Miten ehkäistä käärmeen purema? Entä miten toimia, jos kyy ehtii iskeä?

Kyy on Suomen ainoa myrkyllinen käärme, ja tapaamista sen kanssa kannattaa varoa. Kyyn purema on vaarallinen sekä lapsille että aikuisille.

Onneksi kyy karttelee ihmisiä ja luikertaa yleensä karkuun kiireen vilkkaa ennen epätoivottua kohtaamista. Yllätettynä se kuitenkin puolustautuu ainoalla osaamallaan tavalla – iskemällä hampaansa häiritsijän nahkaan.

Kyy ei ole Suomessa rauhoitettu, mutta sitä ei tarvitse tappaa. Käärmeet ovat hyötyeläimiä, jotka popsivat myyriä ja hiiriä.

Ehkäise kohtaamiset kyyn kanssa

  • Aja pihapiirin heinikko lyhyeksi. Vieraileva käärme erottuu silloin paremmin. Kun saavutte mökille, pistä ruohonleikkuri heti laulamaan.
  • Tömistele ja metelöi. Kyy on kuuro, mutta lähtee karkuun, kun aistii maan tärähtelyn.
  • Muista kumisaappaat.
  • Opeta lapset välttämään käärmeiden suosimia paikkoja. Pikkulasten saappaanvarret eivät yllä maan pinnasta kovin korkealle, joten turvallisinta on olla päästämättä taaperoita leikkimään paikkoihin, joissa tiedetään olevan kyitä.
  • Ryhmässä on turvallisinta. Jos käärmeiden suosimalle alueelle on pakko mennä, liikkukaa ryhmässä. Yksinäinen juoksentelija on eniten vaarassa.
  • Pidä piha siistinä. Älä houkuttele kyitä pihapiiriin jättämällä jyrsijöille syötävää. Missä jyrsijä, siellä käärme.

Jos kyy ehtii purra

Puremakohdassa on usein kaksi pientä reikää, mutta se voi olla muunkin näköinen. Purema-alue turpoaa ja aristaa. Iho punoittaa, ja rakkuloitakin voi kohota. Oireina voi olla myös pahoinvointia, päänsärkyä, vatsakipua ja ripulia.

Jos kyyn purema aiheuttaa nopeasti vakavia oireita, kuten kurkunpään turvotusta ja hengenahdistusta, kyseessä on allerginen reaktio. Vaikeissa tapauksissa voi tulla sokki.

Toimi näin:

  • Tärkeintä on estää puremakohdan liikuttelu, jotta myrkky ei leviä. Älä liikuttele raajaa, jossa purema on, äläkä käsittele purema-aluetta millään tavoin. Rauhoittele pureman uhria.
  • Tue puremakohta lepoasentoon, ei koholle. Jalan voi lastoittaa. Älä laita kuitenkaan kiristyssidettä.
  • Jos saatavilla on kortisonitabletteja (kyypakkaus) tai antihistamiinitabletteja, voit antaa niitä ohjeen mukaan ensiavuksi. Ne eivät kuitenkaan ole vastalääke.
  • Järjestä pureman uhri aina lääkäriin. Erityisen tarkkaan pitää seurata alle 15-vuotiaita lapsia, raskaana olevia, vanhuksia tai muuten huonokuntoisia. Selvän pureman saaneet lapset kuuluvat sairaalaseurantaan.
  • Tulehduskipulääkkeitä ei saa antaa, koska niistä voi olla myrkytyksen yhteydessä munuaisille haittaa.

Hoito-ohjeiden lähde: Duodecim/Terveyskirjasto

Vierailija

Miksi kohtaamiset pitää estää?!? Meillä ainakin lapset osaavat väistää käärmeitä jos kohdalle osuu! Käärme ei tietääkseni saalista lapsia...

Vierailija
Vierailija

Miksi tähän keskusteluun tulvi ihmisiä kertomaan kyiden tappamisesta? Kun tämä on nyt perhe- ja lapsiaiheinen keskustelu, jossa on tarkoitus käsitellä sitä mitä tehdä jos lasta puree käärme tai miten ehkäistä moinen tapahtuma.

