Oletko joulusuorittaja?

Joulusta on joskus todella vaikea puhua. Jouluun liittyy valtavasti paineita, ja turhan usein on niin, että oma tapa viettää joulua on se ainoa oikea.

Miten selviytyä tapojen törmäyksestä ilman hermoromahdusta? Tässä testatut vinkit tyyneyteen ja mielenrauhaan:

1. Puhu ja kuuntele. Älä tyydy kuvittelemaan, mitä toiset ajattelevat. Ota selvää! Kerro omista toiveistasi. Kysy muiden toiveita. Ehkä se sukulainen, joka on aina pitänyt kahvikutsut tapaninpäivänä, yllättyykin iloisesti, jos tarjoudut itse keittämään juhlakahvit kotonasi kaikille. Ehkä olet vain kuvitellut, että muutos on hänelle maailmanloppu. Kerro myös, jos sinusta tuntuu, että omille harteillesi kaatuu liikaa tekemistä. Muut eivät voi tietää sitä, ellet kerro.

2. Jousta! Tänä jouluna näin, ensi jouluna noin. Jos huomaat, että kumppanisi on joulun suhteen selvästi ehdottomampi kuin sinä, miksi et tekisi niin kuin hän haluaa? Jos joulunviettoon liittyvät tavat eivät ole sinulle ihan yhtä tärkeitä, ymmärrä sitä osapuolta, jonka on vaikeampi joustaa. Hän ei ole tahallaan ilkeä jääräpää, hän ei vain kykene täysijärkiseen päättelyyn tai rauhalliseen keskusteluun. Onhan kyseessä joulu!

Vuodenvaihteen jälkeen, kun akuutti joulupaine on laskenut, voit varovasti virittää keskustelua siitä, kestääkö joulurutiini minkäänlaisia muutoksia ja miksi joulutavat ovat puolisollesi niin tärkeitä. Ne periytyvät usein lapsuudenkodista, mutta ne ovat sielläkin syntyneet kenties sattumanvaraisesti. Ehkä niitä pitäisikin vähän päivittää. Parhaimmillaan perinteet tuovat turvaa, mutta kukaan ei halua, että ne kahlitsevat.

3. Ajattele lapsia. Joulu on lasten juhla. Heittäydy heidän iloonsa! Nostaako marmatus omaakaan joulumieltäsi? Jos olet rasittunut, pyydä lapset mukaan kotitöihin tai pyydä heiltä pieniä palveluksia. Kun kyse on joulusta, he auttavat mielellään.

Esimerkiksi joulutortut valmistaikinasta syntyvät lasten voimin. Sinun ei tarvitse kuin hankkia tarvikkeet, ottaa ne esille (ja alakouluikäinen lapsi osaa hakea taikinankin kaupasta itse) ja valvoa uunin käyttöä. Sitten laitat joululevyn soimaan, otat rennosti ja odotat, että lämmin joulutorttu kannetaan eteesi. Anna lasten myös koristella kuusi omalla tavallaan. Jos sinulle on todella tärkeää, että kuusi on tietynlainen, voisivatko lapset saada oman kuusen?

4. Ole luova. Jokainen saa tehdä joulun sellaiseksi kuin itse haluaa, ovathan joulunviettotavat erilaisia eri maissakin. Miksi esimerkiksi viettää joulu vain ydinperheen kesken? Joulu on epäitsekkyyden aikaa, joten pyydä yksinäinen ystävä mukaan. Ehkä hän ei halua tulla, mutta hän muistaa loppuikänsä, että pyysit.

5. Muista suhteellisuudentaju. Jouluaattoon kohdistuu valtavasti odotuksia, mutta siinä on lopultakin kyse vain yhdestä vuorokaudesta. Sen, mitä silloin ei ehdi tehdä, voi siirtää joulupäivään tai tapaninpäivään. Tai jättää tekemättä. Joulu tulee varmasti joka vuosi, joten ehdit toteuttaa sen täydellisen joulun seuraavanakin vuonna.

