Hampaat kestävät vain viisi happohyökkäystä päivässä.

Pojat ottavat hampaiden hoidossa isistä mallia

Suomi kuuluu nyt Euroopan takapajulaan, mitä tulee lasten ja nuorten hampaiden harjaukseen. Melkein kaikki tietävät, miten hampaita tulisi kotona hoitaa. Käytännön toteutus ontuu.

– Jos lapsen ja nuoren perhe arvostaa suun terveyttä, tämä piirre siirtyy lapselle. Varsinkin pojat katsovat hyvin tarkkaan, miten isät hoitavat hampaitaan ja ottavat heistä mallia, suuhygienisti Marjaana Nissinen Paloheinän hammashoitolasta Helsingistä kertoo.

Lasten ja nuorten hammasterveys parani 1970-luvulta 1990-luvun alkuun. Nyt hammasterveyden hyvä kehitys on pysähtynyt, ja asiantuntijat pelkäävät, ettei tilanne pysy edes nykyisellään ilman huolellista työtä terveyden edistämiseksi.

Hampaat kestävät vain viisi happohyökkäystä päivässä

– Tärkeimmät syyt hampaiden huonoon kuntoon ovat nykyinen napostelukulttuuri ja se, että hampaita ei harjata tarpeeksi usein eikä tarpeeksi hyvin. Jatkuva välipalojen popsiminen sekä happamien, sokeripitoisten mehujen hörppiminen ovat valtava rasitus hampaille.

– On hyvä muistaa, että hampaat kestävät vain viisi happohyökkäystä päivässä.

Myös suositut maustetut kivennäisvedet ovat yleensä liian happamia hampaille.

Valtaosalla nuorista on myös lievää ientulehdusta, ja pahimmillaan se on noin 13-vuotiailla.

Juustoa jälkiruuaksi!

– Säännölliset ruoka-ajat suojaavat hampaita, Marjaana Nissinen korostaa.

Kaikki muut aineet paitsi vesi ja ksylitoli aiheuttavat happohyökkäyksen. Ksylitoli katkaisee happohyökkäyksen ja korjaa hieman jo alkaneita kiillevaurioita.

Juusto jälkiruokana tasaa suun happamuutta ja on siten hampaille hyväksi. Yleensäkin aterialla kannattaa nauttia kalsiumpitoista syötävää.

Suuvesi ei korvaa hampaiden harjausta. Suuveden käyttö on yleensä tarpeetonta, ellei hammaslääkäri tai hammashoitaja sitä erikseen suosittele. Suuvesi ei poista plakkia eli bakteeripeitettä hampaan pinnalta.

Älä purskuta tahnaa pois

Lapsen käden taidot riittävät hyvään hampaiden harjaukseen suurin piirtein siinä vaiheessa, kun hän osaa kirjoittaa siistiä kaunokirjoitusta eli noin 10 vuoden iässä.

Viisivuotias voi jo siirtyä aikuisten tahnaan. Maitohampaiden vaihtuminen pysyviksi hampaiksi alkaa noin kuusivuotiaana, ja pysyvän hampaan kiilteen kehitys saattaa kestää viisikin vuotta. Siihen asti kiille on erittäin ohutta, ja se vaurioituu helposti ilman fluoria.

Tahnaa ei pidä harjauksen yhteydessä purskutella pois. Jos purskuttaa, tärkeä fluori ei jää suojaamaan hampaita happohyökkäyksiltä. Nykyisin ajatellaan, että yksi harjauksen tarkoitus on viedä fluoria hampaan pinnalle.

Hampaiden reikiintymisen kannalta kriittinen ikä on maitohampaiden puhkeamisvaihe 0,5–2 vuoden iässä. Jos hammasmätä- eli kariesbakteerit silloin asettuvat lapsen suuhun, hänen hampaansa voivat reikiintyä aiemmin kuin muilla lapsilla, ja reikien eteneminen voi olla nopeaa.

