Onko sekamelska vallannut kotisi?

Kotia on vaikea pitää järjestyksessä, kun tavaraa on paljon ja lapset kylvävät ympäriinsä leivänmuruja. Hyvät rutiinit helpottavat arjen kaaoksessa.

1. Karsi tavaraa.
Meneekö suurin osa ajastasi siihen, että järjestelet paikoilleen lasten levittämiä tavaroita? Jos haluat päästä siivouksessa vähän helpommalla, karsi. Hanki itsellesi ja lapsillesi vain tavaraa, jota tarvitsette. Esitä sukulaisille toivomuksia, että syntymäpäivänä ja jouluna suosittaisiin aineettomia lahjoja: palveluja, lahjakortteja tai rahaa.

2. Jaa siivoustuska monelle päivälle.
Käy kotiasi läpi pienissä erissä, huone tai nurkka kerrallaan. Varaa eri laatikot tavaroille, jotka menevät varastoon, roskiin, kirpputorille ja sukulaisille. Lastenhuoneet näyttävät helposti rojuvarastoilta. Käy tavarat läpi yhdessä lasten kanssa. Miettikää, millä leluilla on käyttöä ja mitkä voisi nostaa tilapäisesti yläkaappiin, lahjoittaa pienemmille tai myydä kirpputorilla. Luopumisen tuskaa helpottaa, kun lapsi saa itselleen rahat myydyistä leluista.

3. Älä kalusta liian täyteen.
Sijoittele huonekalut niin, että niitä on siivotessa helppo siirrellä. Vaikka sänkyjen ja sohvien alle voi olla kätevä tunkea tavaroita, imuroidessa ne ovat pahasti tulppana.

4. Mieti säilytyspaikat.
Pidä käden ulottuvilla vain tavaroita, joita tarvitset säännöllisesti. Kausiluonteisesti tarvittavat tavarat voivat olla vähän hankalamminkin saatavilla. Investoi kestäviin ja kunnollisiin säilytysjärjestelmiin ja läpinäkyviin, kannellisiin laatikoihin. Säilytä lasten käyttämät tavarat niin, että heidän on helppo ylettyä niihin. Kun tavarat ovat aina omilla paikoillaan, lasten ei tarvitse tyhjentää koko kaappia etsiessään askartelutarvikkeita tai kynsisaksia.

5. Älä tee eteisestä varastoa.
Säilytä naulakossa vain oikeasti käytössä olevat takit, kengät ja asusteet. Pidä muut vaatehuoneessa tai varastossa. Jos eteinen on pieni, säilytä siellä kultakin perheenjäseneltä vain yksi takki ja yhdet kengät. Hanki jokaiselle oma kori, johon laittaa pipot, hanskat ja kaulaliinat. Entäpä jykevä kenkäkaappi? Ainakin jalkineet pysyvät piilossa katseilta. Hanki kunnon kynnysmatto, joka pysäyttää pahimmat kurat ja roskat.

6. Laita tavarat paikoilleen.
Ole armollinen ja siedä ajoittaista epäjärjestystä. Älä kuitenkaan lipsu liikaa, tai kaaos on taas valmis. Totuta lapset siihen, että tavarat laitetaan paikoilleen käytön jälkeen ja sotkut siivotaan ennen seuraavaa ohjelmanumeroa. Lelut kerätään koreihinsa viimeistään illalla ennen nukkumaanmenoa, ja siivoukseen osallistuvat myös lapset.

7. Lelut jäähylle.
Pienissä asunnoissa lelut vyöryvät helposti kaikkiin huoneisiin. Jos et halua nukkua ja käydä suihkussa muoviukkeleiden keskellä, sovi lasten kanssa leluvapaista vyöhykkeistä. Takavarikoi ylähyllyille ne lelut, jotka unohdetaan vanhempien makuuhuoneeseen tai suihkuun.

8. Siivoa keittiö heti ja usein.
Kodin hermokeskus vaatii huolenpitoa joka päivä. Siivoa jäljet heti ruokailun jälkeen. Laita suihkepulloon valmiiksi pesuainetta ja ruiskuta sitä tuoreeltaan ruokatahrojen päälle, jotta ne eivät ehdi kuivua. Jos tahrat pyyhkii heti, pesuainetta ei välttämättä tarvitse. Lattia pysyy siistimpänä, kun pidät vahakangasta syöttötuolin alla. Päivittäin kannattaa pyyhkäistä lattialta ja huonekaluista näkyvät likatahrat. Tarkista myös vessan kunto joka päivä. Laita wc-pytyn yläpuolelle kuvakortti, joka muistuttaa pikkupoikia nostamaan renkaan ylös pissalla käydessään.