Jos siitä huolimatta tunnistat itsessäsi joulusuorittajan, jaa paineet usealle päivälle. Jaettu paine on pienempi paine. Joulunakin.

On, pakko on syödä. Mutta onko pakko tehdä itse? Ja mitä? Meidän Perhe selvitti, miten arjen ruokarumba pyörii.

Ensin laulaa mikro: bling! Ja sitten huutaa äiti tai isä: Syömään!

Ruuanlaitto on pakollinen osa arkea. Harvempi kuin joka viides Meidän Perheen kyselyyn vastanneista pitää itseään kulinaristina tai ruokaharrastajana, vaikka kokkaa ja kattaa ruokaa perheen pöytään jatkuvasti. Kaksi kolmesta kuitenkin haluaisi satsata arkiruokaan enemmän.

Toisaalta ruoka syödään perheissä usein jo kello 17 maissa, pian työ-, hoito- ja koulupäivän jälkeen. Tarvitaan siis helppoutta, eineksiä, pakasteita, puolivalmiita – ja mikroa.

– Einekset, pakasteet ja puolivalmiit ovat osana muuta ruokavaliota varsin ok. On turha kaivata aikaa, jolloin syötiin ruokaa omasta maasta ja tehtiin kaikki alusta asti itse. Ruuanlaitto oli silloin äidin tai kotiapulaisen päätyö. Nyt on ihan eri haasteet, työt ja harrastukset. Tarvitaan helpotuksia, ravitsemusterapeutti Anette Palssa sanoo.

"On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon."

Mikron käyttäminen ei ole merkki siitä, että ruuassa olisi ravitsemuksellisesti jotain pielessä.

– On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon. Osa vitamiineista menetetään kyllä lämmityksessä, mutta niin ruuanlaitossa käy aina, Palssa toteaa.

–  On järkevää käyttää pakasteita ja valmiiksi pilkottuja ja raastettuja tuotteita. Käytä puolivalmisteita, osta valmista tai tee ruokaa etukäteen ja lämmitä – se on ihan kunnon ravintoa.

Toisaalta on myös perheitä, jotka tekevät aina lämpimän päivällisaterian huolella ja itse. Kyse on arvovalinnasta: siitä, mihin haluaa aikaa käyttää.

”Puhtaat raaka-aineet, ei valmismarinadeissa uinutta lihaa tai eineksiä. Ostamme lähituottajilta suoraan munat ja lihaa. Kasviksia kauden mukaan”, kertoo yksi kyselyyn vastanneista äideistä.

"Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä."

Mutta entäs jos lapsi tahtoo syödä vain makaronilaatikkoa tai spagettia? Älä ainakaan kokkaa lapselle eri ruokaa kuin itsellesi, Palssa sanoo. Lapsi voi päättää ruuasta välillä, mutta ei aina.

– Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä. Miksi hankaloittaa oman lapsen elämää niin?

Hyvä koko perheen arkiruoka syntyy näin:

Tee itse tai lämmitä. Lisää salaattia ja kasviksia tai napostelkaa vaikka pikkutomaatteja, kun ruoka lämpenee. Lapsen einesateriaan voi lisätä proteiinia vaikka maitolasillisella tai muutamalla raejuustolusikallisella. Se on siinä!