Näin pidät hampaista huolta:

– Hampaat harjataan kahdesti vuorokaudessa.
– Aterioiden jälkeen otetaan ksylitolia (vähintään kolme kertaa vuorokaudessa, jotta siitä olisi hyötyä)
– Janojuomana on vesi
– Makeisia syödään mieluiten aterian yhteydessä jälkiruuaksi, ja viimeiseksi otetaan ksylitolia
– Muista juusto hammasystävällisenä jälkiruokana

On, pakko on syödä. Mutta onko pakko tehdä itse? Ja mitä? Meidän Perhe selvitti, miten arjen ruokarumba pyörii.

Ensin laulaa mikro: bling! Ja sitten huutaa äiti tai isä: Syömään!

Ruuanlaitto on pakollinen osa arkea. Harvempi kuin joka viides Meidän Perheen kyselyyn vastanneista pitää itseään kulinaristina tai ruokaharrastajana, vaikka kokkaa ja kattaa ruokaa perheen pöytään jatkuvasti. Kaksi kolmesta kuitenkin haluaisi satsata arkiruokaan enemmän.

Toisaalta ruoka syödään perheissä usein jo kello 17 maissa, pian työ-, hoito- ja koulupäivän jälkeen. Tarvitaan siis helppoutta, eineksiä, pakasteita, puolivalmiita – ja mikroa.

– Einekset, pakasteet ja puolivalmiit ovat osana muuta ruokavaliota varsin ok. On turha kaivata aikaa, jolloin syötiin ruokaa omasta maasta ja tehtiin kaikki alusta asti itse. Ruuanlaitto oli silloin äidin tai kotiapulaisen päätyö. Nyt on ihan eri haasteet, työt ja harrastukset. Tarvitaan helpotuksia, ravitsemusterapeutti Anette Palssa sanoo.

"On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon."

Mikron käyttäminen ei ole merkki siitä, että ruuassa olisi ravitsemuksellisesti jotain pielessä.

– On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon. Osa vitamiineista menetetään kyllä lämmityksessä, mutta niin ruuanlaitossa käy aina, Palssa toteaa.

–  On järkevää käyttää pakasteita ja valmiiksi pilkottuja ja raastettuja tuotteita. Käytä puolivalmisteita, osta valmista tai tee ruokaa etukäteen ja lämmitä – se on ihan kunnon ravintoa.

Toisaalta on myös perheitä, jotka tekevät aina lämpimän päivällisaterian huolella ja itse. Kyse on arvovalinnasta: siitä, mihin haluaa aikaa käyttää.

”Puhtaat raaka-aineet, ei valmismarinadeissa uinutta lihaa tai eineksiä. Ostamme lähituottajilta suoraan munat ja lihaa. Kasviksia kauden mukaan”, kertoo yksi kyselyyn vastanneista äideistä.

"Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä."

Mutta entäs jos lapsi tahtoo syödä vain makaronilaatikkoa tai spagettia? Älä ainakaan kokkaa lapselle eri ruokaa kuin itsellesi, Palssa sanoo. Lapsi voi päättää ruuasta välillä, mutta ei aina.

– Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä. Miksi hankaloittaa oman lapsen elämää niin?

Hyvä koko perheen arkiruoka syntyy näin:

Tee itse tai lämmitä. Lisää salaattia ja kasviksia tai napostelkaa vaikka pikkutomaatteja, kun ruoka lämpenee. Lapsen einesateriaan voi lisätä proteiinia vaikka maitolasillisella tai muutamalla raejuustolusikallisella. Se on siinä!

