Kuva: iStockphoto
Kuva: iStockphoto

Mitkä ovat kirjoja, jotka koululaisen kannattaisi lukea? Kirjaetsivä kertoo.

1. Katse tietoon: Pedot

Osalle lapsista pitkät romaanit ovat vielä tässä iässä liikaa. Tällöin kirjoihin totuttautumisen voi alkaa vaikkapa tietokirjallisuuden puolelta. Hyvänä esimerkkinä koukuttavasta ja tämän ikäisille sopivasta kirjasta on Pedot. Elävät kuvat ja vihaiset pedot saavat hurjapäätkin hetkeksi kirjan ääreen.

Kirjailija: John Seidensticker, Susan Lumpkin
Julkaisija: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2007
Ikäryhmä: 9–13
Ostettavissa kirjakaupoista ja lainattavissa kirjastoista.

2. Tinka ja Taika – Noidanruohon salaisuus

Tinka ja Taika sarjan ensimmäinen osa saavutti jo suuren suosion, ja viime vuonna ilmestynyt toinen osakin on saanut fanit liikkeelle. Tinka ja Taika ovat tavallisia tyttöjä, kunnes heille selviää, että he ovatkin noitia. Kuten kaikkia uusia asioita, myös noituutta täytyy harjoitella ja se johtaa hauskoihin kommelluksiin. Lisäksi ilkeä Montonen väijyy koko ajan kintereillä.

Romaanit toimivat myös itsenäisinä lukukokonaisuuksina, eli sarjaa ei tarvitse aloittaa ensimmäisenä ilmestyneestä kirjasta.

Kirjailija: Sanna Isto
Julkaisija: WSOY, 2013
Ikäryhmä: 8–11
Ostettavissa kirjakaupoista ja lainattavissa kirjastoista

3. Ykkösjätkät

Anton tapaa Kyöstin eikä ole lainkaan varma, millainen tyyppi tämä on. Kyösti näyttää enemmänkin salaiselta agentilta kuin tavalliselta pojalta. Kirja on hauskaa luettavaa, ja se kertoo leikin ja mielikuvituksen voimasta. Kirja sopii hyvin alle kymmenvuotiaille tai niille 10-vuotiaille, joilla ei ole vielä paljoa lukukokemusta.

Kirjailija: Ansu Kivekäs
Julkaisija: Tammi, 2012
Ikäryhmä: 5–10
Ostettavissa kirjakaupoista ja lainattavissa kirjastoista

4. Maailman atlas -tarrakirja

Lukeminen voi olla myös tekemistä, eikä tarrakirjailu ole pelkkien tyttöjen juttu. Sitä tarjoaa Maailman atlas -tarrakirja, joka lennättää liimailijan ympäri maapalloa. Opettavainen tarrakirja sopii hienosti lapsen omiin tai perheen yhteisiin hetkiin.

Kirjailija: Samantha Barret
Julkaisija: Aurinkokustannus, 2013
Ikäryhmä: 8–11
Ostettavissa kirjakaupoista

5. Sonjan hevoskesä

Sonjan hevoskesä kertoo yläasteikäisestä Sonjasta, mutta se sopii hyvin myös ala-asteen viimeisten luokkien kokeneille lukijoille. Kirja sisältää sopivan määrän jännitystä, pienen ripauksen ihastumista ja paljon hevosia – kaikkea tätä siinä suhteessa, ettei se ole 5-6-luokkalaisillekaan liikaa.

Kirjailija: Satu Heimonen
Julkaisija: Kustannus-Mäkelä Oy, 2013
Ikäryhmä: 11–14
Ostettavissa kirjakaupoista ja lainattavissa kirjastoista

6. Kultainen Salama ja myrkkykätkö

Salama-ryhmän seikkailut ovat jo monille vanhemmille tuttuja omasta lapsuudesta: sopivasti jännitystä, uskottavat hahmot ja ihana kultainennoutaja. Jotenkin mysteerit tuntuvat aina löytävän Kultaisen Salaman etsiväporukan. Tämä on kirjasarja, jonka aloittelija haluaa varmasti lukea kokonaan. Tekemistä riittää siis pitkään, sillä kirjasarja ei kulu kertalukemalla.

Kirjailija: Taru Mäkinen
Julkaisija: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1990
Ikäryhmä: 10–14
Lainattavissa kirjastoista

7. Samuli ja iskä – miesten kesken

Samulin äiti ja isä ovat eronneet, ja äiti lähtee Riston kanssa kihlajaismatkalle etelään. Tämä tarkoittaa viikkoa isän kotona - miesten kesken. Miehet katsovat lätkää ja uivat, käyvät ravintolassa ja autokorjaamolla sekä ostavat kännykän. Välillä Samuli hoitaa hieman isän hillobisneksiä. Kirja on hauskaa luettavaa täynnä mukavia piilomerkityksiä.

Kirjailija: Karo Hämäläinen
Julkaisija: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2002
Ikäryhmä: 8–11
Lainattavissa kirjastoista.