Meidän Perhe 9/2016

Perheiden 5 suosikkiruokaa

1. Jauhelihakastike ja spagetti tai makaroni

2. Makaronilaatikko

3. Kana- tai broilerikastike riisin kanssa

4. Uunilohi ja perunamuusi

5. Nuudeleita

Uusia suosikkeja: soijanakit, tortilla-pohjiin tai rieskoihin tehty pizza, tortilla-lasagne, pizzapannari, tomaattinen linssikeitto, katkarapuja curry-kookosmaitokastikkeessa, pinaattivohvelit, chorizo-papupata, intialainen voikana, falafelit ja pitaleipä, pekoniparsakanavartaat, soijarouhe jauhelihan sijaan, paahdetut juurekset hunajan kanssa, linssipyörykät, nokkosmunakas, nokkosletut, nyhtökaura, pinaattikaurapuuro, intialainen leipäjuustokastike

Toiveikas kuitenkin

Olen ottanut yhdeksi tärkeimmäistä tehtävistäni tarjota perheelle mahdollisimman puhdasta ruokaa (olen kotiäiti), koska tiedän sen vaikuttavan perustavanlaatuisesti terveyteen, jaksamiseen ja hyvinvointiin, koko elämään.

Ja vaikka pidänkin ruoanlaitosta, joskus kiireisinä päivinä tai väsyneenä ostaisin erittäin mielelläni kaupasta jotakin valmista. Mutta, valitettavasti SUURIN OSA kaupassa myytävistä tuotteista on kyllästetty lisäaineilla ja hyönteismyrkyillä. Puhutaan että ruoka on puhdasta, mutta kukkua kanssa.  Jos ei muuta, niin vähintään kasviöljyllä pilataan muuten ok ruoat epäterveellisiksi. 

Valmistajille terveiset; valmistakaa puhtaita luomutuotteita ilman kilometrin lisäaineluetteloa, oikeilla eläinrasvoilla ja merisuolalla maustettuna, niin uskon ostajia kyllä riittävän! 

Monet puhuvat että tällainen ruoka olisi liian kallista, mutta itse olen ainakin laittanut puhtaan ruoan kaikkien muiden hankintojen edelle, terveys ja jaksaminen on minulle niin tärkeää. 

Tällä yksinkertaisella keinolla teet kauniin viikkauksen lyhythihaiseen paitaan viidessä sekunnissa.

Muutama kokeilu ja toisto – ja olet jo mestari!

Pehmoisesta trikoosta syntyy vauvalle söpö panta.

Pehmeä panta pitää pikkuisen hiukset otsalta – tai näyttää suloiselta muutoin vain. Panta on helppo tehdä itse.

Tarvitset pieniä paloja joustavaa ohutta puuvillakangasta (esimerkiksi 95 % puuvillaa ja 5 % elastaania) sekä ompelulankaa. Voit käyttää myös kierrätysmateriaalia: leikkaa kangas vaikkapa t-paidasta tai topista. Yksivuotiaan kokoon riittää 60 x 5 cm kaksinkertainen kangaspala. Jos teet isomman koon, lisää kankaan pituutta.

Ompelukoneeseen tarvitset pallokärkisen stretch-neulan, joka soveltuu elastaanikankaille, eikä riko neulosta.

Leikkaa kankaasta kaksi tasaista suikaletta. Voit leikata päädyt myös nuolimaiseen muotoon. Kiinnitä kangaspalat oikeat puolet vastakkain nuppineuloilla. Varo venyttämästä kangasta leikatessa tai ommellessa, koska kangas rullautuu reunoistaan.

Ompele palat yhteen siksak-ompeleella läheltä reunaa.

Jätä sivusaumaan noin 10 cm päähän päädystä 2 cm pitkä aukko, josta käännät pannan oikein päin. Aukon voit jättää sulkematta, koska se jää solmun alle. Käännä panta oikein päin aukosta, silitä muotoonsa ja solmi oikeaan kokoon.

Jaa oma juttu

Teitkö pannan tai jonkin muun käsityön tai tuunauksen? Jaa kuva vinkiksi muille vanhemmille Instagramissa tägättynä #teeite @vauvalehti.

Apua, muksu oli luovalla päällä ja piirsi tussilla tuoliin. Lähteekö tussi pois kahdella kodin ihmeaineella, joita nettipalstoilla suositellaan?

Meidän Perhe testasi, miten lähes joka kodista löytyvät ihmeaineet poistavat kynän jälkiä.