Onko lähteminen ainoa vaihtoehto?

Alkoholisoituminen voi tapahtua salakavalasti. Naisilla se kestää keskimäärin kymmenen vuotta, miehillä 15 vuotta. Mitä rankemmin ja tiheämmin ryyppää, sitä nopeammin sairaus kehittyy. Alkoholiongelma on totta silloin,
kun sinä läheisenä huolestut; kun arjen rutiinit häiriintyvät eikä kenelläkään ole enää hyvä olla.

Pullopiilot ja katoamiset ovat jo ilmiselviä hälytysmerkkejä. Vähitellen kuvaan astuvat fyysiset oireet – vapinat, krapuloiden piteneminen, unihäiriöt – sekä onnettomuusalttius. Riippuvaisen alkoholinsietokyky kasvaa ja kännäys arkipäiväistyy: on pakko juoda, jotta olo olisi normaali. Lopulta tulevat aistiharhat ja hulluuskohtaukset.

Sano ääneen

Juominen ei ole yksityisasia. On tavallista väittää, että oma juominen ei kuulu kenellekään eikä häiritse ketään. Totuus kuitenkin on, että kun yksi juo, kaksikymmentä kärsii. Vanhemman päihderiippuvuus pitää pihdeissään koko perhettä.

Alkoholismiin liittyy häpeää ja leimautumisen pelkoa, mutta ongelman tuominen julki helpottaa ja siihen on juojan läheisellä oikeus. On valtava taakka yrittää peitellä toisen ongelmaa ja kantaa pahaa oloa yksin sisällään.

Lapset saattavat kärsiä enemmän salailusta ja nimettömästä uhkasta kuin itse ongelmasta. Lapsille voi kertoa, että isä tai äiti ei ole paha vaan sairas ja että hän yrittää lääkitä sairauttaan juomalla alkoholia eikä tule ilman sitä toimeen. Tosiasioiden kuuleminen auttaa lasta pääsemään eroon turhista peloista.

Hanki tietoa sairaudesta

Kun tiedät, millaisen sairauden kanssa olet tekemisissä, ymmärrät, mitä voit vaatia sairaalta ja mitä itseltäsi. Esimerkiksi lasten hoitaminen voi olla alkoholistille kohtuuton vaatimus. On myös epärealistista odottaa alkoholistin muuttuvan ilman apua. Kun ei vaadi mitään, ei tule pettymyksiäkään. Jatkuvat pettymykset vain kasvattavat kaunaa ja katkeruutta.

Elämä alkoholistin rinnalla on liikaa useimmille meistä, on alkoholistien läheisten yhdistyksen Al-Anoninkin tunnuslause. On tärkeää opetella tunnistamaan, miten läheisen alkoholismi vaikuttaa elämääsi: millaisia tunteita se sinussa herättää, mitä saa sinut tekemään, mitä estää tekemästä.

Mieti, mitä haluat

Alkoholistin halusta tulee helposti koko perheen keskipiste. Alkoholisti ei kykene ottamaan muita huomioon eikä kuuntelemaan muiden tarpeita. Läheisille taas tulee huono olo jatkuvasta mukautumisesta hankaliin olosuhteisiin, ja se kasvattaa vihantunteita alkoholistia kohtaan.

Läheisen on rakennettava terve suhde sairaaseen, irrottauduttava hänestä ja hänen halustaan – esimerkiksi tuomalla selkeästi esiin, mitä itse haluaa. On sanottava: ”En kestä tätä, en voi elää kanssasi tällaista elämää.” Oman avuttomuutensa tunnustaminen – ettei pysty hoitamaan juojan ongelmia – on askel kohti terveempää suhdetta. Sinun elämäsi ei tarvitse olla ikävää, vaikka kumppani juokin.

