaan tulee ulkoilla kaksi tuntia. Sovimme, että jos lapsi rikkoo sääntöjä, rajoitamme kaverikyläilyjä ja hän menettää loppuviikon nettiajan sekä saa tehdä ylimääräisiä kotitöitä.

Osa lapsista oli asioista eri mieltä, kiukkuisia ja raivokkaitakin."

Sunnuntai: uudet säännöt

"Loimme perheen yhteiset pelisäännöt. Sovimme, että lapset saisivat käyttää kännykän kanssa nettiä kahdesti viikossa enintään tunnin kerrallaan. Tekstiviestejä he voisivat lähettää kavereilleen vapaasti kuten puhua puhelujakin.

Sovimme myös, ettei kännyköitä käytettäisi ruokapöydässä, autossa tai muiden kanssa touhutessa. Ei myöskään perheen yhteisessä leffaillassa, treeneissä tai silloin, kun kavereita olisi paikalla. Päätimme yhdessä, etteivät lapset, Meriä lukuunottamatta, ottaisi kännyköitä kouluun ja yöksi ne jätettäisiin olohuoneeseen.

Kävimme läpi myös tietokoneita, pelikonsolia ja tablettia koskevat säännöt. Lapset saisivat käydä kerran päivässä netissä lukemassa meilit ja katsomassa Wilman. Netti- tai peliaikaa jokaisella lapsella olisi kaksi kertaa viikossa korkeintaan tunnin kerrallaan. Televisiota saisi katsoa tunnin päivässä. 

Pyry yritti keksiä poikkeuksia säännöille, mutta ei onnistunut. Asian hyväksyminen oli hänelle kova paikka. Illalla lapset pyysivät päästä nettiin, mutta emme suostuneet, sillä viime päivinä he olivat kuluttaneet siellä rutkasti aikaa."

Maanantai: uskomattoman helppo alku

"Päivä sujui loistavasti. Kukaan ei käyttänyt nettiä tai katsonut televisiota. Illan täyttivät lasten harrastukset ja kaverien kyläilyt."

Tiistai: leffaa netin sijaan

"Olin koko päivän ja illan poissa kotoa, eivätkä lapset olleet halukkaita puhumaan kodin tapahtumista. Luotin heidän sanaansa, etteivät he olleet käyneet netissä. Lapset kertoivat katsoneensa porukalla Uuno Turhapuro -elokuvan."

Keskiviikko: uhoa ja isottelua

"Pienet tytöt eksyivät tabletille. Isot lapset viettivät hienon netittömän päivän. Pyrykin lupasi olla pelaamatta netissä kaverinsa luona. Lupauksessa oli helppo pysyä, koska kaverin tietokoneen hiiri oli rikki.

Toivon, että pojat keksisivät useam­minkin muuta tekemistä kuin tietokonepelit.

Nyt Pyry on ulkoillut ja osallistunut pihaleikkeihin enemmän. Toisinaan hänen on kuitenkin ollut vaikeaa olla ilman nettiä: hän on uhonnut ja korottanut ääntään.

Merin fiilikset ovat vaihdelleet. Välillä hänen on ollut helppoa touhuta muuta ja välillä taas on tehnyt mieli chattailla kaverien kanssa kännykällä."

Torstai: multitaskausta nettiajalla

"Pyry otti nettiajastaan kaiken irti skypetellen ja pelaten samalla. Sovittu aika tuli täyteen, eikä hän ehtinyt enää Facebookiin. Tytöt taas eivät edes haikailleet koneelle. Tuntui mahtavalta, kun muutos upposi lapsiin näin helposti. Me vanhemmat mietimme, oliko tämä vain tyyntä myrskyn edellä."

Perjantai: sääntöjä rikotaan

"Saimme poikia yökylään ja ensimmäisen kerran koko viikon aikana oli useampi kone samanaikaisesti päällä. Tytöt katselivat Vain elämää -sarjaa telkkarista ja pojat pelailivat niin Xboxilla kuin tietokoneellakin. Poikien­ sovittu peliaika ylittyi reippaasti, eivätkä he useasta huomautuksesta huolimatta olisi millään lopettaneet.

Meri oli mummolassa yökylässä ja olimme antaneet hänelle pari tuntia nettiaikaa. Hän rikkoi sopimusta ja sai ylimääräisiä kotihommia ja netittömän viikonlopun. Annoimme nettikiellon myös Pyrylle eikä hän saisi  kavereita alkuviikosta kyläilemään."

Auttoiko? Äiti kertoo

"Testiviikko oli mukava kokemus. Lapset tajusivat, että on muutakin elämää kuin nettipelit ja some. He eivät enää ottaneet kännyköitä mukaan joka tilanteeseen. Automatkat ja ruokailut sujuivat ilman kännykän räpläämisiä.

Pienemmillä sisaruksilla kännykät olivat mukana vain sovitusti.

