Mikä saa vanhemmat väsymään ja lapset oireilemaan? Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore lähettää päättäjille terveisiä.

Mikä saa vanhemmat väsymään ja lapset oireilemaan? Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore lähettää päättäjille terveisiä.

"Tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta takaa parhaiten perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin. Peruspalvelut ovat tässä avainasemassa, eikä niiden tasoa saa enää huonontaa.

Laatu ja saavutettavuus on taattava erityisesti perheiden kannalta keskeisissä palveluissa: neuvolat, päivähoito, koulu, perusterveydenhuolto mukaan lukien kouluterveydenhuolto, kotipalvelu sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan palvelut. Jos näihin panostetaan kunnolla, paine kalliisiin erityispalveluihin vähenee.

Täytyy kehittää kuntien ennaltaehkäiseviä palveluita, lisätä niiden resursseja ja pitää kiinni niiden laadusta. Matalan kynnyksen palveluissa täytyy huomioida seksuaaliterveys, nuorten tasapainoisen kasvun edellytykset, vanhemmuuden ja parisuhteiden tukeminen.

Lapsiköyhyyden lisääntyminen on kansallinen häpeä, joka kertoo yhteiskunnan eriarvoistumisesta. Köyhyys keskittyy yksinhuoltajaperheisiin, monilapsisiin perheisiin sekä nuoriin lapsiperheisiin. Köyhyys johtuu osittain työttömyydestä, mutta osittain se on myös perusturvan jälkeenjääneisyydestä johtuvaa.

Täytyy:

  • katkaista sosiaaliturvan jälkeenjääneisyys–kehitys, joka lisää lapsiperheköyhyyttä.
  • edistää perheille suunnattuja matalan kynnyksen ennalta ehkäiseviä palveluita ja palauttaa koti- ja perhepalveluita osana kuntien palvelutarjontaa
  • edistää monilapsisten perheiden hyvinvointia verotuksen lapsivähennyksellä, lapsilisien korotuksilla ja lapsiluvun huomioonottamisella asumistuen määrässä
  • edistää yksinhuoltajaperheiden hyvinvointia palauttamalla yksinhuoltajien verovähennys verotukseen, ottaa käyttöön erityislapsilisä sekä osittainen hoitorahan korotus yhden vanhemman perheille.

Perheitä ei saa unohtaa

"Perheystävällinen työkulttuuri edistää perheiden jaksamista. Perheiden huomioonottamista tarvitaan kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti pikkulapsiperheissä ja lasten murrosikävaiheessa. Työn ja perhe-elämän nykyistä joustavampi yhteen sovittaminen on toteutettava.

Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasapuolinen jakaminen eri työnantajien kesken on toteutettava. Perheen arki, lastenhoito ja – kasvatus jäävät vieläkin enimmäkseen naisten vastuulle, vaikka isät ovat aiempaa kiinnostuneempia vanhemmuudesta. Yksinhuoltajien mahdollisuus toteuttaa vastuullista vanhemmuutta niin taloudellisesti kuin ajankäytöllisesti on turvattava.

Vanhemmuutta on arvostettava ja tuettava. Vanhemmat tarvitsevat sosiaalisen ja taloudellisten tuen lisäksi entistä enemmän tukea vanhemmuustaitoihin. 2000–luvun vanhemmuus on jo monilta osin jaettua isän ja äidin kesken. Isät haluavat osallistua yhä enemmän perheen arkeen.

He tarvitsevat kuitenkin kannustusta ja taitoja isyytensä tueksi. Aivan liian usein isä on etävanhempi, jonka suhde omiin lapsiin katkeaa tai jää heiveröiseksi. Tätä kehitystä on pyrittävä muuttamaan."

Tukea vanhemmille

"Tukiverkkojen puute aiheuttaa haasteen vanhempien jaksamiselle. Yksinäisyys ja omien voimavarojen vähentyminen aiheuttavat helposti eristäytymistä ja masentuneisuutta. Mielenterveys- ja päihdepulmat kytkeytyvät helposti toinen toisiinsa, kuten myös perheväkivalta.

Parisuhdetta sekä vanhempien voimavaroja tukemalla ajoissa ja riittävästi on mahdollista vahvistaa vanhempien positiivisia tapoja selviytyä perhe-elämään kuuluvista pulmista.

Erityisesti uusperheet ja etävanhemmat tarvitsevat tukea vanhemmuuden roolien vahvistamiseen. Toisaalta vanhemmat, joilla on erityistä huolenpitoa vaativia, esimerkiksi sairaita tai vammaisia lapsia, tarvitsevat apua jaksamiseen.