Hae tukea

Alkoholistin läheisille kynnys hakea ulkopuolista apua on edelleen korkea, vaikka se onkin viime vuosina madaltunut. Sinulla on läheisenä oikeus saada tukea, vaikka alkoholisti itse kieltäytyisikin kaikesta avusta. Etkä todellakaan ole ongelmasi kanssa yksin. Esimerkiksi Al-Anonin ryhmät ovat täynnä kohtalotovereitasi ja tarjoavat vertaistukea. Puhumalla päihdealan ammattilaisen tai kohtalotoverin kanssa hahmotat oman tilanteesi selkeämmin ja saat sokeat pisteet näkyviksi. Se auttaa sinua päättämään, mitä voit oman ja lastesi hyvinvoinnin hyväksi tehdä.

Välitä oikein

Oikeaa välittämistä on antaa alkoholistin kantaa vastuu omista töppäyksistään ja laiminlyönneistään, niin nololta kuin se tuntuukin. Ei ole sinun tehtäväsi peitellä, salailla ja varjella. Sellainen vain mahdollistaa juomisen jatkamisen. Toisaalta paha moka saattaa olla alkoholistille juuri se hänen kaipaamansa kimmoke hakea apua ongelmaansa.

Terapeutiksi tai pelastajaksi ryhtyminen on voimavarojen heittämistä hukkaan, sillä juomisongelmaa ei voi ratkaista toisen puolesta. Myös jatkuva juojan persoonaan kohdistuva huomauttelu eli nalkuttaminen on itsellesikin vahingollista eikä siitä tunnetusti ole mitään hyötyä – päinvastoin se antaa hyvän syyn lohduttautua juomalla lisää. Sitä paitsi toisen juomisen vahtiminen on ikävä elämän sisältö.

Vapaudu syyllisyydestä

Syitä juoda on aina, eikä oikea syy ole koskaan läheisissä. Juomisen syiden pohtiminen yhdessä riippuvaisen kanssa on hyödytöntä, jopa vahingollista, sillä esimerkiksi juojan onnettoman lapsuuden analysointi antaa hänelle vain lisää syitä juomiselle. On tärkeää korostaa lapsille, ettei isän tai äidin juominen ole heidän syynsä.

Jäädä vai lähteä?

Tärkeintä on miettiä, millaista elämää itse haluat. Elämän ei liene tarkoitus olla pelkkää pahan olon sietämistä. Apua kannattaa hakea, kun koet kärsiväsi, vaikka sinänsä vielä jaksaisitkin toisen sairauden kanssa.

Ystävä tai ammattilainen voi auttaa sinua punnitsemaan tilanteesi, mutta ei voi tehdä päätöksiä puolestasi. Vaikka lähtisitkin, saatat silti jäädä riippuvaiseksi alkoholistista ja kantaa yhä samoja alkoholistin läheisen taakkoja kuin ennenkin, esimerkiksi huolehtimalla kaukaa.

Jos juova ihminen on rakas, suhteessanne on enemmän hyvää kuin pahaa ja kestät hänen sairautensa, et ehkä ole valmis lähtemään. Jos taas perhe-elämä on niin rauhatonta ja riitaisaa, että lapset kärsivät eikä muutosta näy, on lähtöä harkittava vakavasti. Väkivaltaisen käytöksen ulottuville ei ole mitään syytä jäädä.

Aloita jostakin

Kokemus on osoittanut, ettei alkoholiongelma ratkea itsekseen ja odottamalla, vaan päinvastoin pahenee. Alkoholistien läheiset ajattelevat usein, ettei mitään voi tehdä ennen kuin juominen loppuu. Omaksi hyväkseen voi kuitenkin tehdä paljon, ja jo se sysää muutoksen liikkeelle.

Lisää tietoa:
www.päihdelinkki.fi
www.al-anon.fi
www.a-klinikka.fi

 

Vierailija

Näin se juuri menee. Alkoholin käyttäjää ei auta kukaan. Mikä auttais? AA:ssa ei enää jaksa kuunnella muitten ongelmia, omatkin riittävät. Mutta hyvähän se periaate tietty on, että pelastetaan vaan itse itsemme ja jätetään alkoholisti yksin tai rypemään jonnekin AA kerhoihin. Entä kun ne voimat ei sitten jätettynä enää riitä mihinkään ja sit antaa mennä kun on alamäki. Kyllä, ota itsees niskasta kiinni. Sama ku sanois pyörätulissa olevalle, että lähde kävelemään.