9. Apuvälineet lähelle.
Pieni rikkaimuri nappaa lattialle pudonneet muruset kätevästi. Harja ja rikkalapio kannattaa säilyttää paikassa, josta ne on mahdollisimman helppo ottaa esille. Pölynimuri on nykyään niin kivannäköinen vehje, että sitä voi pitää esillä valmiiksi.

10. Tee perheelle siivouskalenteri.
Määrittele jokaiselle päivälle oma tehtävänsä: maanantaina siivotaan vessa, tiistaina pestään pyykkiä ja keskiviikkona imuroidaan lastenhuoneet. Kalenteriin voi merkitä myös lasten kotityöt.

Asiantuntijana kehittämispäällikkö Teija Jerkku Marttaliitosta.
Muut lähteet: Aila Pakarinen ja Marja Viita (toim.): Suuri niksikirja ja Rita Emmet: Kaikki paikallaan.

On, pakko on syödä. Mutta onko pakko tehdä itse? Ja mitä? Meidän Perhe selvitti, miten arjen ruokarumba pyörii.

Ensin laulaa mikro: bling! Ja sitten huutaa äiti tai isä: Syömään!

Ruuanlaitto on pakollinen osa arkea. Harvempi kuin joka viides Meidän Perheen kyselyyn vastanneista pitää itseään kulinaristina tai ruokaharrastajana, vaikka kokkaa ja kattaa ruokaa perheen pöytään jatkuvasti. Kaksi kolmesta kuitenkin haluaisi satsata arkiruokaan enemmän.

Toisaalta ruoka syödään perheissä usein jo kello 17 maissa, pian työ-, hoito- ja koulupäivän jälkeen. Tarvitaan siis helppoutta, eineksiä, pakasteita, puolivalmiita – ja mikroa.

– Einekset, pakasteet ja puolivalmiit ovat osana muuta ruokavaliota varsin ok. On turha kaivata aikaa, jolloin syötiin ruokaa omasta maasta ja tehtiin kaikki alusta asti itse. Ruuanlaitto oli silloin äidin tai kotiapulaisen päätyö. Nyt on ihan eri haasteet, työt ja harrastukset. Tarvitaan helpotuksia, ravitsemusterapeutti Anette Palssa sanoo.

"On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon."

Mikron käyttäminen ei ole merkki siitä, että ruuassa olisi ravitsemuksellisesti jotain pielessä.

– On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon. Osa vitamiineista menetetään kyllä lämmityksessä, mutta niin ruuanlaitossa käy aina, Palssa toteaa.

–  On järkevää käyttää pakasteita ja valmiiksi pilkottuja ja raastettuja tuotteita. Käytä puolivalmisteita, osta valmista tai tee ruokaa etukäteen ja lämmitä – se on ihan kunnon ravintoa.

Toisaalta on myös perheitä, jotka tekevät aina lämpimän päivällisaterian huolella ja itse. Kyse on arvovalinnasta: siitä, mihin haluaa aikaa käyttää.

”Puhtaat raaka-aineet, ei valmismarinadeissa uinutta lihaa tai eineksiä. Ostamme lähituottajilta suoraan munat ja lihaa. Kasviksia kauden mukaan”, kertoo yksi kyselyyn vastanneista äideistä.

"Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä."

Mutta entäs jos lapsi tahtoo syödä vain makaronilaatikkoa tai spagettia? Älä ainakaan kokkaa lapselle eri ruokaa kuin itsellesi, Palssa sanoo. Lapsi voi päättää ruuasta välillä, mutta ei aina.

– Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä. Miksi hankaloittaa oman lapsen elämää niin?

Hyvä koko perheen arkiruoka syntyy näin:

Tee itse tai lämmitä. Lisää salaattia ja kasviksia tai napostelkaa vaikka pikkutomaatteja, kun ruoka lämpenee. Lapsen einesateriaan voi lisätä proteiinia vaikka maitolasillisella tai muutamalla raejuustolusikallisella. Se on siinä!

