iStockphoto

Mitä eri-ikäiset lapset harrastavat? Mikä on sopiva määrä harrastuksia?

Lasten harrastukset etenevät vauvamuskarista jumpan kautta urheiluun ja musiikkiin. Ja loppuvat pian, ellei lapsella itsellään ole intoa harrastaa. Näin kertovat Meidän Perheen harrastuskyselyyn vastanneet lukijat.

Pienelle riittää päivähoito

Vauvojen kanssa käydään muskarissa ja uimassa – jos vauva ylipäätään jotain harrastaa. Moni vauva-ajan harrastus hiipuu, kun vanhempien perhevapaat loppuvat ja taapero aloittaa päivähoidon.

Päivähoidossa on 1–4-vuotiaille lapsille virikkeitä tarpeeksi, kyselyn vastaajat arvioivat.

Yhdestä kolmeenvuotiaat keskittyvätkin yleisimmin leikkiin, ja kodin ulkopuoliset harrastukset ovat melko harvinaisia. Jotkut perheet jatkavat vauva-aikana aloitettua uintia tai muskaria, ja kaksivuotiaille on tarjolla myös kerhoja sekä jumppaa, esimerkiksi perheliikuntaa ja temppujumppaa urheiluseuroissa.

Joissakin jalkapalloseuroissa harjoituksia on jo 3-vuotiaille.

"Kolme ja puolivuotias lapsemme ei harrasta mitään perheen ulkopuolisten järjestämää ohjattua toimintaa. Päiväkoti järjestää aivan riittävästi ohjelmaa."

Nelivuotiaan vanhemmat heräävät

Monet vanhemmat alkavat harkita ja kokeilla lapsen kanssa harrastuksia, kun lapsi on 4-vuotias.

Yleisimpiä harrastuksia ovat kyselyn mukaan muskari, jumppa, tanssi ja uinti. Aikaisin aloitettavista harrastuksista tyypillinen on luistelu. Osa lapsista alkaa harjoitella luistelua jo nelivuotiaana.

Suurin osa vanhemmista ei kiirehdi harrastusten kanssa: Kyselyssä lähes jokainen vanhempi uskoo, ettei alle kouluikäinen juuri tarvitse ohjattuja harrastuksia. Yksi kerta viikossa riittää, eikä sekään ole välttämätön.

Harrastaminen on monille myös ohjatun toiminnan sijaan mieluisien asioiden tekemistä kotona.

"Neljävuotias ei harasta tällä hetkellä mitään ohjattua toimintaa. Muuten meillä ulkoillaan päivittäin pyöräilyn ja potkulautailun merkeissä."

"Tällä hetkellä lapsi ei harrasta vielä mitään, mutta ajattelimme että hän voisi aloitta tanssin, kun täyttää neljä. Hän haluaisi aloittaa sen jo nyt, mutta mielestämme neljä on hyvä ikä."

"Kaksi- ja neljävuotiaat pojat pelaavat kotipihalla jalkapalloa."

Lisää ikää, lisää lajeja

Viisi–kuusivuotiaana harrastusten valikoima kasvaa. Kyselyssä vanhemmat kertovat lasten harrastuksiksi jalkapallon, pianonsoiton, baletin ja salibandyn.

Harvinaisempiakin lajeja ilmestyy mukaan harrastuksiin, kuten golf, frisbeegolf ja paini. Aikaisimmat aloittavat jo jääkiekon harjoittelun.

Tässä iässä lapsi pystyy aloittamaan jonkin musiikki-instrumentin soiton: kitara-, viulu- ja nokkahuilutunnit alkavat.

Useimmat vanhemmat ottavat lasten harrastukset rennosti: tärkeintä on liikunta ja kokeileminen.

"Kuusivuotias poika harrastaa kerran viikossa judoa ja kerran koripalloa."

"Jalkapallo on sopivaa liikuntaa. Viisivuotias poikani potkii jo kivasti kohti maalia kerran viikossa."

