Hyväntahtoista karhunpainia vai ilkeää satuttamista? Näin puutut sisarusten riitoihin.

 Sisarukset kinastelevat, härnäävät, tönivät ja vinoilevat. Joskus tuntuu, että lapset suorastaan vihaavat toisiaan. Kaikesta nahistelusta huolimatta he ovat toisilleen tärkeitä opettajia.

1. Sovi lasten kanssa selkeät säännöt: Toisen tavaroihin ei saa koskea ilman lupaa eikä toisen leikkejä saa rikkoa. Tässä talossa ei nimitellä eikä satuteta toisia! Omaa vuoroa pitää odottaa eikä toisten päälle puhuta.

2. Ohjaa empatiaan kysymällä: Miltä itsestäsi tuntuisi, jos… Muistuta lasta jatkuvasti toisten huomioon ottamisesta. Joskus vanhempien täytyy vain hyväksyä se, että omat lapset eivät tykkää juuri tässä ikävaiheessa toisistaan. Siitä huolimatta heiltä voi vaatia toisen tunteiden kunnioittamista.

3. Älä salli sortamista, vallankäyttöä ja väkivaltaa. Tuomitse kuitenkin teko, älä lasta. Lapsi voi ja saa olla suuttunut, mutta suuttumuksen ilmaisulle pitää asettaa rajat.

4. Erota toisistaan hyväntahtoinen karhupaini ja ilkeä satuttaminen, hellä kiusoittelu ja vihamielinen vähättely. Riehuminen tekee itse asiassa hyvää lapsen aivoille ja sosiaalisille taidoille. Sisarusten kanssa nahistellessaan ja sekoillessaan lapsi oppii, kuinka pitkälle leikeissä voi mennä.

5. Opeta lapsille win-win-periaate. Kannusta heitä ratkomaan itse riitansa. Puutu kuitenkin tilanteeseen ennen kuin tunteet kuumenevat liikaa. Kysy lapsilta, miten he voisivat ratkaista tilanteen niin, että molemmille tulee hyvä mieli. Jos he eivät keksi ratkaisua itse, anna heille muutama vaihtoehto valittavaksi.

6. Vältä vertaamasta lapsiasi toisiinsa ja lyömästä heihin leimoja. Leimat ovat yleistyksiä lapsen ominaisuuksista, kyvyistä ja roolista perheessä: ”Aina sinä kiusaat pikkusiskoasi”, ”Esikoinen oli pienenä kuin unelma, mutta tämän pienemmän kanssa kaikki on hankalaa.” Leimat saavat hänet käyttäytymään yhä vahvemmin leimansa mukaisesti.

7. Kun sisaruksella on kaveri kylässä ja hän haluaa olla kaverinsa kanssa kaksistaan, sopikaa aika, jonka veli tai sisko saa hengailla mukana – ja milloin hänen pitää jättää kaverukset omaan rauhaan.

8. Jatkuvan riitelynkin keskellä on hienoja hetkiä, joita kannattaa vahvistaa. Kehut motivoivat enemmän kuin syyttely. Jaa kuvailevia kiitoksia: kerro tarkasti, mikä lapsen käytöksessä ilahduttaa sinua.

9. Lapsen on hyvä oppia kantelemaan aikuisille oikeista asioista. Toisaalta taas jatkuva kieliminen on huono tapa. Jos lapset kantelevat toisistaan jatkuvasti, jutelkaa siitä, mistä asioista kannattaa kannella ja mistä ei.

10. Kun mielesi tekee karjua riiteleville lapsille, kuiskaa. Se yllättää lapset.

Lähteet: Jan Parker ja Jan Stimpson: Sisaruussuhteet – kilpailua ja rakkautta. Otava 2004. Pia Kaulio ja Hanna Svenning: Sisaruus – rakkautta, vihaa, kateutta. Minerva 2006.

 

On, pakko on syödä. Mutta onko pakko tehdä itse? Ja mitä? Meidän Perhe selvitti, miten arjen ruokarumba pyörii.

Ensin laulaa mikro: bling! Ja sitten huutaa äiti tai isä: Syömään!

Ruuanlaitto on pakollinen osa arkea. Harvempi kuin joka viides Meidän Perheen kyselyyn vastanneista pitää itseään kulinaristina tai ruokaharrastajana, vaikka kokkaa ja kattaa ruokaa perheen pöytään jatkuvasti. Kaksi kolmesta kuitenkin haluaisi satsata arkiruokaan enemmän.

Toisaalta ruoka syödään perheissä usein jo kello 17 maissa, pian työ-, hoito- ja koulupäivän jälkeen. Tarvitaan siis helppoutta, eineksiä, pakasteita, puolivalmiita – ja mikroa.

– Einekset, pakasteet ja puolivalmiit ovat osana muuta ruokavaliota varsin ok. On turha kaivata aikaa, jolloin syötiin ruokaa omasta maasta ja tehtiin kaikki alusta asti itse. Ruuanlaitto oli silloin äidin tai kotiapulaisen päätyö. Nyt on ihan eri haasteet, työt ja harrastukset. Tarvitaan helpotuksia, ravitsemusterapeutti Anette Palssa sanoo.

"On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon."

Mikron käyttäminen ei ole merkki siitä, että ruuassa olisi ravitsemuksellisesti jotain pielessä.

– On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon. Osa vitamiineista menetetään kyllä lämmityksessä, mutta niin ruuanlaitossa käy aina, Palssa toteaa.

–  On järkevää käyttää pakasteita ja valmiiksi pilkottuja ja raastettuja tuotteita. Käytä puolivalmisteita, osta valmista tai tee ruokaa etukäteen ja lämmitä – se on ihan kunnon ravintoa.