Merikin pakkasi kännykän jo illalla koululaukkuun ja kaikki olivat iltaisin ajoissa nukkumassa. Pyry ja Meri olivat viikon jälkeen sitä mieltä, että he voisivat jatkossakin olla netissä vähemmän.

Aiomme neuvotella kännykän käytöstä lisää ja pyrkiä löytämään kultaisen keskitien, jotta lapset eivät heti lipsu takaisin vanhaan tyyliin."

Asiantuntija kommentoi

"Hienoa, että saitte sovittua säännöistä. Muistakaa pitää ne perheen yhteisinä ja kaikkia koskevina. Keskustelkaa säännöistä ajoittain, esimerkiksi muutaman kuukauden välein, ja muuttakaa niitä tarvittaessa.

Voitte muutaman viikon kuluttua ottaa käyttöön yksi tai kaksi vapaasti valittavaa netti- tai pelituntia viikossa, jotka voi käyttää silloin kun esimerkiksi kavereita tulee pelaamaan.

Kun olette tottuneet yhteisiin sääntöihin, kannattaa kiinnittää enemmän huomiota siihen millaisia pelejä lapset pelaavat kuin siihen kauanko he niitä pelaavat."

Jenny Belitz-Henriksson, Irti älyähkystä, Meidän Perhe 12/2013

Kuva: Kaisu Jouppi

Rakastaako lapsi sormiväreillä piirtämistä mutta siitä syntyy kaamea sotku? Ei enää kauan, kun käytätte tätä yksinkertaista konstia.

Yhdessä lasten kanssa vai lapsia vastaan? Kolme vanhempaa kertoo, miten he pelaavat Pokémon Go -hittipeliä.

”Pokémonien keräily on koko perheemme yhteinen harrastus. Toistaiseksi kaikki on mennyt hyvin, sillä minä johdan. Lapsilta puuttuu hyvä taktiikka. Yritän antaa heille ohjeita, mutta he eivät noudata niitä.”

Kahden teini-ikäisen lapsen äiti Mari, 38, luki Pokémon Go -pelistä heinäkuussa ja kiinnostui välittömästi. Kun peli julkistettiin Suomessa 16. heinäkuuta, Mari latasi sovelluksen puhelimeensa. Samoin tekivät perheen lapset ja isä.

Mari on edennyt pelissä jatkuvasti ja lapset kärkkyvät aivan kannoilla. Mari pelaa päivittäin kolme–neljä tuntia – vaikka käy töissä.

– Peli on siitä aivan loistava, että sen voi yhdistää helposti jokapäiväiseen elämään. Keräilen Pokémoneja bussimatkoilla töihin ja takaisin. Valitsen kauppamatkan reitit ja illanviettopaikat niin, että siellä on hyvät apajat.

Aikuisten peli

Mari ei pelaa työajalla mutta käyttää kaikki tauot hyväkseen.

– Lähden ulos pari–kolme kertaa päivässä, kierrän korttelia ja kerään Pokémoneja.

Mari kuuluu Facebookissa aikuisten Pokémon-ryhmään, jossa voi keskustella pelistä niin paljon kuin jaksaa. Hänen lähipiirissään harrastus on villinnyt aikuiset, ei niinkään lapsia.

– Tapasin juuri kotikaupunkini keskustan pokestopilla pelkkiä aikuisia, joista vanhin oli 70-vuotias, Mari kertoo.

– Mielestäni peli sopiikin paremmin aikuisille kuin lapsille, sillä aikuiset osaavat pelata sitä strategisesti toisin kuin lapset.

Vanhin vierailija pokestopilla oli 70-vuotias.

Munat hautumaan matkoille

Myös kaksi muuta vanhempaa, Anna, 40, ja Juho, 44, aloittivat Pokémonien keräilyn heti, kun se oli mahdollista. Anna innostui pelistä sen jälkeen, kun hänen miehensä ja alakouluikäiset tyttönsä keksivät sen. Juho latasi pelin samaan aikaan kuin teini-ikäinen poikansa.

Anna on palannut lomalta töihin, mutta pelaaminen jatkuu.

– En pelaa työajalla vaan työmatkoilla. Pyöräilen töihin ja haudutan matkat munia. Haudutus onnistuu hyvin myös tarpeeksi hiljaa matelevassa ruuhkabussissa, Anna kertoo.

Jos pyöräilyreitin varrelle ilmestyy kiinnostava Pokémon, Anna pysähtyy nappaamaan sen.

Munien haudutus onnistuu hyvin myös hiljaa matelevassa ruuhkabussissa.

Juho lomailee edelleen ja ehtii pelata muutaman tunnin päivässä. Hän liikkuu paljon ja yhdistää keräilyn ja koiran ulkoiluttamisen. 

– Kävelen ja juoksen koiran kanssa joka tapauksessa päivittäin. Keräily tekee touhusta mielenkiintoisempaa, kun tutut paikat muuttuvat areenoiksi ja pokestopeiksi.