8. Jesse, etsijäkoira

Merja Jalo tunnetaan heppahullujen porukoissa, mutta Jesse-sarja tarjoaa mukavaa lukemista myös muille kuin hevosten ystäville. Mukaansatempaava tyyli, vauhdikkaat juonenkäänteet ja suloinen kultainennoutaja jaksavat pitää otteessaan koko sarjan ajan. Pääroolissa seikkailee ala-asteen viimeisillä luokilla oleva Jenna. Jokainen Jesse-sarjan kirja toimii myös omana romaaninaan, joten sarjaa ei tarvitse lukea julkaisujärjestyksessä.

Kirjailija: Merja Jalo, Marvi Jalo
Julkaisija: WSOY, 2013
Ikäryhmä: 9–13
Ostettavissa kirjakaupoista ja lainattavissa kirjastoista.

Kirjailija: Lin Hallberg
Julkaisija: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2014
Ikäryhmä: 7–10
Ostettavissa kirjakaupoista ja lainattavissa kirjastoista.

Kirjavinkit antoi Karoliina Selin Satunurkasta.

Huom! Hyödynnä myös Satunurkan Kirjaetsivää, joka hakee juuri teidän perheenne lapsille sopivat kirjat ja laittaa niistä listan sähköpostiinne.

Juttua on päivitetty 1.10.2014, ja se on julkaistu ensimmäisen kerran 4.6.2014.

Lue lisää

Näin lukeminen kehittää lasta

Isä, älä lue ruokapöydässä

Näin tuet lapsen lukutaitoa

Rakastaako lapsi sormiväreillä piirtämistä mutta siitä syntyy kaamea sotku? Ei enää kauan, kun käytätte tätä yksinkertaista konstia.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Yhdessä lasten kanssa vai lapsia vastaan? Kolme vanhempaa kertoo, miten he pelaavat Pokémon Go -hittipeliä.

”Pokémonien keräily on koko perheemme yhteinen harrastus. Toistaiseksi kaikki on mennyt hyvin, sillä minä johdan. Lapsilta puuttuu hyvä taktiikka. Yritän antaa heille ohjeita, mutta he eivät noudata niitä.”

Kahden teini-ikäisen lapsen äiti Mari, 38, luki Pokémon Go -pelistä heinäkuussa ja kiinnostui välittömästi. Kun peli julkistettiin Suomessa 16. heinäkuuta, Mari latasi sovelluksen puhelimeensa. Samoin tekivät perheen lapset ja isä.

Mari on edennyt pelissä jatkuvasti ja lapset kärkkyvät aivan kannoilla. Mari pelaa päivittäin kolme–neljä tuntia – vaikka käy töissä.

– Peli on siitä aivan loistava, että sen voi yhdistää helposti jokapäiväiseen elämään. Keräilen Pokémoneja bussimatkoilla töihin ja takaisin. Valitsen kauppamatkan reitit ja illanviettopaikat niin, että siellä on hyvät apajat.

Aikuisten peli

Mari ei pelaa työajalla mutta käyttää kaikki tauot hyväkseen.

– Lähden ulos pari–kolme kertaa päivässä, kierrän korttelia ja kerään Pokémoneja.

Mari kuuluu Facebookissa aikuisten Pokémon-ryhmään, jossa voi keskustella pelistä niin paljon kuin jaksaa. Hänen lähipiirissään harrastus on villinnyt aikuiset, ei niinkään lapsia.

– Tapasin juuri kotikaupunkini keskustan pokestopilla pelkkiä aikuisia, joista vanhin oli 70-vuotias, Mari kertoo.

– Mielestäni peli sopiikin paremmin aikuisille kuin lapsille, sillä aikuiset osaavat pelata sitä strategisesti toisin kuin lapset.

Vanhin vierailija pokestopilla oli 70-vuotias.

Munat hautumaan matkoille

Myös kaksi muuta vanhempaa, Anna, 40, ja Juho, 44, aloittivat Pokémonien keräilyn heti, kun se oli mahdollista. Anna innostui pelistä sen jälkeen, kun hänen miehensä ja alakouluikäiset tyttönsä keksivät sen. Juho latasi pelin samaan aikaan kuin teini-ikäinen poikansa.

Anna on palannut lomalta töihin, mutta pelaaminen jatkuu.

– En pelaa työajalla vaan työmatkoilla. Pyöräilen töihin ja haudutan matkat munia. Haudutus onnistuu hyvin myös tarpeeksi hiljaa matelevassa ruuhkabussissa, Anna kertoo.

Jos pyöräilyreitin varrelle ilmestyy kiinnostava Pokémon, Anna pysähtyy nappaamaan sen.

Munien haudutus onnistuu hyvin myös hiljaa matelevassa ruuhkabussissa.

Juho lomailee edelleen ja ehtii pelata muutaman tunnin päivässä. Hän liikkuu paljon ja yhdistää keräilyn ja koiran ulkoiluttamisen. 

– Kävelen ja juoksen koiran kanssa joka tapauksessa päivittäin. Keräily tekee touhusta mielenkiintoisempaa, kun tutut paikat muuttuvat areenoiksi ja pokestopeiksi.