Meidän Perhe 9/2016

Perheiden 5 suosikkiruokaa

1. Jauhelihakastike ja spagetti tai makaroni

2. Makaronilaatikko

3. Kana- tai broilerikastike riisin kanssa

4. Uunilohi ja perunamuusi

5. Nuudeleita

Uusia suosikkeja: soijanakit, tortilla-pohjiin tai rieskoihin tehty pizza, tortilla-lasagne, pizzapannari, tomaattinen linssikeitto, katkarapuja curry-kookosmaitokastikkeessa, pinaattivohvelit, chorizo-papupata, intialainen voikana, falafelit ja pitaleipä, pekoniparsakanavartaat, soijarouhe jauhelihan sijaan, paahdetut juurekset hunajan kanssa, linssipyörykät, nokkosmunakas, nokkosletut, nyhtökaura, pinaattikaurapuuro, intialainen leipäjuustokastike

Toiveikas kuitenkin

Olen ottanut yhdeksi tärkeimmäistä tehtävistäni tarjota perheelle mahdollisimman puhdasta ruokaa (olen kotiäiti), koska tiedän sen vaikuttavan perustavanlaatuisesti terveyteen, jaksamiseen ja hyvinvointiin, koko elämään.

Ja vaikka pidänkin ruoanlaitosta, joskus kiireisinä päivinä tai väsyneenä ostaisin erittäin mielelläni kaupasta jotakin valmista. Mutta, valitettavasti SUURIN OSA kaupassa myytävistä tuotteista on kyllästetty lisäaineilla ja hyönteismyrkyillä. Puhutaan että ruoka on puhdasta, mutta kukkua kanssa.  Jos ei muuta, niin vähintään kasviöljyllä pilataan muuten ok ruoat epäterveellisiksi. 

Valmistajille terveiset; valmistakaa puhtaita luomutuotteita ilman kilometrin lisäaineluetteloa, oikeilla eläinrasvoilla ja merisuolalla maustettuna, niin uskon ostajia kyllä riittävän! 

Monet puhuvat että tällainen ruoka olisi liian kallista, mutta itse olen ainakin laittanut puhtaan ruoan kaikkien muiden hankintojen edelle, terveys ja jaksaminen on minulle niin tärkeää. 

Tällä yksinkertaisella keinolla teet kauniin viikkauksen lyhythihaiseen paitaan viidessä sekunnissa.

Muutama kokeilu ja toisto – ja olet jo mestari!

Pehmoisesta trikoosta syntyy vauvalle söpö panta.

Pehmeä panta pitää pikkuisen hiukset otsalta – tai näyttää suloiselta muutoin vain. Panta on helppo tehdä itse.

Tarvitset pieniä paloja joustavaa ohutta puuvillakangasta (esimerkiksi 95 % puuvillaa ja 5 % elastaania) sekä ompelulankaa. Voit käyttää myös kierrätysmateriaalia: leikkaa kangas vaikkapa t-paidasta tai topista. Yksivuotiaan kokoon riittää 60 x 5 cm kaksinkertainen kangaspala. Jos teet isomman koon, lisää kankaan pituutta.

Ompelukoneeseen tarvitset pallokärkisen stretch-neulan, joka soveltuu elastaanikankaille, eikä riko neulosta.

Leikkaa kankaasta kaksi tasaista suikaletta. Voit leikata päädyt myös nuolimaiseen muotoon. Kiinnitä kangaspalat oikeat puolet vastakkain nuppineuloilla. Varo venyttämästä kangasta leikatessa tai ommellessa, koska kangas rullautuu reunoistaan.

Ompele palat yhteen siksak-ompeleella läheltä reunaa.

Jätä sivusaumaan noin 10 cm päähän päädystä 2 cm pitkä aukko, josta käännät pannan oikein päin. Aukon voit jättää sulkematta, koska se jää solmun alle. Käännä panta oikein päin aukosta, silitä muotoonsa ja solmi oikeaan kokoon.

Jaa oma juttu

Teitkö pannan tai jonkin muun käsityön tai tuunauksen? Jaa kuva vinkiksi muille vanhemmille Instagramissa tägättynä #teeite @vauvalehti.

Apua, muksu oli luovalla päällä ja piirsi tussilla tuoliin. Lähteekö tussi pois kahdella kodin ihmeaineella, joita nettipalstoilla suositellaan?

Meidän Perhe testasi, miten lähes joka kodista löytyvät ihmeaineet poistavat kynän jälkiä.