Hautausmaat tutuksi

Mari pelaa Pokémon Go -peliä paljon itsekseen mutta myös perheen kanssa. He saattavat lähteä etsimään Pokémoneja yhdessä ja vertailevat niitä keskenään.

Anna pelaa peliä nyt enemmän yksin mutta lomalla perhe uppoutui siihen yhdessä. Mökillä ennen kauppareissua perhe latasi puhelinten akut huolellisesti täyteen ja kirjautui peliin valmiiksi sisään, jotta hetkeäkään ei menisi hukkaan.

– Kiersimme myös erikoisissa paikoissa, kuten hautausmailla, koska sieltä löytyi hyviä Pokémoneja.

Hautausmailta löytyi hyviä Pokémoneja.

Annan lapset nauttivat äidin pelaamisesta, koska pääsevät opettamaan häntä.

– Peli on yhdistänyt perhettä ja tarjonnut meille yhteisiä haasteita.

Juholla on poikansa kanssa pieni kilpailuasetelma Pokémon Go:n vuoksi, mistä aiheutuu myös pulmia.

– Olemme lähes tasoissa. Poikaa ottaa päähän, jos nappaan jonkun hyvän Pokémonin, jota hänellä ei ole. 

Sopiiko keski-ikäiselle naiselle?

Kukaan kolmesta vanhemmasta ei ole kuullut ikäviä kommentteja pelaamisesta. Päinvastoin – muilta ihmisiltä on tullut hyväntahtoisia hymyjä ja hiljaista hyväksyntää.

Annaa pelaaminen nolottaa vähän.

– Mietin, sopiiko Pokémonien jahtaaminen keski-ikäiselle naiselle. En ole kuitenkaan antanut sen häiritä.

Mari ja Juho ovat pelanneet digipelejä aiemminkin, Anna on pelannut mobiilipelejä satunnaisesti.

Kaikki kolme suosittelevat Pokémon Go -peliä kaikille vanhemmille: se rikastaa arkea, se ei vaadi erityisiä järjestelyitä, se ei ole kallis ja parhaimmassa tapauksessa se hitsaa lapset ja aikuiset yhteen.

– Tämäntyyppiset pelit lisääntyvät. Pokémon Go on helppo tapa tutustua niihin ja selvittää, mistä on kyse, Juho sanoo.

Mikä on paras Pokémonisi?

Mari: vaaleanpunainen Slowbro

Anna: Golbat

Juho: Snorlax

Millä tasolla olet nyt?

Mari: 15

Anna: 8

Juho: 16

Mikä on tavoitteesi pelissä?

Mari: Kerätä mahdollisimman paljon erikoisia ja söpöjä vaaleanpunaisia Pokémoneja.

Anna: Voittaa muu perhe.

Juho: Kerätä 400 Magikarppia ja saada aikaan evoluutio.

Parasta puuhaa aurinkoisena kesäpäivänä: jättimäiset saippuakuplat! Liuos vaatii tekeytymisen yön yli. Sen salainen ainesosa on liisteri.

Kuva: Piia Arnould
Kuva: Piia Arnould

Jättisaippuakuplaliuos

3 litraa vettä

1/2 kg sokeria

1/2 dl liisterijauhetta

2 1/2 dl astianpesuainetta

Keitä vesi kiehuvaksi isossa kattilassa ja lisää sokeri. Sekoita ja anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Siirrä vesi-sokeriseos kannelliseen ämpäriin. Vispaa liisterijauhe seokseen. Lisää tiskiaine. Sulje kansi ja anna tekeytyä yön yli.

Kuplatyökalu

2 keppiä

2 metriä nyöriä, esimerkiksi villalangasta

2 kumilenksua

lasi- tai puuhelmi painoksi

Kepeiksi sopivat esimerkiksi bambuiset kukkakepit tai luonnosta löytyvät suorat oksat.

Villalangan nyöritys sujuu näin: Pyydä lapsi avuksi. Leikkaa noin kymmenen metrin pätkä villalankaa, taita kahtia ja anna langan toiset päät lapselle. Pidä itse kiinni toisesta päästä ja pujota helmi lankaan. Asettele helmi noin neljäsosan päähän langan pituudesta.

Seisokaa viiden metrin päässä toisistanne ja kieputtakaa kumpikin myötäpäivään. Kun naru alkaa vääntäytyä mutkille, hae nyörin toinen pää lapselta ja yhdistä se omaasi. Vetele sivulle karanneita kiemuroita suoriksi, kunnes nyöri on valmis. Tee päähän solmu, ettei nyöri purkaannu.

Solmi nyöri keppeihin niin, että kepin kiinnityskohdat ja painona oleva helmi muodostavat kolmion. Vahvista nyörin kiinnitys keppeihin kumilenkeillä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mitä luonto on mieltä liisteristä? Imeytyykö maahan vai jääkö nurmen päälle lillumaan?

Sehän on tärkkelystä.

Näin pidät helposti tietosi lapsen mukana.

Suihkuta päälle nestemäistä laastaria, niin lomatatska pysyy pidempään myös vedessä.