Kouluikäisillä harrastuksiin tulee mukaan partio ja ratsastus sekä kuvataidekerhot. Urheilusta löytyy lisää lajeja: miekkailua, yleisurheilua ja cheerleadingia.

Yhdestä kolmeen iltaa viikossa

Moni kouluikäisen vanhempi laskee tarkoin harrastusten viemää aikaa. Useimmat arvioivat, että sopiva määrä harrastamista on yhdestä kolmeen kertaa viikossa.

Monet urheilulajit vievät enemmän aikaa jo nuorempana.

"Harrastusten määrä on sopiva, kun lapsella on riittävästi tekemistä, mutta kouluhommat ei kuitenkaan kärsi ja levollekin jää aikaa."

"Kuusivuotiaan jalkapallotreenien ja -tapahtumien määrä tulee piakkoin nousemaan kahteen tai kolmeen kertaan viikossa, mikä on hänelle ihan sopiva määrä. Hän nauttii niin hirveästi pelaamisesta, että tuen sitä mielelläni."

"Lapset harrastavat lähes joka päivä, vapaata on noin yksi päivä viikossa. Mutta he haluavat ja nauttivat harrastuksistaan! Hyvä että mieleiset lajit ovat löytyneet."

Liika kilpailu voi pilata innon

Joskus harrastusinto loppuu, koska harrastaminen on liian totista.

"Pelit ja treenit ovat menneet liian totiseksi, kun vielä toivoisi pelkästään leikkipohjalta harrastamista. Aina pitää vaan olla paras ja voittaa kaikki."

Ei pakkoharrastuksille

Pieniä lapsia ei patisteta harrastuksiin, mutta teinien vanhemmat kertovat joutuvansa joskus muistuttamaan esimerkiksi siitä, että kallis kausimaksu on maksettu. Vanhemmat korostavat lapsen halua harrastaa – ja haluavat välttää pakkoharrastamisen.

"Jokaisiin harjoituksiin ei ole pakko mennä, jos väsyttää tai ei huvita. Mutta yritämme rohkaista ja kannustaa poikaa niin, ettei monia harjoituksia peräkkäin jää väliin."

"Määrä on silloin sopiva, kun lapsi menee harrastuksiin koulua laiminlyömättä, iloissaan ja pakotta."

"Jos vanhempi joutuu jatkuvasti motivoimaan lasta, haluaako lapsi ylipäänsä harrastaa kyseistä toimintaa? Eikö innostuksen pitäisi tulla lapselta? Elääkö vanhempi lapsen harrastuksen kautta?"

"Muistelen hieman katkerasti sitä, miten minua ja sisaruksiani painostettiin jatkamaan harrastuksia, joihin mielenkiinto oli loppunut . En halua itse tehdä samaa, vaan antaa lapseni päättää itse."

Lainaukset ovat Meidän Perheen Kuinka paljon lapsi voi harrastaa? -kyselystä, johon vastasi 266 vanhempaa.

Rakastaako lapsi sormiväreillä piirtämistä mutta siitä syntyy kaamea sotku? Ei enää kauan, kun käytätte tätä yksinkertaista konstia.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Yhdessä lasten kanssa vai lapsia vastaan? Kolme vanhempaa kertoo, miten he pelaavat Pokémon Go -hittipeliä.

”Pokémonien keräily on koko perheemme yhteinen harrastus. Toistaiseksi kaikki on mennyt hyvin, sillä minä johdan. Lapsilta puuttuu hyvä taktiikka. Yritän antaa heille ohjeita, mutta he eivät noudata niitä.”

Kahden teini-ikäisen lapsen äiti Mari, 38, luki Pokémon Go -pelistä heinäkuussa ja kiinnostui välittömästi. Kun peli julkistettiin Suomessa 16. heinäkuuta, Mari latasi sovelluksen puhelimeensa. Samoin tekivät perheen lapset ja isä.

