Mitä lyhennetyllä työajalla saa tehdä?

Työkaverit luulevat, että Hanna on kotona lastensa kanssa. Lasten päivähoitaja luulee, että hän on töissä.
Näin kuluvat perjantait. Aamulla Hanna vie lapsensa hoitoon – mutta palaa itse kotiin. Hän siivoaa, hoitaa ruokaostoksia, nukkuu ja harrastaa. Hanna on osittaisella hoitovapaalla työstään, muttei käytä vapautavaa aikaa lastensa kanssa.
Hanna on keksitty esimerkkihenkilö, mutta asia on totta. Osa – vaikka erittäin pieni – lyhennettyä työaikaa tekevistä vanhemmista käyttää osittaisen hoitovapaan muuhun kuin lastenhoitoon, vaikkapa itseensä tai kotitöihin.
Onko se oikein vai väärin?

Mistä syystä vapaata saa?

Väärin, sanovat työnantajat – ainakin, jos vapaa kuluu vanhemman omiin harrastuksiin.
Työsopimuslain mukaan vanhemmilla on oikeus lyhentää työaikaansa ”lapsen hoitamiseksi” aina siihen asti, että perheen nuorimman lapsen toinen kouluvuosi loppuu.
– Järjestelyn tarkoitus on työntekijän oman tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitaminen. Jos työntekijä käyttää ajan johonkin muuhun tarkoitukseen, hoitovapaan saamisen edellytykset eivät täyty, sanoo työnantajien etujärjestö EK:n asiantuntija Mika Kärkkäinen.
– Osittaisen hoitovapaan tarkoitus ja sen saamisen edellytys on lapsen hoitaminen. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan yksityiskohtaisista järjestelyistä, täydentää puolestaan ammattiliitto Pron sosiaalipoliittinen asiantuntija Pauliina Juntunen.
Juntunen korostaa, että ammattiliitto kannustaa lakisääteisten perhevapaiden käyttöön.

Mutta mikä on lastenhoitoa?

Toisten mielestä esimerkin Hanna tekee oikein. Siivoaminen ja ruoanlaitto ovat osa lapsen hoitoa – ja liittyvät lain tarkoitukseen, työn ja perhe-elämän helpompaan yhdistämiseen.
Kunnallisen päivähoidon käytön vähentäminen ei myöskään ole ehto Kelan maksaman osittaisen hoitorahan saamiselle.
Kela maksaa osittaista hoitorahaa vanhemmille, jotka lyhentävät työaikansa alle 30 tuntiin viikossa, ja joiden lapsi on joko alle 3-vuotias tai koulun ensimmäisellä tai toisella luokalla.
Vapaata siis saa pitää pidempään kuin Kela maksaa tukea.

Hae oikeaan tarkoitukseen

Työnantaja saa kieltäytyä osittaisen hoitovapaan antamisesta vain, jos se aiheuttaa työlle ”vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä”.
Osa-aikaistamisesta voi neuvotella myös muista syistä kuin lastenhoidon takia. Joissakin tilanteissa opintovapaa tai vuorotteluvapaa voi olla osuvampi vaihtoehto.

Isät eivät käytä

Työaikaansa lyhentävät Kelan selvityksen mukaan etenkin Uudellamaalla asuvat koululaisten äidit, jotka ovat hyvin koulutettuja ja saavat hyvää palkkaa.
Vapaan saaminen edellyttääkin vähintään puoli vuotta jatkunutta työsuhdetta. Työaikaa lyhennetään usein kokoaikaisen hoitovapaan jatkoksi.
Osittaista hoitorahaa saa hiukan alle 12 000 vanhempaa vuodessa. Isiä joukossa on vuodessa noin 300. Raha on 96,41 euroa kuukaudessa, ja siitä menee vero.

Tulossa reilu korotus

Osittaisen hoitovapaan tarkoituksesta keskustellaan nettipalstoilla, työpaikoilla ja hiekkalaatikoiden laidalla. Aihetta on, sillä osittaiseen hoitorahaan tulee reilu korotus.
Hallitus aikoo nostaa alle 3-vuotiaiden lasten vanhempien osittaisen hoitorahan 160–240 euroon, porrastettuna työajan lyhennyksen mukaan. Tarkoitus on tehdä osa-aikatyöstä houkuttelevampaa.
Vielä ei ole lyöty lukkoon, milloin uudistus tulee voimaan.

