Ulkomailla voi olla vaikea löytää vuokra-autoon tai taksiin turvaistuinta.

Lapsen ikään sopivan turvaistuimen käyttö on lomakohteessa autoillessa yhtä tärkeää kuin kotimaassakin. Monissa maissa onnettomuustilastot ovat hurjempia kuin Suomessa, ja liikenne on suurin suomalaismatkailijan henkeä ulkomailla uhkaava tekijä.

Jos matkakohteessa on tarkoitus vuokrata auto, samalla voi yleensä vuokrata turvakaukalon, -istuimen tai -korokkeen. Ainakin Euroopan maissa lastenistuimia pääsääntöisesti saa; eksoottisemmissa kohteissa kannattaa kääntyä suurten kansainvälisten vuokrausketjujen puoleen.

Tilanne voi vaihdella maittain ja kohteittain, joten varaus kannattaa tehdä ajoissa ja pyytää etukäteen vahvistus turvaistuimen saatavuudesta. Varauksen voi tehdä myös matkatoimiston kautta. Vasta lentokentältä vuokrattaessa autoon ei lisävarusteita välttämättä löydy.

Taksimatka ulkomailla

Taksimatkat ovat hankalampia – varsinkin jos ottaa taksin lennosta. Etukäteen tilaamalla taksiin voi saada turvaistuimen tai korokkeen, mutta kaikissa lomakohteissa tämäkään ei onnistu.

Usein käytännössä ainut tapa varmistaa turvavarusteet spontaaneja ajomatkoja varten on ottaa omat kotoa mukaan. Monilla lapsiperheillä onkin nykyisin mukana sekä omat rattaat että turvaistuimet.

Jos omaa istuinta aikoo käyttää vuokra-autossa, kannattaa etukäteen tarkistaa laitteen yhteensopivuus auton turvavöihin.
Paljon matkusteleva vauvaperhe voi harkita hankkivansa kevyet matkarattaat, joihin saa turvakaukalon kiinni.

Turvaistuin lentokoneessa

Turvakaukalon tai -istuimen saa kulkemaan lentomatkalla osana lapsen matkatavaroita. Lomalennoilla istuin kuljetetaan ruumassa.

Lentomatkailuun hyväksytty turvalaite käy reittilennoilla myös matkustusvälineeksi, jos alle 2-vuotiaalle on ostettu oma istumapaikka koneessa ? muuten perheen pienimmät matkustavat sylissä tai lennolle varattavassa, seinään kiinnitettävässä vauvakopassa.

Vaikka omaa paikkaa ei olisi etukäteen varattu, turvakaukalo voidaan Finnairin mukaan hyväksyä kuljetusvälineeksi, jos reittilennolla on vapaita paikkoja.

Turvakaukalon tai -istuimen tuomisesta on saatava etukäteen lentoyhtiöltä vahvistus ? samalla voit varmistaa, että väline täyttää standardit. Jos turvaistuin ei sovikaan istuimeen, jos sitä ei voida kiinnittää turvallisesti tai paikkaa ei ole varattu eikä vapaata tilaa ole, istuin sijoitetaan hattuhyllyyn tai lentokoneen ruumaan.

Lapsi turvavöissä

Loma koetaan usein erikoistilanteeksi, ja moni kotimaassa riskejä välttävä ajaa reissun päällä satunnaisia automatkoja tuuripelillä. Turvaistuinten kuljettaminen ja asentaminen saattaa tuntua työläältä, ja helposti ajatellaan, että maassa maan tavalla ? ei kai juuri tällä muutaman kilometrin matkalla mitään satu.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että ehdottomasti huonoin vaihtoehto on pitää lapsi sylissä ajomatkan aikana. Pienikin lapsi on viisampaa laittaa turvavöihin, koska vauhdin ei tarvitse kasvaa kuin yli seitsemän kilometrin tunnissa, kun vahvinkaan vanhempi ei enää jaksa pitää lasta kiinni äkkipysäyksessä.

Myöskään aikuisen kanssa samaan turvavyöhön kiinnittäminen ei ole turvallista, koska törmäystilanteessa lapsi on vaarassa puristua aikuisen ja turvavyön väliin.

