iStockphoto

Matalan kynnyksen auttamispaikkoja tarvitaan lisää

Alle 25-vuotiaiden huumeiden käyttö näyttää lisääntyvän nopeasti. Tarkkoja tilastoja ei vielä ole, mutta sama havainto on tehty sekä Helsingin Diakonissalaitoksen että A-klinikkasäätiön palvelupisteissä pääkaupunkiseudulla.

Huumeiden haittojen vähentämiseen tähtäävä niin sanottu Harm Reduction -työ tunnetaan Suomessa vielä varsin huonosti. Asiaa käsiteltiin äskettäin Helsingissä järjestetyssä Harm Reduction -seminaarissa.

Moni alaikäinen huumeiden käyttäjä ei hae apua, koska pelkää laitoshoitoon joutumista. Erityisesti nuorten naisten päihteiden käytöstä on vaikea puhua, koska asiaan liittyy paljon häpeää. Siksi ongelmaan ei myöskään voida hoitaa kunnolla. Naisten päihteiden käytöstä ja päihdekulttuurista tiedetään edelleen liian vähän.

Nuoret pelkäävät viranomaisia

Viranomaisia pelkäävät nuoret ovat tuttu ilmiö myös Helsingin Diakonissalaitoksella työskentelevälle Ulla Nordille. Nord vetää Vamos!-palvelukokonaisuutta, joka auttaa koulusta ja työmaailmasta pudonneita nuoria. Nordin mielestä vääristynyt kuva lastensuojelusta tulisi kyetä muuttamaan.

– Lastensuojelu tukee ja auttaa nuoria sekä heidän perheitään, sitä ei tule karttaa, Nord toteaa.

Helsingin Diakonissalaitoksen lähihoitaja Katri Järvi kertoo, että Diakonissalaitoksen palvelupisteiden asiakasmäärä on kasvanut vuonna 2012. Nuorimmat ovat aloittaneet huumeiden käytön 11-vuotiaina.

Erityisesti nuoria palvelevia matalan kynnyksen paikkoja pitäisi olla nykyistä enemmän.

Noin puolet nuorista asiakkaista käyttää Ulla Nordin mukaan muita päihteitä kuin alkoholia. Etenkin kannabiksen käyttö on lisääntynyt nopeasti nuorten keskuudessa. Samalla  asenteet sitä kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi.

Silmien sulkeminen ei auta

Harm Reduction -työ perustuu ajatukseen, että huumeiden käyttö ei katoa niin, että silmät suljetaan. '

Tunnetuimpia huumehaittojen vähentämisen tapoja ovat neulojen ja ruiskujen vaihdot suonensisäisesti huumeita käyttäville sekä lääkkeelliset korvausohjelmat. Myös tiedon jakaminen turvallisesta käytöstä ja vertaistuki ovat arkea.

Joissakin EU-maissa myös käyttäjähuoneet ovat jo tärkeä osa huumehaittojen vähentämistä.

Asiantuntijat ovat lähes yksimielisiä siitä, että Harm Reduction -työ vähentää rikollisuutta, pienentää HIV-tartuntojen määrää sekä vähentää viranomaistarpeita terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Silti asiasta on edelleen vaikea puhua avoimesti. Nykyisessä arvoympäristössä keskustelu kääntyy helposti tuomitsevalle linjalle ja ajatellaan, että huumehaittoja vähentävä työ saattaa jopa lisätä päihteiden käyttöä.

Meidän Perhe

Vierailija

Portugalissa oli yhtä paha huumeongelma kuin suomessa silloin, kun siellä vaihdettiin raidetta. Nyt siellä on jäljellä 15% suomen huumeongelmasta.

Vierailija

eikä kannata. Leimataan vain nistiksi ja rikolliseksi lopuksi elämää, poliisit pysäyttelevät, riisuvat alasti ihan varmuuden vuoksi ja lääkärit ei anna hoitoa, kyselevät vain että mitä oot vetänyt tänään

On, pakko on syödä. Mutta onko pakko tehdä itse? Ja mitä? Meidän Perhe selvitti, miten arjen ruokarumba pyörii.

Ensin laulaa mikro: bling! Ja sitten huutaa äiti tai isä: Syömään!

Ruuanlaitto on pakollinen osa arkea. Harvempi kuin joka viides Meidän Perheen kyselyyn vastanneista pitää itseään kulinaristina tai ruokaharrastajana, vaikka kokkaa ja kattaa ruokaa perheen pöytään jatkuvasti. Kaksi kolmesta kuitenkin haluaisi satsata arkiruokaan enemmän.

Toisaalta ruoka syödään perheissä usein jo kello 17 maissa, pian työ-, hoito- ja koulupäivän jälkeen. Tarvitaan siis helppoutta, eineksiä, pakasteita, puolivalmiita – ja mikroa.

– Einekset, pakasteet ja puolivalmiit ovat osana muuta ruokavaliota varsin ok. On turha kaivata aikaa, jolloin syötiin ruokaa omasta maasta ja tehtiin kaikki alusta asti itse. Ruuanlaitto oli silloin äidin tai kotiapulaisen päätyö. Nyt on ihan eri haasteet, työt ja harrastukset. Tarvitaan helpotuksia, ravitsemusterapeutti Anette Palssa sanoo.

"On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon."

Mikron käyttäminen ei ole merkki siitä, että ruuassa olisi ravitsemuksellisesti jotain pielessä.

– On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon. Osa vitamiineista menetetään kyllä lämmityksessä, mutta niin ruuanlaitossa käy aina, Palssa toteaa.

–  On järkevää käyttää pakasteita ja valmiiksi pilkottuja ja raastettuja tuotteita. Käytä puolivalmisteita, osta valmista tai tee ruokaa etukäteen ja lämmitä – se on ihan kunnon ravintoa.