Mari on edennyt pelissä jatkuvasti ja lapset kärkkyvät aivan kannoilla. Mari pelaa päivittäin kolme–neljä tuntia – vaikka käy töissä.

– Peli on siitä aivan loistava, että sen voi yhdistää helposti jokapäiväiseen elämään. Keräilen Pokémoneja bussimatkoilla töihin ja takaisin. Valitsen kauppamatkan reitit ja illanviettopaikat niin, että siellä on hyvät apajat.

Aikuisten peli

Mari ei pelaa työajalla mutta käyttää kaikki tauot hyväkseen.

– Lähden ulos pari–kolme kertaa päivässä, kierrän korttelia ja kerään Pokémoneja.

Mari kuuluu Facebookissa aikuisten Pokémon-ryhmään, jossa voi keskustella pelistä niin paljon kuin jaksaa. Hänen lähipiirissään harrastus on villinnyt aikuiset, ei niinkään lapsia.

– Tapasin juuri kotikaupunkini keskustan pokestopilla pelkkiä aikuisia, joista vanhin oli 70-vuotias, Mari kertoo.

– Mielestäni peli sopiikin paremmin aikuisille kuin lapsille, sillä aikuiset osaavat pelata sitä strategisesti toisin kuin lapset.

Vanhin vierailija pokestopilla oli 70-vuotias.

Munat hautumaan matkoille

Myös kaksi muuta vanhempaa, Anna, 40, ja Juho, 44, aloittivat Pokémonien keräilyn heti, kun se oli mahdollista. Anna innostui pelistä sen jälkeen, kun hänen miehensä ja alakouluikäiset tyttönsä keksivät sen. Juho latasi pelin samaan aikaan kuin teini-ikäinen poikansa.

Anna on palannut lomalta töihin, mutta pelaaminen jatkuu.

– En pelaa työajalla vaan työmatkoilla. Pyöräilen töihin ja haudutan matkat munia. Haudutus onnistuu hyvin myös tarpeeksi hiljaa matelevassa ruuhkabussissa, Anna kertoo.

Jos pyöräilyreitin varrelle ilmestyy kiinnostava Pokémon, Anna pysähtyy nappaamaan sen.

Munien haudutus onnistuu hyvin myös hiljaa matelevassa ruuhkabussissa.

Juho lomailee edelleen ja ehtii pelata muutaman tunnin päivässä. Hän liikkuu paljon ja yhdistää keräilyn ja koiran ulkoiluttamisen. 

– Kävelen ja juoksen koiran kanssa joka tapauksessa päivittäin. Keräily tekee touhusta mielenkiintoisempaa, kun tutut paikat muuttuvat areenoiksi ja pokestopeiksi.

Hautausmaat tutuksi

Mari pelaa Pokémon Go -peliä paljon itsekseen mutta myös perheen kanssa. He saattavat lähteä etsimään Pokémoneja yhdessä ja vertailevat niitä keskenään.

Anna pelaa peliä nyt enemmän yksin mutta lomalla perhe uppoutui siihen yhdessä. Mökillä ennen kauppareissua perhe latasi puhelinten akut huolellisesti täyteen ja kirjautui peliin valmiiksi sisään, jotta hetkeäkään ei menisi hukkaan.

– Kiersimme myös erikoisissa paikoissa, kuten hautausmailla, koska sieltä löytyi hyviä Pokémoneja.

Hautausmailta löytyi hyviä Pokémoneja.

Annan lapset nauttivat äidin pelaamisesta, koska pääsevät opettamaan häntä.

– Peli on yhdistänyt perhettä ja tarjonnut meille yhteisiä haasteita.

Juholla on poikansa kanssa pieni kilpailuasetelma Pokémon Go:n vuoksi, mistä aiheutuu myös pulmia.

– Olemme lähes tasoissa. Poikaa ottaa päähän, jos nappaan jonkun hyvän Pokémonin, jota hänellä ei ole. 