Kun turvallisuuskysymyksiä miettii hyvissä ajoin, ne voi ottaa huomioon jo matkasuunnitelmissa ? ja valita kohteen, jossa tärkeimmät välimatkat taittuvat jalan ja julkinen liikenne toimii tai auto turvavarusteineen on vuokrattavissa.

Väljät aikataulut ja hyvä suunnittelu ovat kaiken kaikkiaan valttia pienten lasten kanssa matkaillessa.

 

Lähteet: Finnmatkojen toimitusjohtaja Peik Martin, Finnair, Autoliitto, Liikenneturva

 

On, pakko on syödä. Mutta onko pakko tehdä itse? Ja mitä? Meidän Perhe selvitti, miten arjen ruokarumba pyörii.

Ensin laulaa mikro: bling! Ja sitten huutaa äiti tai isä: Syömään!

Ruuanlaitto on pakollinen osa arkea. Harvempi kuin joka viides Meidän Perheen kyselyyn vastanneista pitää itseään kulinaristina tai ruokaharrastajana, vaikka kokkaa ja kattaa ruokaa perheen pöytään jatkuvasti. Kaksi kolmesta kuitenkin haluaisi satsata arkiruokaan enemmän.

Toisaalta ruoka syödään perheissä usein jo kello 17 maissa, pian työ-, hoito- ja koulupäivän jälkeen. Tarvitaan siis helppoutta, eineksiä, pakasteita, puolivalmiita – ja mikroa.

– Einekset, pakasteet ja puolivalmiit ovat osana muuta ruokavaliota varsin ok. On turha kaivata aikaa, jolloin syötiin ruokaa omasta maasta ja tehtiin kaikki alusta asti itse. Ruuanlaitto oli silloin äidin tai kotiapulaisen päätyö. Nyt on ihan eri haasteet, työt ja harrastukset. Tarvitaan helpotuksia, ravitsemusterapeutti Anette Palssa sanoo.

"On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon."

Mikron käyttäminen ei ole merkki siitä, että ruuassa olisi ravitsemuksellisesti jotain pielessä.

– On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon. Osa vitamiineista menetetään kyllä lämmityksessä, mutta niin ruuanlaitossa käy aina, Palssa toteaa.

–  On järkevää käyttää pakasteita ja valmiiksi pilkottuja ja raastettuja tuotteita. Käytä puolivalmisteita, osta valmista tai tee ruokaa etukäteen ja lämmitä – se on ihan kunnon ravintoa.

Toisaalta on myös perheitä, jotka tekevät aina lämpimän päivällisaterian huolella ja itse. Kyse on arvovalinnasta: siitä, mihin haluaa aikaa käyttää.

”Puhtaat raaka-aineet, ei valmismarinadeissa uinutta lihaa tai eineksiä. Ostamme lähituottajilta suoraan munat ja lihaa. Kasviksia kauden mukaan”, kertoo yksi kyselyyn vastanneista äideistä.

"Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä."

Mutta entäs jos lapsi tahtoo syödä vain makaronilaatikkoa tai spagettia? Älä ainakaan kokkaa lapselle eri ruokaa kuin itsellesi, Palssa sanoo. Lapsi voi päättää ruuasta välillä, mutta ei aina.

– Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä. Miksi hankaloittaa oman lapsen elämää niin?

Hyvä koko perheen arkiruoka syntyy näin:

Tee itse tai lämmitä. Lisää salaattia ja kasviksia tai napostelkaa vaikka pikkutomaatteja, kun ruoka lämpenee. Lapsen einesateriaan voi lisätä proteiinia vaikka maitolasillisella tai muutamalla raejuustolusikallisella. Se on siinä!