Onnellinen perhe-elämä ja kaikkia perheen osapuolia rakentava koti-ilmapiiri muodostuu kaikissa perheissä elämän eri osa-alueiden tasapainosta. Vanhemmilla tulee olla mahdollisuus huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, parisuhteestaan, työ- ja perhevelvollisuuksien tasapainosta sekä sosiaalisista suhteista."

Turvallinen aikuinen jokaiselle nuorelle

"Nuorten hyvinvointi edellyttää sitä, että nuoren kasvu- ja elinympäristö on turvallinen ja se tukee nuoren elämänhallinnan halua ja taitoja. Sosiaalisten- ja terveyserojen kasvun aiheuttaminen nuorten kohdalla on paha juttu, harkitsematonta ja kauaskantoisesti kielteisesti vaikuttavaa politiikkaa.

Nuorten ongelmat ovat monenlaisia ja usein ne ovat kasautuneita. Niitä ovat mm. yksinäisyys, mielenterveys-, itsetunto–ongelmat, kulttuuriset ristiriidat, ylivelkaantuminen ja päihteiden käyttö sekä väkivalta. Huolena on nuorille kohdistettujen perus- ja ennaltaehkäisevien sekä korjaavien palveluiden riittämättömyys.

Jokaisella nuorella on oltava turvallinen aikuinen ja myönteistä kehitystä edistävä elinympäristö. Täytyy vahvistaa perheiden, vanhempien ja ammattilaisten tietoja ja taitoja nuoren kehityksen tukemiseksi. Täytyy pitää huolta kouluterveydenhuollon laatuvaatimusten ja tarvittavien resurssien toteutumisesta."

Lue myös artikkelit: Vahvista murrosikäisen itsetuntoa ja Vahvista leikki-ikäisen itsetuntoa

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

On, pakko on syödä. Mutta onko pakko tehdä itse? Ja mitä? Meidän Perhe selvitti, miten arjen ruokarumba pyörii.

Ensin laulaa mikro: bling! Ja sitten huutaa äiti tai isä: Syömään!

Ruuanlaitto on pakollinen osa arkea. Harvempi kuin joka viides Meidän Perheen kyselyyn vastanneista pitää itseään kulinaristina tai ruokaharrastajana, vaikka kokkaa ja kattaa ruokaa perheen pöytään jatkuvasti. Kaksi kolmesta kuitenkin haluaisi satsata arkiruokaan enemmän.

Toisaalta ruoka syödään perheissä usein jo kello 17 maissa, pian työ-, hoito- ja koulupäivän jälkeen. Tarvitaan siis helppoutta, eineksiä, pakasteita, puolivalmiita – ja mikroa.

– Einekset, pakasteet ja puolivalmiit ovat osana muuta ruokavaliota varsin ok. On turha kaivata aikaa, jolloin syötiin ruokaa omasta maasta ja tehtiin kaikki alusta asti itse. Ruuanlaitto oli silloin äidin tai kotiapulaisen päätyö. Nyt on ihan eri haasteet, työt ja harrastukset. Tarvitaan helpotuksia, ravitsemusterapeutti Anette Palssa sanoo.

"On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon."

Mikron käyttäminen ei ole merkki siitä, että ruuassa olisi ravitsemuksellisesti jotain pielessä.

– On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon. Osa vitamiineista menetetään kyllä lämmityksessä, mutta niin ruuanlaitossa käy aina, Palssa toteaa.

–  On järkevää käyttää pakasteita ja valmiiksi pilkottuja ja raastettuja tuotteita. Käytä puolivalmisteita, osta valmista tai tee ruokaa etukäteen ja lämmitä – se on ihan kunnon ravintoa.

Toisaalta on myös perheitä, jotka tekevät aina lämpimän päivällisaterian huolella ja itse. Kyse on arvovalinnasta: siitä, mihin haluaa aikaa käyttää.

”Puhtaat raaka-aineet, ei valmismarinadeissa uinutta lihaa tai eineksiä. Ostamme lähituottajilta suoraan munat ja lihaa. Kasviksia kauden mukaan”, kertoo yksi kyselyyn vastanneista äideistä.

"Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä."

Mutta entäs jos lapsi tahtoo syödä vain makaronilaatikkoa tai spagettia? Älä ainakaan kokkaa lapselle eri ruokaa kuin itsellesi, Palssa sanoo. Lapsi voi päättää ruuasta välillä, mutta ei aina.

– Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä. Miksi hankaloittaa oman lapsen elämää niin?

Hyvä koko perheen arkiruoka syntyy näin:

Tee itse tai lämmitä. Lisää salaattia ja kasviksia tai napostelkaa vaikka pikkutomaatteja, kun ruoka lämpenee. Lapsen einesateriaan voi lisätä proteiinia vaikka maitolasillisella tai muutamalla raejuustolusikallisella. Se on siinä!