Sopiiko keski-ikäiselle naiselle?

Kukaan kolmesta vanhemmasta ei ole kuullut ikäviä kommentteja pelaamisesta. Päinvastoin – muilta ihmisiltä on tullut hyväntahtoisia hymyjä ja hiljaista hyväksyntää.

Annaa pelaaminen nolottaa vähän.

– Mietin, sopiiko Pokémonien jahtaaminen keski-ikäiselle naiselle. En ole kuitenkaan antanut sen häiritä.

Mari ja Juho ovat pelanneet digipelejä aiemminkin, Anna on pelannut mobiilipelejä satunnaisesti.

Kaikki kolme suosittelevat Pokémon Go -peliä kaikille vanhemmille: se rikastaa arkea, se ei vaadi erityisiä järjestelyitä, se ei ole kallis ja parhaimmassa tapauksessa se hitsaa lapset ja aikuiset yhteen.

– Tämäntyyppiset pelit lisääntyvät. Pokémon Go on helppo tapa tutustua niihin ja selvittää, mistä on kyse, Juho sanoo.

Mikä on paras Pokémonisi?

Mari: vaaleanpunainen Slowbro

Anna: Golbat

Juho: Snorlax

Millä tasolla olet nyt?

Mari: 15

Anna: 8

Juho: 16

Mikä on tavoitteesi pelissä?

Mari: Kerätä mahdollisimman paljon erikoisia ja söpöjä vaaleanpunaisia Pokémoneja.

Anna: Voittaa muu perhe.

Juho: Kerätä 400 Magikarppia ja saada aikaan evoluutio.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Parasta puuhaa aurinkoisena kesäpäivänä: jättimäiset saippuakuplat! Liuos vaatii tekeytymisen yön yli. Sen salainen ainesosa on liisteri.

Kuva: Piia Arnould
Kuva: Piia Arnould

Jättisaippuakuplaliuos

3 litraa vettä

1/2 kg sokeria

1/2 dl liisterijauhetta

2 1/2 dl astianpesuainetta

Keitä vesi kiehuvaksi isossa kattilassa ja lisää sokeri. Sekoita ja anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Siirrä vesi-sokeriseos kannelliseen ämpäriin. Vispaa liisterijauhe seokseen. Lisää tiskiaine. Sulje kansi ja anna tekeytyä yön yli.

Kuplatyökalu

2 keppiä

2 metriä nyöriä, esimerkiksi villalangasta

2 kumilenksua

lasi- tai puuhelmi painoksi

Kepeiksi sopivat esimerkiksi bambuiset kukkakepit tai luonnosta löytyvät suorat oksat.

Villalangan nyöritys sujuu näin: Pyydä lapsi avuksi. Leikkaa noin kymmenen metrin pätkä villalankaa, taita kahtia ja anna langan toiset päät lapselle. Pidä itse kiinni toisesta päästä ja pujota helmi lankaan. Asettele helmi noin neljäsosan päähän langan pituudesta.

Seisokaa viiden metrin päässä toisistanne ja kieputtakaa kumpikin myötäpäivään. Kun naru alkaa vääntäytyä mutkille, hae nyörin toinen pää lapselta ja yhdistä se omaasi. Vetele sivulle karanneita kiemuroita suoriksi, kunnes nyöri on valmis. Tee päähän solmu, ettei nyöri purkaannu.

Solmi nyöri keppeihin niin, että kepin kiinnityskohdat ja painona oleva helmi muodostavat kolmion. Vahvista nyörin kiinnitys keppeihin kumilenkeillä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mitä luonto on mieltä liisteristä? Imeytyykö maahan vai jääkö nurmen päälle lillumaan?

Sehän on tärkkelystä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Näin pidät helposti tietosi lapsen mukana.

Suihkuta päälle nestemäistä laastaria, niin lomatatska pysyy pidempään myös vedessä.