iStockphoto

Kokenut maailmanmatkaajaperhe kertoo, mitä pitää ottaa huomioon ennen pitkää reissua.

Mitä jos jättäisi Suomen oikukkaat säät ja lähtisi lasten kanssa useammaksi kuukaudeksi maailmalle? Ihana ajatus – mutta ennen laukkujen pakkaamista kannattaa punnita tarkkaan, mihin on ryhtymässä.

Kuopiolainen Huttusen perhe on tehnyt lasten kanssa kaksi noin neljän kuukauden mittaista ulkomaanmatkaa. Ensimmäisellä reissulla lapset olivat 1- ja 6-vuotiaita, toisella 4 ja 9. Perhe palasi juuri kotiin Nepalin, Malesian, Borneon, Brunein ja Singaporen kiertomatkalta. Näin he neuvovat muita irtiotosta haaveilevia:

  • Miettikää tarkkaan, miksi haluatte lähteä. Matkailu on kivaa ja antoisaa, mutta se voi olla myös rankempaa kuin ruuhkavuosiarjen pyörittäminen kotona. Oletko todella valmis siihen, että matkalla ollaan puolison ja lasten kanssa koko ajan yhdessä? Tiivis yhdessäolo voi yllättää sekä hyvässä että pahassa.
     
  • Mitä matkalta odotatte? Puolison ja lasten kanssa kannattaa keskustella, mitä itse kukin matkalta haluaa. Jos toiveet ovat kovin ristiriitaisia, olisiko sittenkin parempi tehdä useampi pieni matka yhden ison sijaan?
     
  • Arvioikaa taloustilanne realistisesti. Yllättäviä menoja tulee aina, joten liian tiukkaa budjettia ei kannata tehdä.
     
  • Millainen on parisuhteen tila? Väsyneenä tien päällä tulee helposti riitoja. Perusluottamuksen puolisoon pitää olla kunnossa, jotta tietää että kumpikin pystyy vuorollaan hoitamaan vaikeita tilanteita vieraissa paikoissa.
     
  • Kuunnelkaa matkan suunnittelussa myös lapsia. Aikuiset tekevät tietysti lopulliset päätökset, mutta pientenkin lasten toiveita ja ajatuksia kannattaa kuunnella. Siitä saattaa olla apua tien päälläkin: jos lapsi valittaa, että tämä ei kiinnosta häntä, voi muistuttaa, että tulossa on myös häntä kiinnostavaa.
     
  • Tutustukaa kohteisiin etukäteen. Lasten kanssa kannattaa katsoa valokuvia tulevista matkakohteista vaikka netistä ja lukea maan kulttuurista. Yhdessä voidaan pohtia, vaikuttaako se jotenkin siihen, miten lasten pitää toimia kyseisessä maassa.
     
  • Entä päivärytmi? Jo ennen matkalle lähtöä mieti, miten herkkä oma lapsesi on rutiinien ja päivärytmin muutokselle. Pohdi, voiko lasta totuttaa pieneen epäsäännöllisyyteen, vai onko parasta valita matkakohde ja matkustustapa niin, että rutiineista voi pitää kiinni.
     
  • Unohda tiukkapipoisuus. Mukaan kannattaa ottaa annos improvisointikykyä ja rentoa mieltä, koska asiat eivät aina mene suunnitelmien mukaan. Eteen tulee varmasti mitä ihmeellisempiä asioita, joita ei ole edes osannut kuvitella. Niistä selviää parhaiten hurtilla huumorilla.
     
  • Kun pääsette matkaan, nauttikaa! Lapset näkevät ja oppivat asioita, joita kirjasta lukemalla ei oppisi. Koulunkäynti voi onnistua matkan ajan kotiopetuksessa, ja yhteydenpito opettajiin sujuu sähköpostilla. Kaikille tekee hyvää nähdä toisenlaisia yhteiskuntia ja toisenlaisia tapoja elää.