Hautausmaat tutuksi

Mari pelaa Pokémon Go -peliä paljon itsekseen mutta myös perheen kanssa. He saattavat lähteä etsimään Pokémoneja yhdessä ja vertailevat niitä keskenään.

Anna pelaa peliä nyt enemmän yksin mutta lomalla perhe uppoutui siihen yhdessä. Mökillä ennen kauppareissua perhe latasi puhelinten akut huolellisesti täyteen ja kirjautui peliin valmiiksi sisään, jotta hetkeäkään ei menisi hukkaan.

– Kiersimme myös erikoisissa paikoissa, kuten hautausmailla, koska sieltä löytyi hyviä Pokémoneja.

Hautausmailta löytyi hyviä Pokémoneja.

Annan lapset nauttivat äidin pelaamisesta, koska pääsevät opettamaan häntä.

– Peli on yhdistänyt perhettä ja tarjonnut meille yhteisiä haasteita.

Juholla on poikansa kanssa pieni kilpailuasetelma Pokémon Go:n vuoksi, mistä aiheutuu myös pulmia.

– Olemme lähes tasoissa. Poikaa ottaa päähän, jos nappaan jonkun hyvän Pokémonin, jota hänellä ei ole. 

Sopiiko keski-ikäiselle naiselle?

Kukaan kolmesta vanhemmasta ei ole kuullut ikäviä kommentteja pelaamisesta. Päinvastoin – muilta ihmisiltä on tullut hyväntahtoisia hymyjä ja hiljaista hyväksyntää.

Annaa pelaaminen nolottaa vähän.

– Mietin, sopiiko Pokémonien jahtaaminen keski-ikäiselle naiselle. En ole kuitenkaan antanut sen häiritä.

Mari ja Juho ovat pelanneet digipelejä aiemminkin, Anna on pelannut mobiilipelejä satunnaisesti.

Kaikki kolme suosittelevat Pokémon Go -peliä kaikille vanhemmille: se rikastaa arkea, se ei vaadi erityisiä järjestelyitä, se ei ole kallis ja parhaimmassa tapauksessa se hitsaa lapset ja aikuiset yhteen.

– Tämäntyyppiset pelit lisääntyvät. Pokémon Go on helppo tapa tutustua niihin ja selvittää, mistä on kyse, Juho sanoo.

Mikä on paras Pokémonisi?

Mari: vaaleanpunainen Slowbro

Anna: Golbat

Juho: Snorlax

Millä tasolla olet nyt?

Mari: 15

Anna: 8

Juho: 16

Mikä on tavoitteesi pelissä?

Mari: Kerätä mahdollisimman paljon erikoisia ja söpöjä vaaleanpunaisia Pokémoneja.

Anna: Voittaa muu perhe.

Juho: Kerätä 400 Magikarppia ja saada aikaan evoluutio.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Parasta puuhaa aurinkoisena kesäpäivänä: jättimäiset saippuakuplat! Liuos vaatii tekeytymisen yön yli. Sen salainen ainesosa on liisteri.

Kuva: Piia Arnould
Kuva: Piia Arnould

Jättisaippuakuplaliuos

3 litraa vettä

1/2 kg sokeria

1/2 dl liisterijauhetta

2 1/2 dl astianpesuainetta

Keitä vesi kiehuvaksi isossa kattilassa ja lisää sokeri. Sekoita ja anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Siirrä vesi-sokeriseos kannelliseen ämpäriin. Vispaa liisterijauhe seokseen. Lisää tiskiaine. Sulje kansi ja anna tekeytyä yön yli.

Kuplatyökalu

2 keppiä

2 metriä nyöriä, esimerkiksi villalangasta

2 kumilenksua

lasi- tai puuhelmi painoksi

Kepeiksi sopivat esimerkiksi bambuiset kukkakepit tai luonnosta löytyvät suorat oksat.

Villalangan nyöritys sujuu näin: Pyydä lapsi avuksi. Leikkaa noin kymmenen metrin pätkä villalankaa, taita kahtia ja anna langan toiset päät lapselle. Pidä itse kiinni toisesta päästä ja pujota helmi lankaan. Asettele helmi noin neljäsosan päähän langan pituudesta.

Seisokaa viiden metrin päässä toisistanne ja kieputtakaa kumpikin myötäpäivään. Kun naru alkaa vääntäytyä mutkille, hae nyörin toinen pää lapselta ja yhdistä se omaasi. Vetele sivulle karanneita kiemuroita suoriksi, kunnes nyöri on valmis. Tee päähän solmu, ettei nyöri purkaannu.

Solmi nyöri keppeihin niin, että kepin kiinnityskohdat ja painona oleva helmi muodostavat kolmion. Vahvista nyörin kiinnitys keppeihin kumilenkeillä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mitä luonto on mieltä liisteristä? Imeytyykö maahan vai jääkö nurmen päälle lillumaan?

Sehän on tärkkelystä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Näin pidät helposti tietosi lapsen mukana.

Suihkuta päälle nestemäistä laastaria, niin lomatatska pysyy pidempään myös vedessä.