Kynttiläaikaan opit on hyvä kerrata.

Tulipalon sattuessa myös lasten pitää tietää, kuinka toimitaan. Oikeat opit saattavat jopa pelastaa heidän tai jonkun toisen hengen. Opetustuokio on aiheellinen myös aikuisille, sillä tutkimuksen mukaan lähes joka kolmas aikuinen kävelisi tulipalossa vaaraan.

Opeta nämä lapselle:

  1. Kun palovaroitin soi, sitä ei saa mennä piiloon, vaikka ääni olisikin pelottava. Sen sijaan pitää juosta nopeasti äidin tai isän luo kotona. Tämän voi opettaa jo pienellekin lapselle.
  2. Pienen palon sammuttaminen. Pienen tulipalon voi koettaa sammuttaa itsekin kotona olevilla turvavälineillä kuten sammutuspeitolla. Tämä pitää kuitenkin jättää vanhempien tehtäväksi. Sammutusta tärkeämpää on aina pelastaa itsensä eli juosta heti ensin hakemaan apua vanhemmilta.
  3. Savuisesta tilasta poistuminen.  Sitä voi harjoitella esimerkiksi etsimällä vanhempien opastuksella reitti makuuhuoneesta ulos silmät sidottuna. Tutustukaa kotona rauhassa poistumisreitteihin ja varareitteihin kuten ikkunat, parveke ja tikkaat. (Muistakaa neuvoa, ettei korkealta parvekkeelta saa hypätä edes tulipalossa.) On hyvä myös opettaa, että jos tulipalo on omassa kodissa ja savua on paljon, pitää lapsen juosta ulos, ei alkaa etsiä äitiä ja isää savun keskeltä. Ihan pieniä lapsia tällainen harjoitus voi pelottaa, joten kannattaa kerrata asioita lapsen iälle sopivalla tavalla.
  4. Palokunnan hälyttäminen. Hätänumeroon soitetaan vasta turvallisesta paikasta. Puhelinta käyttävän lapsen voi opettaa kertomaan tarkkaan, missä paikka on ja kuuntelemaan ohjeita. Hätänumeroon soitetaan ilman suuntanumeroa myös kännykästä. 

Koko perheen on hyvä muistaa myös nämä:  

- Jos tuli on irti, varoita vaarassa olevia.

- Rajoita palon etenemistä sulkemalla ovet ja ikkunat.

- Poistu savuisesta tilasta heti.

- Älä mene savuiseen tilaan (esim. porraskäytävä), vaan käytä varareittiä tai pelastaudu esim. parvekkeelle tai avoimen ikkunan ääreen.

- Älä koskaan käytä hissiä tulipalon aikana.

- Savun alta kuljetaan turvaan matalana tai kontaten.

- Hälytys tehdään aina turvallisesta paikasta.

  Kertaus on ihan aiheellista, sillä If Vahinkovakuutusyhtiön ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön teettämän tutkimuksen mukaan miehistä yli kolmannes lähtisi kerrostalossa porraskäytävään tutkimaan, mistä savu on peräisin. Naisista vain joka neljäs tekisi niin.

- Savu ja häkä ovat yleisin tappajakaksikko tulipalossa. Savuiseen porraskäytävään ei siksi pidä lähteä. Jos palo ei ole alkanut omassa kodissa, on viisainta jäädä asuntoon odottamaan apua, eikä lähteä hortoilemaan savun keskelle. Kerrostalot on rakennettu estämään palon etenemistä asunnosta toiseen, vakuutusjohtaja Veli-Pekka Kemppinen Ifistä huomauttaa.

Suomessa syttyy vuosittain noin 3500 asuntopaloa. Tämä tarkoittaa, että joka päivä palaa noin kymmenessä kodissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ennakkotietojen mukaan tulipaloissa on menehtynyt 50 ihmistä tämän vuoden tammi-lokakuussa. Uhrit ovat kuolleet yleensä häkään ja savukaasuihin, eivätkä liekkeihin ja kuumuuteen.

