Kuva: Jenni Rinkinen

Lukuvuorossa Mimmit ja luolan salaisuus sekä Koiramäen talvi.

Törmäsin Vaskimetsässä asustaviin Mimmeihin sattumalta. Kuvitus ja tarina lumosivat minut ja koeluvun jälkeen päätin testata kirjan vetovoimaa myös Hillalle. Ja toimihan se – kirja luettiin heti kahdesti.

Pauliina Lerche: Mimmit ja luolan salaisuus

Mimmit ovat täynnä tyttöenergiaa! Mahtavaa, kun kerrankin seikkailijoina ja pelastajina ovat siskokset.

Rauhallinen metsäretki saa uuden käänteen, kun Mimmit kuulevat outoja ääniä ja törmäävät jo talviunilla olevaan karhuun. Yhtäkkiä siskokset huomaavat olevansa keskellä metsänhaltijoiden ja maahisten syystalkoita. 

– Emme tarkoittaneet urkkia, halusimme vain auttaa ystäväämme karhua.

Silloin haltija leppyy.

– Oikeastaan mekin tarvitsemme apua. Talvi on tulossa kovaa vauhtia, ja meillä on kaikki vielä pahasti kesken. Kuulen jo pakkasherran puhurit kauempana pohjoisessa.

Jatkamme Mimmeihin tutustumista innolla. Materiaalia riittää, koska Mimmit esiintyvät kirjojen lisäksi tv:ssä, levyillä ja peleissä.

Mauri Kunnas: Koiramäen talvi

Koiramäen väki on elellyt meillä jo pitkään. Teemapuistosta hankitut minihahmot asustavat nukkekodissa ja vanhoihin tapoihin on tutustuttu Elsan, Tiltan ja Martan avulla.

Nyt olemme lievittäneet lumen kaipuuta erilaisilla talvikirjoilla, joten Koiramäkeenkin on tullut talvi.

Kunnaksen kirjoissa on paljon nähtävää, vaikka lukijalle pienet tekstinpätkät ovat joskus vaikeita seurata. Olemme keskittyneet lukemaan Koiramäen tarinoita palastellen. Samalla olemme selvittäneet, mitä mitkäkin vanhat sanat tarkoittavat.

Talvella matkanteko on helppoa. Reellä kuljetaan peltojen ja järvenselkien yli. Jäälle merkitään talviteitä, joita pitkin voi turvallisesti ajaa.

Piiat ovat avannolla viruttamassa pyykkiä. Tässä puuhassa saa olla varovainen, ettei palelluta näppejään.

"Mutta Heta!" kiljaisee Miina. "Sinähän päästät Mustin paidan avantoon!"

Jenni Rinkinen on nelivuotiaan lapsen äiti ja intohimoinen lukija. Tällä palstalla luetaan kirjoja yhdessä lapsen kanssa, suositellaan uutuuksia ja poimitaan vanhoja suosikkeja kirjastosta. Uusi teksti ilmestyy perjantaisin. Lue lisää palstan juttuja.

Eikö ole mitään tekemistä? Testatkaa näitä Teehetkien koti -bloggaajamme vinkkejä.

1. Jääkuutiot

Täytä muovirasia vedellä, ja lisää veteen siveltimellä vesiväriä. Laita kansi kiinni, ja pakasta pihalla tai pakastimessa. Kokoa jääkuutioista ulos erilaisia asetelmia, kuten jäälyhtyjä. Lisää muutama vesitippa, ja asetelmat pysyvät paremmin koossa. Laita lyhdyn sisään kynttilä – ja piha on taikaa täynnä. Lue tarkemmat ohjeet.

2. Majan rakennus

Hakekaan kodin peitot ja tyynyt ja rakentakaa maja. Pitäkää majassa satuhetki tai eväsretki. Piknik lattialla päihittää mennen tullen keittiön pöydän ääressä istumisen. Lisäät jännitystä, kun pimennät huoneen ja otat mukaan taskulamput.

3. Suolamaalaus

Maalaa (alustaan teipattuun) akvarellipaperiin reilusti vesiväriä, ja ripottele päälle runsaasti suolakiteitä. Suola imee väriä, ja tästä syntyy kauniita kuvioita. Anna kuivua rauhassa, ja ravista suola pois. Lue tarkemmat ohjeet.

4. Lumisadepallot

Varaa askarteluun kannellisia lasipurkkeja sekä muovihahmoja kuten petsejä tai muumeja. Liimaa pikaliimalla muovihahmo lasipurkin kanteen. Anna kuivua hyvin. Kaada lasipurkkiin vettä ja sekoita joukkoon kimallehileitä. Lisää sekaan glyserolia, jotta kimalteet kelluvat paremmin. Sulje kansi liimalla. Lue tarkemmat ohjeet.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Vauva.fin suurimmalla keskustelupalstalla Aihe vapaalla on ikivihreitä suosikkikeskusteluja. Tunnetko ne?

Kuvavisa testaa, tunnetko Aihe vapaan klassikot. Visassa kuva vinkkaa joko keskustelun aihetta, otsikkoa tai kommenttia. Valmiina?

Kuvat 123rf ja Tuomas Kolehmainen

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Nämä kymmenen tänä vuonna tehtyä keskustelunavausta kiinnostivat lukijoita eniten vauva.fin Aihe vapaa -palstalla.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Usein sanotaan, että vanhempi voi juoda alkoholia lasten seurassa kohtuudella. Mutta missä menevät kohtuukäytön rajat?