Ei kai kukaan voi tappamalla tästä selvitä? Minä ainakin käyn lasten kanssa sienestämässä ja marjastamassa ja metsässä kävelyllä, enkä pelkästään jökötä yhdessä kesämökin pihapiirissä. Jos tässä jutussa olisi kyse kyiden karkottamisesta mökkipihasta, kaikenmaailman taikauskoisien polttamisohjeiden sijaan tässä kerrottaisiin varmaan että pitäisi raivata kivikot jne. ja pitää piha asuttuna ja liikuttuna.

Ärsyttää kun ei puhuta siitä mistä tässä on kyse!!!!!

Eli asiaan: mikä mahtaa olla kyypakkauksen annostus lapselle?

 


Juttuhan on näin, että kyypakkauksen sisällöllä ei ole todistettavasti mitään vaikutusta kyynpuremaan. Että suositeltavaa olisi aina hakeutua mahdollisimman nopeasti lääkäriin. Ei siis kannata tuhlata rahoja siihen. Ei siitä toki haittaakaan ole, että jos se rauhoittaa lapsen mieltä, niin silloin sellaisesta olisi jotain apuakin.

On, pakko on syödä. Mutta onko pakko tehdä itse? Ja mitä? Meidän Perhe selvitti, miten arjen ruokarumba pyörii.

Ensin laulaa mikro: bling! Ja sitten huutaa äiti tai isä: Syömään!

Ruuanlaitto on pakollinen osa arkea. Harvempi kuin joka viides Meidän Perheen kyselyyn vastanneista pitää itseään kulinaristina tai ruokaharrastajana, vaikka kokkaa ja kattaa ruokaa perheen pöytään jatkuvasti. Kaksi kolmesta kuitenkin haluaisi satsata arkiruokaan enemmän.

Toisaalta ruoka syödään perheissä usein jo kello 17 maissa, pian työ-, hoito- ja koulupäivän jälkeen. Tarvitaan siis helppoutta, eineksiä, pakasteita, puolivalmiita – ja mikroa.

– Einekset, pakasteet ja puolivalmiit ovat osana muuta ruokavaliota varsin ok. On turha kaivata aikaa, jolloin syötiin ruokaa omasta maasta ja tehtiin kaikki alusta asti itse. Ruuanlaitto oli silloin äidin tai kotiapulaisen päätyö. Nyt on ihan eri haasteet, työt ja harrastukset. Tarvitaan helpotuksia, ravitsemusterapeutti Anette Palssa sanoo.

"On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon."

Mikron käyttäminen ei ole merkki siitä, että ruuassa olisi ravitsemuksellisesti jotain pielessä.

– On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon. Osa vitamiineista menetetään kyllä lämmityksessä, mutta niin ruuanlaitossa käy aina, Palssa toteaa.

–  On järkevää käyttää pakasteita ja valmiiksi pilkottuja ja raastettuja tuotteita. Käytä puolivalmisteita, osta valmista tai tee ruokaa etukäteen ja lämmitä – se on ihan kunnon ravintoa.

Toisaalta on myös perheitä, jotka tekevät aina lämpimän päivällisaterian huolella ja itse. Kyse on arvovalinnasta: siitä, mihin haluaa aikaa käyttää.

”Puhtaat raaka-aineet, ei valmismarinadeissa uinutta lihaa tai eineksiä. Ostamme lähituottajilta suoraan munat ja lihaa. Kasviksia kauden mukaan”, kertoo yksi kyselyyn vastanneista äideistä.

"Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä."

Mutta entäs jos lapsi tahtoo syödä vain makaronilaatikkoa tai spagettia? Älä ainakaan kokkaa lapselle eri ruokaa kuin itsellesi, Palssa sanoo. Lapsi voi päättää ruuasta välillä, mutta ei aina.

– Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä. Miksi hankaloittaa oman lapsen elämää niin?

Hyvä koko perheen arkiruoka syntyy näin:

Tee itse tai lämmitä. Lisää salaattia ja kasviksia tai napostelkaa vaikka pikkutomaatteja, kun ruoka lämpenee. Lapsen einesateriaan voi lisätä proteiinia vaikka maitolasillisella tai muutamalla raejuustolusikallisella. Se on siinä!