Huttusen perheen matkablogi: Dawn 'till dusk

Vierailija

Ollaan reissattu 30 maata ja monissa usein!

OHJEET:

1. Älä tee lapsia.

2. Älä silti tee lapsia.

3. Nauti maailmasta.

4. Elä itsellesi, jos haluat kulkea ympäri maailman.

5. Älä kiusaa lapsia tai muita, jos sinulla on lapsia. Anna heille lapsuus.

On, pakko on syödä. Mutta onko pakko tehdä itse? Ja mitä? Meidän Perhe selvitti, miten arjen ruokarumba pyörii.

Ensin laulaa mikro: bling! Ja sitten huutaa äiti tai isä: Syömään!

Ruuanlaitto on pakollinen osa arkea. Harvempi kuin joka viides Meidän Perheen kyselyyn vastanneista pitää itseään kulinaristina tai ruokaharrastajana, vaikka kokkaa ja kattaa ruokaa perheen pöytään jatkuvasti. Kaksi kolmesta kuitenkin haluaisi satsata arkiruokaan enemmän.

Toisaalta ruoka syödään perheissä usein jo kello 17 maissa, pian työ-, hoito- ja koulupäivän jälkeen. Tarvitaan siis helppoutta, eineksiä, pakasteita, puolivalmiita – ja mikroa.

– Einekset, pakasteet ja puolivalmiit ovat osana muuta ruokavaliota varsin ok. On turha kaivata aikaa, jolloin syötiin ruokaa omasta maasta ja tehtiin kaikki alusta asti itse. Ruuanlaitto oli silloin äidin tai kotiapulaisen päätyö. Nyt on ihan eri haasteet, työt ja harrastukset. Tarvitaan helpotuksia, ravitsemusterapeutti Anette Palssa sanoo.

"On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon."

Mikron käyttäminen ei ole merkki siitä, että ruuassa olisi ravitsemuksellisesti jotain pielessä.

– On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon. Osa vitamiineista menetetään kyllä lämmityksessä, mutta niin ruuanlaitossa käy aina, Palssa toteaa.

–  On järkevää käyttää pakasteita ja valmiiksi pilkottuja ja raastettuja tuotteita. Käytä puolivalmisteita, osta valmista tai tee ruokaa etukäteen ja lämmitä – se on ihan kunnon ravintoa.

Toisaalta on myös perheitä, jotka tekevät aina lämpimän päivällisaterian huolella ja itse. Kyse on arvovalinnasta: siitä, mihin haluaa aikaa käyttää.

”Puhtaat raaka-aineet, ei valmismarinadeissa uinutta lihaa tai eineksiä. Ostamme lähituottajilta suoraan munat ja lihaa. Kasviksia kauden mukaan”, kertoo yksi kyselyyn vastanneista äideistä.

"Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä."

Mutta entäs jos lapsi tahtoo syödä vain makaronilaatikkoa tai spagettia? Älä ainakaan kokkaa lapselle eri ruokaa kuin itsellesi, Palssa sanoo. Lapsi voi päättää ruuasta välillä, mutta ei aina.

– Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä. Miksi hankaloittaa oman lapsen elämää niin?

Hyvä koko perheen arkiruoka syntyy näin:

Tee itse tai lämmitä. Lisää salaattia ja kasviksia tai napostelkaa vaikka pikkutomaatteja, kun ruoka lämpenee. Lapsen einesateriaan voi lisätä proteiinia vaikka maitolasillisella tai muutamalla raejuustolusikallisella. Se on siinä!