Vierailija

Alle vuodessa alkoholisoitui ja siitä nopsaa rappioalkoholisoitui, että niinkin nopea vauhti voi olla, kun on ollakseen.
Sukulaiset ihmettelivät ja sisarukset saarnasivat, mutta vaimo ajatteli, että tämä enää puuttui luonnehäiriöisen henkilön puuhista.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

On, pakko on syödä. Mutta onko pakko tehdä itse? Ja mitä? Meidän Perhe selvitti, miten arjen ruokarumba pyörii.

Ensin laulaa mikro: bling! Ja sitten huutaa äiti tai isä: Syömään!

Ruuanlaitto on pakollinen osa arkea. Harvempi kuin joka viides Meidän Perheen kyselyyn vastanneista pitää itseään kulinaristina tai ruokaharrastajana, vaikka kokkaa ja kattaa ruokaa perheen pöytään jatkuvasti. Kaksi kolmesta kuitenkin haluaisi satsata arkiruokaan enemmän.

Toisaalta ruoka syödään perheissä usein jo kello 17 maissa, pian työ-, hoito- ja koulupäivän jälkeen. Tarvitaan siis helppoutta, eineksiä, pakasteita, puolivalmiita – ja mikroa.

– Einekset, pakasteet ja puolivalmiit ovat osana muuta ruokavaliota varsin ok. On turha kaivata aikaa, jolloin syötiin ruokaa omasta maasta ja tehtiin kaikki alusta asti itse. Ruuanlaitto oli silloin äidin tai kotiapulaisen päätyö. Nyt on ihan eri haasteet, työt ja harrastukset. Tarvitaan helpotuksia, ravitsemusterapeutti Anette Palssa sanoo.

"On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon."

Mikron käyttäminen ei ole merkki siitä, että ruuassa olisi ravitsemuksellisesti jotain pielessä.

– On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon. Osa vitamiineista menetetään kyllä lämmityksessä, mutta niin ruuanlaitossa käy aina, Palssa toteaa.

–  On järkevää käyttää pakasteita ja valmiiksi pilkottuja ja raastettuja tuotteita. Käytä puolivalmisteita, osta valmista tai tee ruokaa etukäteen ja lämmitä – se on ihan kunnon ravintoa.

Toisaalta on myös perheitä, jotka tekevät aina lämpimän päivällisaterian huolella ja itse. Kyse on arvovalinnasta: siitä, mihin haluaa aikaa käyttää.

”Puhtaat raaka-aineet, ei valmismarinadeissa uinutta lihaa tai eineksiä. Ostamme lähituottajilta suoraan munat ja lihaa. Kasviksia kauden mukaan”, kertoo yksi kyselyyn vastanneista äideistä.

"Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä."

Mutta entäs jos lapsi tahtoo syödä vain makaronilaatikkoa tai spagettia? Älä ainakaan kokkaa lapselle eri ruokaa kuin itsellesi, Palssa sanoo. Lapsi voi päättää ruuasta välillä, mutta ei aina.

– Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä. Miksi hankaloittaa oman lapsen elämää niin?

Hyvä koko perheen arkiruoka syntyy näin:

Tee itse tai lämmitä. Lisää salaattia ja kasviksia tai napostelkaa vaikka pikkutomaatteja, kun ruoka lämpenee. Lapsen einesateriaan voi lisätä proteiinia vaikka maitolasillisella tai muutamalla raejuustolusikallisella. Se on siinä!