Meidän Perhe 9/2016

Perheiden 5 suosikkiruokaa

1. Jauhelihakastike ja spagetti tai makaroni

2. Makaronilaatikko

3. Kana- tai broilerikastike riisin kanssa

4. Uunilohi ja perunamuusi

5. Nuudeleita

Uusia suosikkeja: soijanakit, tortilla-pohjiin tai rieskoihin tehty pizza, tortilla-lasagne, pizzapannari, tomaattinen linssikeitto, katkarapuja curry-kookosmaitokastikkeessa, pinaattivohvelit, chorizo-papupata, intialainen voikana, falafelit ja pitaleipä, pekoniparsakanavartaat, soijarouhe jauhelihan sijaan, paahdetut juurekset hunajan kanssa, linssipyörykät, nokkosmunakas, nokkosletut, nyhtökaura, pinaattikaurapuuro, intialainen leipäjuustokastike

Toiveikas kuitenkin

Olen ottanut yhdeksi tärkeimmäistä tehtävistäni tarjota perheelle mahdollisimman puhdasta ruokaa (olen kotiäiti), koska tiedän sen vaikuttavan perustavanlaatuisesti terveyteen, jaksamiseen ja hyvinvointiin, koko elämään.

Ja vaikka pidänkin ruoanlaitosta, joskus kiireisinä päivinä tai väsyneenä ostaisin erittäin mielelläni kaupasta jotakin valmista. Mutta, valitettavasti SUURIN OSA kaupassa myytävistä tuotteista on kyllästetty lisäaineilla ja hyönteismyrkyillä. Puhutaan että ruoka on puhdasta, mutta kukkua kanssa.  Jos ei muuta, niin vähintään kasviöljyllä pilataan muuten ok ruoat epäterveellisiksi. 

Valmistajille terveiset; valmistakaa puhtaita luomutuotteita ilman kilometrin lisäaineluetteloa, oikeilla eläinrasvoilla ja merisuolalla maustettuna, niin uskon ostajia kyllä riittävän! 

Monet puhuvat että tällainen ruoka olisi liian kallista, mutta itse olen ainakin laittanut puhtaan ruoan kaikkien muiden hankintojen edelle, terveys ja jaksaminen on minulle niin tärkeää. 

Tällä yksinkertaisella keinolla teet kauniin viikkauksen lyhythihaiseen paitaan viidessä sekunnissa.

Muutama kokeilu ja toisto – ja olet jo mestari!

Pehmoisesta trikoosta syntyy vauvalle söpö panta.

Pehmeä panta pitää pikkuisen hiukset otsalta – tai näyttää suloiselta muutoin vain. Panta on helppo tehdä itse.

Tarvitset pieniä paloja joustavaa ohutta puuvillakangasta (esimerkiksi 95 % puuvillaa ja 5 % elastaania) sekä ompelulankaa. Voit käyttää myös kierrätysmateriaalia: leikkaa kangas vaikkapa t-paidasta tai topista. Yksivuotiaan kokoon riittää 60 x 5 cm kaksinkertainen kangaspala. Jos teet isomman koon, lisää kankaan pituutta.

Ompelukoneeseen tarvitset pallokärkisen stretch-neulan, joka soveltuu elastaanikankaille, eikä riko neulosta.

Leikkaa kankaasta kaksi tasaista suikaletta. Voit leikata päädyt myös nuolimaiseen muotoon. Kiinnitä kangaspalat oikeat puolet vastakkain nuppineuloilla. Varo venyttämästä kangasta leikatessa tai ommellessa, koska kangas rullautuu reunoistaan.

Ompele palat yhteen siksak-ompeleella läheltä reunaa.

Jätä sivusaumaan noin 10 cm päähän päädystä 2 cm pitkä aukko, josta käännät pannan oikein päin. Aukon voit jättää sulkematta, koska se jää solmun alle. Käännä panta oikein päin aukosta, silitä muotoonsa ja solmi oikeaan kokoon.

Jaa oma juttu

Teitkö pannan tai jonkin muun käsityön tai tuunauksen? Jaa kuva vinkiksi muille vanhemmille Instagramissa tägättynä #teeite @vauvalehti.

Apua, muksu oli luovalla päällä ja piirsi tussilla tuoliin. Lähteekö tussi pois kahdella kodin ihmeaineella, joita nettipalstoilla suositellaan?

Meidän Perhe testasi, miten lähes joka kodista löytyvät ihmeaineet poistavat kynän jälkiä.