SPEK ja If järjestävät yhdessä paikallisten palokuntien sekä alueellisten pelastuslaitosten ja pelastusliittojen kanssa valtakunnallisen Päivä Paloasemalla -tapahtuman lauantaina 26.11. yhteensä 313 paloasemalla. Tapahtumaa tukee Palosuojelurahasto.

Koko perheen maksuttoman tapahtuman teemana on tänä vuonna tulipalotilanteessa toimiminen ja pelastautuminen. Tapahtuman tarkoitus on parantaa suomalaisten paloturvallisuutta ja opettaa erityisesti lapsia toimimaan oikein tulipalon yllättäessä. Katso mukana olevat paloasemat täältä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

On, pakko on syödä. Mutta onko pakko tehdä itse? Ja mitä? Meidän Perhe selvitti, miten arjen ruokarumba pyörii.

Ensin laulaa mikro: bling! Ja sitten huutaa äiti tai isä: Syömään!

Ruuanlaitto on pakollinen osa arkea. Harvempi kuin joka viides Meidän Perheen kyselyyn vastanneista pitää itseään kulinaristina tai ruokaharrastajana, vaikka kokkaa ja kattaa ruokaa perheen pöytään jatkuvasti. Kaksi kolmesta kuitenkin haluaisi satsata arkiruokaan enemmän.

Toisaalta ruoka syödään perheissä usein jo kello 17 maissa, pian työ-, hoito- ja koulupäivän jälkeen. Tarvitaan siis helppoutta, eineksiä, pakasteita, puolivalmiita – ja mikroa.

– Einekset, pakasteet ja puolivalmiit ovat osana muuta ruokavaliota varsin ok. On turha kaivata aikaa, jolloin syötiin ruokaa omasta maasta ja tehtiin kaikki alusta asti itse. Ruuanlaitto oli silloin äidin tai kotiapulaisen päätyö. Nyt on ihan eri haasteet, työt ja harrastukset. Tarvitaan helpotuksia, ravitsemusterapeutti Anette Palssa sanoo.

"On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon."

Mikron käyttäminen ei ole merkki siitä, että ruuassa olisi ravitsemuksellisesti jotain pielessä.

– On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon. Osa vitamiineista menetetään kyllä lämmityksessä, mutta niin ruuanlaitossa käy aina, Palssa toteaa.

–  On järkevää käyttää pakasteita ja valmiiksi pilkottuja ja raastettuja tuotteita. Käytä puolivalmisteita, osta valmista tai tee ruokaa etukäteen ja lämmitä – se on ihan kunnon ravintoa.

Toisaalta on myös perheitä, jotka tekevät aina lämpimän päivällisaterian huolella ja itse. Kyse on arvovalinnasta: siitä, mihin haluaa aikaa käyttää.

”Puhtaat raaka-aineet, ei valmismarinadeissa uinutta lihaa tai eineksiä. Ostamme lähituottajilta suoraan munat ja lihaa. Kasviksia kauden mukaan”, kertoo yksi kyselyyn vastanneista äideistä.

"Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä."

Mutta entäs jos lapsi tahtoo syödä vain makaronilaatikkoa tai spagettia? Älä ainakaan kokkaa lapselle eri ruokaa kuin itsellesi, Palssa sanoo. Lapsi voi päättää ruuasta välillä, mutta ei aina.

– Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä. Miksi hankaloittaa oman lapsen elämää niin?

Hyvä koko perheen arkiruoka syntyy näin:

Tee itse tai lämmitä. Lisää salaattia ja kasviksia tai napostelkaa vaikka pikkutomaatteja, kun ruoka lämpenee. Lapsen einesateriaan voi lisätä proteiinia vaikka maitolasillisella tai muutamalla raejuustolusikallisella. Se on siinä!