Meidän Perhe 9/2016

Perheiden 5 suosikkiruokaa

1. Jauhelihakastike ja spagetti tai makaroni

2. Makaronilaatikko

3. Kana- tai broilerikastike riisin kanssa

4. Uunilohi ja perunamuusi

5. Nuudeleita

Uusia suosikkeja: soijanakit, tortilla-pohjiin tai rieskoihin tehty pizza, tortilla-lasagne, pizzapannari, tomaattinen linssikeitto, katkarapuja curry-kookosmaitokastikkeessa, pinaattivohvelit, chorizo-papupata, intialainen voikana, falafelit ja pitaleipä, pekoniparsakanavartaat, soijarouhe jauhelihan sijaan, paahdetut juurekset hunajan kanssa, linssipyörykät, nokkosmunakas, nokkosletut, nyhtökaura, pinaattikaurapuuro, intialainen leipäjuustokastike

Toiveikas kuitenkin

Olen ottanut yhdeksi tärkeimmäistä tehtävistäni tarjota perheelle mahdollisimman puhdasta ruokaa (olen kotiäiti), koska tiedän sen vaikuttavan perustavanlaatuisesti terveyteen, jaksamiseen ja hyvinvointiin, koko elämään.

Ja vaikka pidänkin ruoanlaitosta, joskus kiireisinä päivinä tai väsyneenä ostaisin erittäin mielelläni kaupasta jotakin valmista. Mutta, valitettavasti SUURIN OSA kaupassa myytävistä tuotteista on kyllästetty lisäaineilla ja hyönteismyrkyillä. Puhutaan että ruoka on puhdasta, mutta kukkua kanssa.  Jos ei muuta, niin vähintään kasviöljyllä pilataan muuten ok ruoat epäterveellisiksi. 

Valmistajille terveiset; valmistakaa puhtaita luomutuotteita ilman kilometrin lisäaineluetteloa, oikeilla eläinrasvoilla ja merisuolalla maustettuna, niin uskon ostajia kyllä riittävän! 

Monet puhuvat että tällainen ruoka olisi liian kallista, mutta itse olen ainakin laittanut puhtaan ruoan kaikkien muiden hankintojen edelle, terveys ja jaksaminen on minulle niin tärkeää. 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tällä yksinkertaisella keinolla teet kauniin viikkauksen lyhythihaiseen paitaan viidessä sekunnissa.

Muutama kokeilu ja toisto – ja olet jo mestari!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Pehmoisesta trikoosta syntyy vauvalle söpö panta.

Pehmeä panta pitää pikkuisen hiukset otsalta – tai näyttää suloiselta muutoin vain. Panta on helppo tehdä itse.

Tarvitset pieniä paloja joustavaa ohutta puuvillakangasta (esimerkiksi 95 % puuvillaa ja 5 % elastaania) sekä ompelulankaa. Voit käyttää myös kierrätysmateriaalia: leikkaa kangas vaikkapa t-paidasta tai topista. Yksivuotiaan kokoon riittää 60 x 5 cm kaksinkertainen kangaspala. Jos teet isomman koon, lisää kankaan pituutta.

Ompelukoneeseen tarvitset pallokärkisen stretch-neulan, joka soveltuu elastaanikankaille, eikä riko neulosta.

Leikkaa kankaasta kaksi tasaista suikaletta. Voit leikata päädyt myös nuolimaiseen muotoon. Kiinnitä kangaspalat oikeat puolet vastakkain nuppineuloilla. Varo venyttämästä kangasta leikatessa tai ommellessa, koska kangas rullautuu reunoistaan.

Ompele palat yhteen siksak-ompeleella läheltä reunaa.

Jätä sivusaumaan noin 10 cm päähän päädystä 2 cm pitkä aukko, josta käännät pannan oikein päin. Aukon voit jättää sulkematta, koska se jää solmun alle. Käännä panta oikein päin aukosta, silitä muotoonsa ja solmi oikeaan kokoon.

Jaa oma juttu

Teitkö pannan tai jonkin muun käsityön tai tuunauksen? Jaa kuva vinkiksi muille vanhemmille Instagramissa tägättynä #teeite @vauvalehti.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Apua, muksu oli luovalla päällä ja piirsi tussilla tuoliin. Lähteekö tussi pois kahdella kodin ihmeaineella, joita nettipalstoilla suositellaan?

Meidän Perhe testasi, miten lähes joka kodista löytyvät ihmeaineet poistavat kynän jälkiä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.