Meidän Perhe 9/2016

Perheiden 5 suosikkiruokaa

1. Jauhelihakastike ja spagetti tai makaroni

2. Makaronilaatikko

3. Kana- tai broilerikastike riisin kanssa

4. Uunilohi ja perunamuusi

5. Nuudeleita

Uusia suosikkeja: soijanakit, tortilla-pohjiin tai rieskoihin tehty pizza, tortilla-lasagne, pizzapannari, tomaattinen linssikeitto, katkarapuja curry-kookosmaitokastikkeessa, pinaattivohvelit, chorizo-papupata, intialainen voikana, falafelit ja pitaleipä, pekoniparsakanavartaat, soijarouhe jauhelihan sijaan, paahdetut juurekset hunajan kanssa, linssipyörykät, nokkosmunakas, nokkosletut, nyhtökaura, pinaattikaurapuuro, intialainen leipäjuustokastike

Toiveikas kuitenkin

Olen ottanut yhdeksi tärkeimmäistä tehtävistäni tarjota perheelle mahdollisimman puhdasta ruokaa (olen kotiäiti), koska tiedän sen vaikuttavan perustavanlaatuisesti terveyteen, jaksamiseen ja hyvinvointiin, koko elämään.

Ja vaikka pidänkin ruoanlaitosta, joskus kiireisinä päivinä tai väsyneenä ostaisin erittäin mielelläni kaupasta jotakin valmista. Mutta, valitettavasti SUURIN OSA kaupassa myytävistä tuotteista on kyllästetty lisäaineilla ja hyönteismyrkyillä. Puhutaan että ruoka on puhdasta, mutta kukkua kanssa.  Jos ei muuta, niin vähintään kasviöljyllä pilataan muuten ok ruoat epäterveellisiksi. 

Valmistajille terveiset; valmistakaa puhtaita luomutuotteita ilman kilometrin lisäaineluetteloa, oikeilla eläinrasvoilla ja merisuolalla maustettuna, niin uskon ostajia kyllä riittävän! 

Monet puhuvat että tällainen ruoka olisi liian kallista, mutta itse olen ainakin laittanut puhtaan ruoan kaikkien muiden hankintojen edelle, terveys ja jaksaminen on minulle niin tärkeää. 

Tällä yksinkertaisella keinolla teet kauniin viikkauksen lyhythihaiseen paitaan viidessä sekunnissa.

Muutama kokeilu ja toisto – ja olet jo mestari!

Pehmoisesta trikoosta syntyy vauvalle söpö panta.

Pehmeä panta pitää pikkuisen hiukset otsalta – tai näyttää suloiselta muutoin vain. Panta on helppo tehdä itse.

Tarvitset pieniä paloja joustavaa ohutta puuvillakangasta (esimerkiksi 95 % puuvillaa ja 5 % elastaania) sekä ompelulankaa. Voit käyttää myös kierrätysmateriaalia: leikkaa kangas vaikkapa t-paidasta tai topista. Yksivuotiaan kokoon riittää 60 x 5 cm kaksinkertainen kangaspala. Jos teet isomman koon, lisää kankaan pituutta.

Ompelukoneeseen tarvitset pallokärkisen stretch-neulan, joka soveltuu elastaanikankaille, eikä riko neulosta.

Leikkaa kankaasta kaksi tasaista suikaletta. Voit leikata päädyt myös nuolimaiseen muotoon. Kiinnitä kangaspalat oikeat puolet vastakkain nuppineuloilla. Varo venyttämästä kangasta leikatessa tai ommellessa, koska kangas rullautuu reunoistaan.

Ompele palat yhteen siksak-ompeleella läheltä reunaa.

Jätä sivusaumaan noin 10 cm päähän päädystä 2 cm pitkä aukko, josta käännät pannan oikein päin. Aukon voit jättää sulkematta, koska se jää solmun alle. Käännä panta oikein päin aukosta, silitä muotoonsa ja solmi oikeaan kokoon.

Jaa oma juttu

Teitkö pannan tai jonkin muun käsityön tai tuunauksen? Jaa kuva vinkiksi muille vanhemmille Instagramissa tägättynä #teeite @vauvalehti.

Apua, muksu oli luovalla päällä ja piirsi tussilla tuoliin. Lähteekö tussi pois kahdella kodin ihmeaineella, joita nettipalstoilla suositellaan?

Meidän Perhe testasi, miten lähes joka kodista löytyvät ihmeaineet poistavat kynän jälkiä.