Meidän Perhe 9/2016

Perheiden 5 suosikkiruokaa

1. Jauhelihakastike ja spagetti tai makaroni

2. Makaronilaatikko

3. Kana- tai broilerikastike riisin kanssa

4. Uunilohi ja perunamuusi

5. Nuudeleita

Uusia suosikkeja: soijanakit, tortilla-pohjiin tai rieskoihin tehty pizza, tortilla-lasagne, pizzapannari, tomaattinen linssikeitto, katkarapuja curry-kookosmaitokastikkeessa, pinaattivohvelit, chorizo-papupata, intialainen voikana, falafelit ja pitaleipä, pekoniparsakanavartaat, soijarouhe jauhelihan sijaan, paahdetut juurekset hunajan kanssa, linssipyörykät, nokkosmunakas, nokkosletut, nyhtökaura, pinaattikaurapuuro, intialainen leipäjuustokastike

Toiveikas kuitenkin

Olen ottanut yhdeksi tärkeimmäistä tehtävistäni tarjota perheelle mahdollisimman puhdasta ruokaa (olen kotiäiti), koska tiedän sen vaikuttavan perustavanlaatuisesti terveyteen, jaksamiseen ja hyvinvointiin, koko elämään.

Ja vaikka pidänkin ruoanlaitosta, joskus kiireisinä päivinä tai väsyneenä ostaisin erittäin mielelläni kaupasta jotakin valmista. Mutta, valitettavasti SUURIN OSA kaupassa myytävistä tuotteista on kyllästetty lisäaineilla ja hyönteismyrkyillä. Puhutaan että ruoka on puhdasta, mutta kukkua kanssa.  Jos ei muuta, niin vähintään kasviöljyllä pilataan muuten ok ruoat epäterveellisiksi. 

Valmistajille terveiset; valmistakaa puhtaita luomutuotteita ilman kilometrin lisäaineluetteloa, oikeilla eläinrasvoilla ja merisuolalla maustettuna, niin uskon ostajia kyllä riittävän! 

Monet puhuvat että tällainen ruoka olisi liian kallista, mutta itse olen ainakin laittanut puhtaan ruoan kaikkien muiden hankintojen edelle, terveys ja jaksaminen on minulle niin tärkeää. 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tällä yksinkertaisella keinolla teet kauniin viikkauksen lyhythihaiseen paitaan viidessä sekunnissa.

Muutama kokeilu ja toisto – ja olet jo mestari!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Pehmoisesta trikoosta syntyy vauvalle söpö panta.

Pehmeä panta pitää pikkuisen hiukset otsalta – tai näyttää suloiselta muutoin vain. Panta on helppo tehdä itse.

Tarvitset pieniä paloja joustavaa ohutta puuvillakangasta (esimerkiksi 95 % puuvillaa ja 5 % elastaania) sekä ompelulankaa. Voit käyttää myös kierrätysmateriaalia: leikkaa kangas vaikkapa t-paidasta tai topista. Yksivuotiaan kokoon riittää 60 x 5 cm kaksinkertainen kangaspala. Jos teet isomman koon, lisää kankaan pituutta.

Ompelukoneeseen tarvitset pallokärkisen stretch-neulan, joka soveltuu elastaanikankaille, eikä riko neulosta.

Leikkaa kankaasta kaksi tasaista suikaletta. Voit leikata päädyt myös nuolimaiseen muotoon. Kiinnitä kangaspalat oikeat puolet vastakkain nuppineuloilla. Varo venyttämästä kangasta leikatessa tai ommellessa, koska kangas rullautuu reunoistaan.

Ompele palat yhteen siksak-ompeleella läheltä reunaa.

Jätä sivusaumaan noin 10 cm päähän päädystä 2 cm pitkä aukko, josta käännät pannan oikein päin. Aukon voit jättää sulkematta, koska se jää solmun alle. Käännä panta oikein päin aukosta, silitä muotoonsa ja solmi oikeaan kokoon.

Jaa oma juttu

Teitkö pannan tai jonkin muun käsityön tai tuunauksen? Jaa kuva vinkiksi muille vanhemmille Instagramissa tägättynä #teeite @vauvalehti.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Apua, muksu oli luovalla päällä ja piirsi tussilla tuoliin. Lähteekö tussi pois kahdella kodin ihmeaineella, joita nettipalstoilla suositellaan?

Meidän Perhe testasi, miten lähes joka kodista löytyvät ihmeaineet poistavat kynän jälkiä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.