Meidän Perhe 9/2016

Perheiden 5 suosikkiruokaa

1. Jauhelihakastike ja spagetti tai makaroni

2. Makaronilaatikko

3. Kana- tai broilerikastike riisin kanssa

4. Uunilohi ja perunamuusi

5. Nuudeleita

Uusia suosikkeja: soijanakit, tortilla-pohjiin tai rieskoihin tehty pizza, tortilla-lasagne, pizzapannari, tomaattinen linssikeitto, katkarapuja curry-kookosmaitokastikkeessa, pinaattivohvelit, chorizo-papupata, intialainen voikana, falafelit ja pitaleipä, pekoniparsakanavartaat, soijarouhe jauhelihan sijaan, paahdetut juurekset hunajan kanssa, linssipyörykät, nokkosmunakas, nokkosletut, nyhtökaura, pinaattikaurapuuro, intialainen leipäjuustokastike

Toiveikas kuitenkin

Olen ottanut yhdeksi tärkeimmäistä tehtävistäni tarjota perheelle mahdollisimman puhdasta ruokaa (olen kotiäiti), koska tiedän sen vaikuttavan perustavanlaatuisesti terveyteen, jaksamiseen ja hyvinvointiin, koko elämään.

Ja vaikka pidänkin ruoanlaitosta, joskus kiireisinä päivinä tai väsyneenä ostaisin erittäin mielelläni kaupasta jotakin valmista. Mutta, valitettavasti SUURIN OSA kaupassa myytävistä tuotteista on kyllästetty lisäaineilla ja hyönteismyrkyillä. Puhutaan että ruoka on puhdasta, mutta kukkua kanssa.  Jos ei muuta, niin vähintään kasviöljyllä pilataan muuten ok ruoat epäterveellisiksi. 

Valmistajille terveiset; valmistakaa puhtaita luomutuotteita ilman kilometrin lisäaineluetteloa, oikeilla eläinrasvoilla ja merisuolalla maustettuna, niin uskon ostajia kyllä riittävän! 

Monet puhuvat että tällainen ruoka olisi liian kallista, mutta itse olen ainakin laittanut puhtaan ruoan kaikkien muiden hankintojen edelle, terveys ja jaksaminen on minulle niin tärkeää. 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tällä yksinkertaisella keinolla teet kauniin viikkauksen lyhythihaiseen paitaan viidessä sekunnissa.

Muutama kokeilu ja toisto – ja olet jo mestari!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Pehmoisesta trikoosta syntyy vauvalle söpö panta.

Pehmeä panta pitää pikkuisen hiukset otsalta – tai näyttää suloiselta muutoin vain. Panta on helppo tehdä itse.

Tarvitset pieniä paloja joustavaa ohutta puuvillakangasta (esimerkiksi 95 % puuvillaa ja 5 % elastaania) sekä ompelulankaa. Voit käyttää myös kierrätysmateriaalia: leikkaa kangas vaikkapa t-paidasta tai topista. Yksivuotiaan kokoon riittää 60 x 5 cm kaksinkertainen kangaspala. Jos teet isomman koon, lisää kankaan pituutta.

Ompelukoneeseen tarvitset pallokärkisen stretch-neulan, joka soveltuu elastaanikankaille, eikä riko neulosta.

Leikkaa kankaasta kaksi tasaista suikaletta. Voit leikata päädyt myös nuolimaiseen muotoon. Kiinnitä kangaspalat oikeat puolet vastakkain nuppineuloilla. Varo venyttämästä kangasta leikatessa tai ommellessa, koska kangas rullautuu reunoistaan.

Ompele palat yhteen siksak-ompeleella läheltä reunaa.

Jätä sivusaumaan noin 10 cm päähän päädystä 2 cm pitkä aukko, josta käännät pannan oikein päin. Aukon voit jättää sulkematta, koska se jää solmun alle. Käännä panta oikein päin aukosta, silitä muotoonsa ja solmi oikeaan kokoon.

Jaa oma juttu

Teitkö pannan tai jonkin muun käsityön tai tuunauksen? Jaa kuva vinkiksi muille vanhemmille Instagramissa tägättynä #teeite @vauvalehti.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Apua, muksu oli luovalla päällä ja piirsi tussilla tuoliin. Lähteekö tussi pois kahdella kodin ihmeaineella, joita nettipalstoilla suositellaan?

Meidän Perhe testasi, miten lähes joka kodista löytyvät ihmeaineet poistavat kynän jälkiä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.