Toisaalta on myös perheitä, jotka tekevät aina lämpimän päivällisaterian huolella ja itse. Kyse on arvovalinnasta: siitä, mihin haluaa aikaa käyttää.

”Puhtaat raaka-aineet, ei valmismarinadeissa uinutta lihaa tai eineksiä. Ostamme lähituottajilta suoraan munat ja lihaa. Kasviksia kauden mukaan”, kertoo yksi kyselyyn vastanneista äideistä.

"Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä."

Mutta entäs jos lapsi tahtoo syödä vain makaronilaatikkoa tai spagettia? Älä ainakaan kokkaa lapselle eri ruokaa kuin itsellesi, Palssa sanoo. Lapsi voi päättää ruuasta välillä, mutta ei aina.

– Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä. Miksi hankaloittaa oman lapsen elämää niin?

Hyvä koko perheen arkiruoka syntyy näin:

Tee itse tai lämmitä. Lisää salaattia ja kasviksia tai napostelkaa vaikka pikkutomaatteja, kun ruoka lämpenee. Lapsen einesateriaan voi lisätä proteiinia vaikka maitolasillisella tai muutamalla raejuustolusikallisella. Se on siinä!

Meidän Perhe 9/2016

Perheiden 5 suosikkiruokaa

1. Jauhelihakastike ja spagetti tai makaroni

2. Makaronilaatikko

3. Kana- tai broilerikastike riisin kanssa

4. Uunilohi ja perunamuusi

5. Nuudeleita

Uusia suosikkeja: soijanakit, tortilla-pohjiin tai rieskoihin tehty pizza, tortilla-lasagne, pizzapannari, tomaattinen linssikeitto, katkarapuja curry-kookosmaitokastikkeessa, pinaattivohvelit, chorizo-papupata, intialainen voikana, falafelit ja pitaleipä, pekoniparsakanavartaat, soijarouhe jauhelihan sijaan, paahdetut juurekset hunajan kanssa, linssipyörykät, nokkosmunakas, nokkosletut, nyhtökaura, pinaattikaurapuuro, intialainen leipäjuustokastike

Toiveikas kuitenkin

Olen ottanut yhdeksi tärkeimmäistä tehtävistäni tarjota perheelle mahdollisimman puhdasta ruokaa (olen kotiäiti), koska tiedän sen vaikuttavan perustavanlaatuisesti terveyteen, jaksamiseen ja hyvinvointiin, koko elämään.

Ja vaikka pidänkin ruoanlaitosta, joskus kiireisinä päivinä tai väsyneenä ostaisin erittäin mielelläni kaupasta jotakin valmista. Mutta, valitettavasti SUURIN OSA kaupassa myytävistä tuotteista on kyllästetty lisäaineilla ja hyönteismyrkyillä. Puhutaan että ruoka on puhdasta, mutta kukkua kanssa.  Jos ei muuta, niin vähintään kasviöljyllä pilataan muuten ok ruoat epäterveellisiksi. 

Valmistajille terveiset; valmistakaa puhtaita luomutuotteita ilman kilometrin lisäaineluetteloa, oikeilla eläinrasvoilla ja merisuolalla maustettuna, niin uskon ostajia kyllä riittävän! 

Monet puhuvat että tällainen ruoka olisi liian kallista, mutta itse olen ainakin laittanut puhtaan ruoan kaikkien muiden hankintojen edelle, terveys ja jaksaminen on minulle niin tärkeää. 

Tällä yksinkertaisella keinolla teet kauniin viikkauksen lyhythihaiseen paitaan viidessä sekunnissa.

Muutama kokeilu ja toisto – ja olet jo mestari!

Pehmoisesta trikoosta syntyy vauvalle söpö panta.

Pehmeä panta pitää pikkuisen hiukset otsalta – tai näyttää suloiselta muutoin vain. Panta on helppo tehdä itse.

Tarvitset pieniä paloja joustavaa ohutta puuvillakangasta (esimerkiksi 95 % puuvillaa ja 5 % elastaania) sekä ompelulankaa. Voit käyttää myös kierrätysmateriaalia: leikkaa kangas vaikkapa t-paidasta tai topista. Yksivuotiaan kokoon riittää 60 x 5 cm kaksinkertainen kangaspala. Jos teet isomman koon, lisää kankaan pituutta.

Ompelukoneeseen tarvitset pallokärkisen stretch-neulan, joka soveltuu elastaanikankaille, eikä riko neulosta.

Leikkaa kankaasta kaksi tasaista suikaletta. Voit leikata päädyt myös nuolimaiseen muotoon. Kiinnitä kangaspalat oikeat puolet vastakkain nuppineuloilla. Varo venyttämästä kangasta leikatessa tai ommellessa, koska kangas rullautuu reunoistaan.

Ompele palat yhteen siksak-ompeleella läheltä reunaa.

Jätä sivusaumaan noin 10 cm päähän päädystä 2 cm pitkä aukko, josta käännät pannan oikein päin. Aukon voit jättää sulkematta, koska se jää solmun alle. Käännä panta oikein päin aukosta, silitä muotoonsa ja solmi oikeaan kokoon.

Jaa oma juttu

Teitkö pannan tai jonkin muun käsityön tai tuunauksen? Jaa kuva vinkiksi muille vanhemmille Instagramissa tägättynä #teeite @vauvalehti.

Apua, muksu oli luovalla päällä ja piirsi tussilla tuoliin. Lähteekö tussi pois kahdella kodin ihmeaineella, joita nettipalstoilla suositellaan?

Meidän Perhe testasi, miten lähes joka kodista löytyvät ihmeaineet poistavat kynän jälkiä.