Meidän Perhe 9/2016

Perheiden 5 suosikkiruokaa

1. Jauhelihakastike ja spagetti tai makaroni

2. Makaronilaatikko

3. Kana- tai broilerikastike riisin kanssa

4. Uunilohi ja perunamuusi

5. Nuudeleita

Uusia suosikkeja: soijanakit, tortilla-pohjiin tai rieskoihin tehty pizza, tortilla-lasagne, pizzapannari, tomaattinen linssikeitto, katkarapuja curry-kookosmaitokastikkeessa, pinaattivohvelit, chorizo-papupata, intialainen voikana, falafelit ja pitaleipä, pekoniparsakanavartaat, soijarouhe jauhelihan sijaan, paahdetut juurekset hunajan kanssa, linssipyörykät, nokkosmunakas, nokkosletut, nyhtökaura, pinaattikaurapuuro, intialainen leipäjuustokastike

Toiveikas kuitenkin

Olen ottanut yhdeksi tärkeimmäistä tehtävistäni tarjota perheelle mahdollisimman puhdasta ruokaa (olen kotiäiti), koska tiedän sen vaikuttavan perustavanlaatuisesti terveyteen, jaksamiseen ja hyvinvointiin, koko elämään.

Ja vaikka pidänkin ruoanlaitosta, joskus kiireisinä päivinä tai väsyneenä ostaisin erittäin mielelläni kaupasta jotakin valmista. Mutta, valitettavasti SUURIN OSA kaupassa myytävistä tuotteista on kyllästetty lisäaineilla ja hyönteismyrkyillä. Puhutaan että ruoka on puhdasta, mutta kukkua kanssa.  Jos ei muuta, niin vähintään kasviöljyllä pilataan muuten ok ruoat epäterveellisiksi. 

Valmistajille terveiset; valmistakaa puhtaita luomutuotteita ilman kilometrin lisäaineluetteloa, oikeilla eläinrasvoilla ja merisuolalla maustettuna, niin uskon ostajia kyllä riittävän! 

Monet puhuvat että tällainen ruoka olisi liian kallista, mutta itse olen ainakin laittanut puhtaan ruoan kaikkien muiden hankintojen edelle, terveys ja jaksaminen on minulle niin tärkeää. 

Tällä yksinkertaisella keinolla teet kauniin viikkauksen lyhythihaiseen paitaan viidessä sekunnissa.

Muutama kokeilu ja toisto – ja olet jo mestari!

Pehmoisesta trikoosta syntyy vauvalle söpö panta.

Pehmeä panta pitää pikkuisen hiukset otsalta – tai näyttää suloiselta muutoin vain. Panta on helppo tehdä itse.

Tarvitset pieniä paloja joustavaa ohutta puuvillakangasta (esimerkiksi 95 % puuvillaa ja 5 % elastaania) sekä ompelulankaa. Voit käyttää myös kierrätysmateriaalia: leikkaa kangas vaikkapa t-paidasta tai topista. Yksivuotiaan kokoon riittää 60 x 5 cm kaksinkertainen kangaspala. Jos teet isomman koon, lisää kankaan pituutta.

Ompelukoneeseen tarvitset pallokärkisen stretch-neulan, joka soveltuu elastaanikankaille, eikä riko neulosta.

Leikkaa kankaasta kaksi tasaista suikaletta. Voit leikata päädyt myös nuolimaiseen muotoon. Kiinnitä kangaspalat oikeat puolet vastakkain nuppineuloilla. Varo venyttämästä kangasta leikatessa tai ommellessa, koska kangas rullautuu reunoistaan.

Ompele palat yhteen siksak-ompeleella läheltä reunaa.

Jätä sivusaumaan noin 10 cm päähän päädystä 2 cm pitkä aukko, josta käännät pannan oikein päin. Aukon voit jättää sulkematta, koska se jää solmun alle. Käännä panta oikein päin aukosta, silitä muotoonsa ja solmi oikeaan kokoon.

Jaa oma juttu

Teitkö pannan tai jonkin muun käsityön tai tuunauksen? Jaa kuva vinkiksi muille vanhemmille Instagramissa tägättynä #teeite @vauvalehti.

Apua, muksu oli luovalla päällä ja piirsi tussilla tuoliin. Lähteekö tussi pois kahdella kodin ihmeaineella, joita nettipalstoilla suositellaan?

Meidän Perhe testasi, miten lähes joka kodista löytyvät ihmeaineet poistavat kynän jälkiä.