Toisaalta on myös perheitä, jotka tekevät aina lämpimän päivällisaterian huolella ja itse. Kyse on arvovalinnasta: siitä, mihin haluaa aikaa käyttää.

”Puhtaat raaka-aineet, ei valmismarinadeissa uinutta lihaa tai eineksiä. Ostamme lähituottajilta suoraan munat ja lihaa. Kasviksia kauden mukaan”, kertoo yksi kyselyyn vastanneista äideistä.

"Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä."

Mutta entäs jos lapsi tahtoo syödä vain makaronilaatikkoa tai spagettia? Älä ainakaan kokkaa lapselle eri ruokaa kuin itsellesi, Palssa sanoo. Lapsi voi päättää ruuasta välillä, mutta ei aina.

– Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä. Miksi hankaloittaa oman lapsen elämää niin?

Hyvä koko perheen arkiruoka syntyy näin:

Tee itse tai lämmitä. Lisää salaattia ja kasviksia tai napostelkaa vaikka pikkutomaatteja, kun ruoka lämpenee. Lapsen einesateriaan voi lisätä proteiinia vaikka maitolasillisella tai muutamalla raejuustolusikallisella. Se on siinä!

Meidän Perhe 9/2016

Perheiden 5 suosikkiruokaa

1. Jauhelihakastike ja spagetti tai makaroni

2. Makaronilaatikko

3. Kana- tai broilerikastike riisin kanssa

4. Uunilohi ja perunamuusi

5. Nuudeleita

Uusia suosikkeja: soijanakit, tortilla-pohjiin tai rieskoihin tehty pizza, tortilla-lasagne, pizzapannari, tomaattinen linssikeitto, katkarapuja curry-kookosmaitokastikkeessa, pinaattivohvelit, chorizo-papupata, intialainen voikana, falafelit ja pitaleipä, pekoniparsakanavartaat, soijarouhe jauhelihan sijaan, paahdetut juurekset hunajan kanssa, linssipyörykät, nokkosmunakas, nokkosletut, nyhtökaura, pinaattikaurapuuro, intialainen leipäjuustokastike

Toiveikas kuitenkin

Olen ottanut yhdeksi tärkeimmäistä tehtävistäni tarjota perheelle mahdollisimman puhdasta ruokaa (olen kotiäiti), koska tiedän sen vaikuttavan perustavanlaatuisesti terveyteen, jaksamiseen ja hyvinvointiin, koko elämään.

Ja vaikka pidänkin ruoanlaitosta, joskus kiireisinä päivinä tai väsyneenä ostaisin erittäin mielelläni kaupasta jotakin valmista. Mutta, valitettavasti SUURIN OSA kaupassa myytävistä tuotteista on kyllästetty lisäaineilla ja hyönteismyrkyillä. Puhutaan että ruoka on puhdasta, mutta kukkua kanssa.  Jos ei muuta, niin vähintään kasviöljyllä pilataan muuten ok ruoat epäterveellisiksi. 

Valmistajille terveiset; valmistakaa puhtaita luomutuotteita ilman kilometrin lisäaineluetteloa, oikeilla eläinrasvoilla ja merisuolalla maustettuna, niin uskon ostajia kyllä riittävän! 

Monet puhuvat että tällainen ruoka olisi liian kallista, mutta itse olen ainakin laittanut puhtaan ruoan kaikkien muiden hankintojen edelle, terveys ja jaksaminen on minulle niin tärkeää. 

Tällä yksinkertaisella keinolla teet kauniin viikkauksen lyhythihaiseen paitaan viidessä sekunnissa.

Muutama kokeilu ja toisto – ja olet jo mestari!

Pehmoisesta trikoosta syntyy vauvalle söpö panta.

Pehmeä panta pitää pikkuisen hiukset otsalta – tai näyttää suloiselta muutoin vain. Panta on helppo tehdä itse.

Tarvitset pieniä paloja joustavaa ohutta puuvillakangasta (esimerkiksi 95 % puuvillaa ja 5 % elastaania) sekä ompelulankaa. Voit käyttää myös kierrätysmateriaalia: leikkaa kangas vaikkapa t-paidasta tai topista. Yksivuotiaan kokoon riittää 60 x 5 cm kaksinkertainen kangaspala. Jos teet isomman koon, lisää kankaan pituutta.

Ompelukoneeseen tarvitset pallokärkisen stretch-neulan, joka soveltuu elastaanikankaille, eikä riko neulosta.

Leikkaa kankaasta kaksi tasaista suikaletta. Voit leikata päädyt myös nuolimaiseen muotoon. Kiinnitä kangaspalat oikeat puolet vastakkain nuppineuloilla. Varo venyttämästä kangasta leikatessa tai ommellessa, koska kangas rullautuu reunoistaan.

Ompele palat yhteen siksak-ompeleella läheltä reunaa.

Jätä sivusaumaan noin 10 cm päähän päädystä 2 cm pitkä aukko, josta käännät pannan oikein päin. Aukon voit jättää sulkematta, koska se jää solmun alle. Käännä panta oikein päin aukosta, silitä muotoonsa ja solmi oikeaan kokoon.

Jaa oma juttu

Teitkö pannan tai jonkin muun käsityön tai tuunauksen? Jaa kuva vinkiksi muille vanhemmille Instagramissa tägättynä #teeite @vauvalehti.

Apua, muksu oli luovalla päällä ja piirsi tussilla tuoliin. Lähteekö tussi pois kahdella kodin ihmeaineella, joita nettipalstoilla suositellaan?

Meidän Perhe testasi, miten lähes joka kodista löytyvät ihmeaineet poistavat kynän jälkiä.