Ahdistiko sinua lapsena vanhempiesi kohtuullinen alkoholinkäyttö? kysyy keskustelija vauva.fin Aihe vapaa -palstalla. Hän jatkaa:

"Kärsitkö siitä, että vanhempasi tai sukulaisesi joivat esimerkiksi jouluaattona ruuan kanssa 24 senttilitraa viiniä ja kahvin kanssa 4 senttilitran konjakin?"

Kysymykseen tuli hyvin erilaisia vastauksia, joissa pohdittiin etenkin yhtä asiaa: mikä on alkoholin kohtuukäyttöä?

Muutamasta lasillisesta ei ollut haittaa

Osa vastaajista kehuu lapsuuden joulujensa tunnelmaa, vaikka vanhemmat joivatkin muutaman lasillisen alkoholia. Heidän vanhempansa olivat kuitenkin lähes poikkeuksetta niitä, jotka käyttivät alkoholia hyvin maltillisesti, eikä alkoholi vaikuttanut vanhempien käytökseen.

"Minusta oli jo lapsena ihan luonnollista, että hyvän aterian kanssa aikuiset voi ottaa viiniä ja saunan jälkeen oluet. Vanhempani eivät koskaan olleet humalassa tai edes sillä tavalla hiprakassa, että olisin sitä huomannut. Meillä oli kotona aina mukava tunnelma riippumatta ruokajuomista."

"Vanhempieni juominen rajoittui jouluun ja saunaoluisiin. Jouluna koko suku istui syömään saman pöydän ääreen ja jokaiselle yli 15-vuotiaalle oli lasi valkoviiniä kalan kanssa ja lasi punaviiniä lihan kanssa. Enempää ei kukaan ilmeisesti juonut."

"Muistan, että juhla-aterioihin tuli lisää juhlan tuntua, kun pöydässä oli hienot lasit, joihin aikuisille kaadettiin viiniä ja lapsille jotain kuplajuomaa."

"Minulla on ihania muistoja perhejouluista ja -juhannuksista, vaikka kaikissa on aina ollut alkoholia. En ole tähän päivään mennessä nähnyt äitiäni humalassa."

Outo käytös pelotti

Vastaajien huonot muistot liittyvät niihin tilanteisiin, joissa isä tai äiti olivat nauttineet alkoholia ja sen huomasi.

"Pelkäsin ja inhosin pienenä olla humalaisten aikuisten lähellä, vaikka he olisivatkin olleet 'vain' pienessä hiprakassa."

"Vanhemmat eivät yleensä koskaan juoneet, äiti varsinkaan. Mutta jos isä otti ihan pikkuisenkin ja oli hiprakassa, muuttunut käytös tuntui lapsesta ahdistavalta. Sitä kuitenkin tiesi, että tuollainen käytös ei ollut isän normaalia käytöstä."

"Muutaman viinilasin jälkeen äiti on aina hirmu tunteellinen ja haluaa puhua syvällisiä. Isä taas jankkaa parin oluen jälkeen ja haluaa väitellä politiikasta. Lapsi kyllä huomaa heti alkoholinkäytön, se on totuus."

"Meidän perheessä ei käytetty usein alkoholia. Silloin tällöin esimerkiksi juhannuksen tai uudenvuoden juhlissa vanhempani ja vieraat humaltuivat. Se oli minusta ahdistavaa, joskus jopa pelottavaa. En ahdistunut tai pelännyt siksi, että he olisivat riidelleet, saati tapelleet, vaan siksi, että vaistosin heidän käytöksensä muuttuneen epävakaammaksi, varomattomammaksi."

Toisaalta alkoholi saattoi ahdistaa lasta, vaikkei vanhempi juonut lähes lainkaan.

"Äiti ei ollut ikinä humalassa, mutta kun joi lasin viiniä, sitäkin häpesi ja ai ai voi voi, tunsi syyllisyyttä. Suhde alkoholiin oli siis epänormaali, mutta ei siten että olisivat olleet humalassa Olisin suonut sen tuovan iloa ja juhlaa ja hauskuutta ilman syyllisyyttä."

Ajokunto kertoo, että on juonut sopivasti

Keskustelussa pohdittiin paljon sitä, miten vaikea on määritellä alkoholin kohtuukäytön rajoja. Yhdelle alkoholin kohtuukäyttö tarkoittaa lasillista viiniä, toiselle yhtä pulloa. Alkoholi myös vaikuttaa eri ihmisiin eri lailla.

"Kohtuukäyttö tarkoittaa sitä, että ei tule humalaan. Kukaan ei tule kahdesta saunakaljasta kiiluvasilmäiseksi epähauskojen juttujen puhujaksi."

"Kyse ei ole määrästä, vaan humaltumisesta. Jotkut humaltuvat helposti ja heidän käytöksensä, katseensa ja äänensävynsä muuttuvat jo aivan mitättömästä alkoholimäärästä."

"Itse ajattelen, että kohtuukäyttö lasten seurassa on sitä, että ei tule edes hiprakkaan. Jos kysyy itseltään 'ajaisinko autoa tässä kunnossa?' ja vastaus on 'en', on juonut liikaa."

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.