Meidän Perhe 9/2016

Perheiden 5 suosikkiruokaa

1. Jauhelihakastike ja spagetti tai makaroni

2. Makaronilaatikko

3. Kana- tai broilerikastike riisin kanssa

4. Uunilohi ja perunamuusi

5. Nuudeleita

Uusia suosikkeja: soijanakit, tortilla-pohjiin tai rieskoihin tehty pizza, tortilla-lasagne, pizzapannari, tomaattinen linssikeitto, katkarapuja curry-kookosmaitokastikkeessa, pinaattivohvelit, chorizo-papupata, intialainen voikana, falafelit ja pitaleipä, pekoniparsakanavartaat, soijarouhe jauhelihan sijaan, paahdetut juurekset hunajan kanssa, linssipyörykät, nokkosmunakas, nokkosletut, nyhtökaura, pinaattikaurapuuro, intialainen leipäjuustokastike

Toiveikas kuitenkin

Olen ottanut yhdeksi tärkeimmäistä tehtävistäni tarjota perheelle mahdollisimman puhdasta ruokaa (olen kotiäiti), koska tiedän sen vaikuttavan perustavanlaatuisesti terveyteen, jaksamiseen ja hyvinvointiin, koko elämään.

Ja vaikka pidänkin ruoanlaitosta, joskus kiireisinä päivinä tai väsyneenä ostaisin erittäin mielelläni kaupasta jotakin valmista. Mutta, valitettavasti SUURIN OSA kaupassa myytävistä tuotteista on kyllästetty lisäaineilla ja hyönteismyrkyillä. Puhutaan että ruoka on puhdasta, mutta kukkua kanssa.  Jos ei muuta, niin vähintään kasviöljyllä pilataan muuten ok ruoat epäterveellisiksi. 

Valmistajille terveiset; valmistakaa puhtaita luomutuotteita ilman kilometrin lisäaineluetteloa, oikeilla eläinrasvoilla ja merisuolalla maustettuna, niin uskon ostajia kyllä riittävän! 

Monet puhuvat että tällainen ruoka olisi liian kallista, mutta itse olen ainakin laittanut puhtaan ruoan kaikkien muiden hankintojen edelle, terveys ja jaksaminen on minulle niin tärkeää. 

Tällä yksinkertaisella keinolla teet kauniin viikkauksen lyhythihaiseen paitaan viidessä sekunnissa.

Muutama kokeilu ja toisto – ja olet jo mestari!

Pehmoisesta trikoosta syntyy vauvalle söpö panta.

Pehmeä panta pitää pikkuisen hiukset otsalta – tai näyttää suloiselta muutoin vain. Panta on helppo tehdä itse.

Tarvitset pieniä paloja joustavaa ohutta puuvillakangasta (esimerkiksi 95 % puuvillaa ja 5 % elastaania) sekä ompelulankaa. Voit käyttää myös kierrätysmateriaalia: leikkaa kangas vaikkapa t-paidasta tai topista. Yksivuotiaan kokoon riittää 60 x 5 cm kaksinkertainen kangaspala. Jos teet isomman koon, lisää kankaan pituutta.

Ompelukoneeseen tarvitset pallokärkisen stretch-neulan, joka soveltuu elastaanikankaille, eikä riko neulosta.

Leikkaa kankaasta kaksi tasaista suikaletta. Voit leikata päädyt myös nuolimaiseen muotoon. Kiinnitä kangaspalat oikeat puolet vastakkain nuppineuloilla. Varo venyttämästä kangasta leikatessa tai ommellessa, koska kangas rullautuu reunoistaan.

Ompele palat yhteen siksak-ompeleella läheltä reunaa.

Jätä sivusaumaan noin 10 cm päähän päädystä 2 cm pitkä aukko, josta käännät pannan oikein päin. Aukon voit jättää sulkematta, koska se jää solmun alle. Käännä panta oikein päin aukosta, silitä muotoonsa ja solmi oikeaan kokoon.

Jaa oma juttu

Teitkö pannan tai jonkin muun käsityön tai tuunauksen? Jaa kuva vinkiksi muille vanhemmille Instagramissa tägättynä #teeite @vauvalehti.

Apua, muksu oli luovalla päällä ja piirsi tussilla tuoliin. Lähteekö tussi pois kahdella kodin ihmeaineella, joita nettipalstoilla suositellaan?

Meidän Perhe testasi, miten lähes joka kodista löytyvät ihmeaineet poistavat kynän jälkiä.