Vierailija

Hyödynsin tätä "perjantaivapaata" esikoisen kanssa. Tosin olimme kahdestaan kotona nämä vapaat, koska en ottanut niitä vapaita sen vuoksi, että haluaisin olla lapseni kanssa enemmän tai saisin omaa aikaa vaan halusin tarjota lapselleni "pehmeämmän" laskun kotihoidosta päiväkotihoitoon lyhentämällä hänen hoitoviikkoaan.

En halua syyllistää ketään, sillä vanhemmuus on niin haastava ja uuvuttava tehtävä etenkin silloin, kun lapset ovat pieniä, vaativat ja valvottavat. Mutta ajatella, jos saisi lakiin sellaisen pykälän, että pienten lasten vanhemmat tai toinen vanhemmista olisi oikeutettu lain mukaan lyhennettyyn työaikaan/viikkoon itsensä vuoksi. Eli ihan lain mukaan saisi hetken hengähtää, kerätä voimia, tutkiskella omia ajatuksiaan, hoitaa asioita joihin ei koskaan ole aikaa kuten omat vaatehankinnat ja lääkärikäynnit tai vain nukkua univelkaa pois.

Tuohan on vain väsyneen äidin päiväunta, mutta kyllä sitä toivoisi, että vanhempia kohtaan oltaisiin armollisempia tässä kovassa, kilpailuhenkisessä maailmassa.

Jaksamista kaikille äideille ja isille!

Vierailija

Jos äiti tarvitsee omaa aikaa, niin mikä sen parempaa kuin saada lapset päiväksi hoitoon. Koko perhe voi paremmin silloin, kun äiti voi hyvin. Jos työpaineet ja perheen hoito ajavat äidin masennukseen tai väsymyksen sumuun, niin siitä kärsivät kaikki. Ihan turha syyllistää ihmistä siitä, ettei käytä kaikkea "vapaa-aikaa" lasten kanssa. Joskus pitää vain saada hengähtää ja kuunnella itseään.

-Miehen mietteitä

On, pakko on syödä. Mutta onko pakko tehdä itse? Ja mitä? Meidän Perhe selvitti, miten arjen ruokarumba pyörii.

Ensin laulaa mikro: bling! Ja sitten huutaa äiti tai isä: Syömään!

Ruuanlaitto on pakollinen osa arkea. Harvempi kuin joka viides Meidän Perheen kyselyyn vastanneista pitää itseään kulinaristina tai ruokaharrastajana, vaikka kokkaa ja kattaa ruokaa perheen pöytään jatkuvasti. Kaksi kolmesta kuitenkin haluaisi satsata arkiruokaan enemmän.

Toisaalta ruoka syödään perheissä usein jo kello 17 maissa, pian työ-, hoito- ja koulupäivän jälkeen. Tarvitaan siis helppoutta, eineksiä, pakasteita, puolivalmiita – ja mikroa.

– Einekset, pakasteet ja puolivalmiit ovat osana muuta ruokavaliota varsin ok. On turha kaivata aikaa, jolloin syötiin ruokaa omasta maasta ja tehtiin kaikki alusta asti itse. Ruuanlaitto oli silloin äidin tai kotiapulaisen päätyö. Nyt on ihan eri haasteet, työt ja harrastukset. Tarvitaan helpotuksia, ravitsemusterapeutti Anette Palssa sanoo.

"On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon."

Mikron käyttäminen ei ole merkki siitä, että ruuassa olisi ravitsemuksellisesti jotain pielessä.

– On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon. Osa vitamiineista menetetään kyllä lämmityksessä, mutta niin ruuanlaitossa käy aina, Palssa toteaa.

–  On järkevää käyttää pakasteita ja valmiiksi pilkottuja ja raastettuja tuotteita. Käytä puolivalmisteita, osta valmista tai tee ruokaa etukäteen ja lämmitä – se on ihan kunnon ravintoa.

Toisaalta on myös perheitä, jotka tekevät aina lämpimän päivällisaterian huolella ja itse. Kyse on arvovalinnasta: siitä, mihin haluaa aikaa käyttää.

”Puhtaat raaka-aineet, ei valmismarinadeissa uinutta lihaa tai eineksiä. Ostamme lähituottajilta suoraan munat ja lihaa. Kasviksia kauden mukaan”, kertoo yksi kyselyyn vastanneista äideistä.

"Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä."

Mutta entäs jos lapsi tahtoo syödä vain makaronilaatikkoa tai spagettia? Älä ainakaan kokkaa lapselle eri ruokaa kuin itsellesi, Palssa sanoo. Lapsi voi päättää ruuasta välillä, mutta ei aina.

– Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä. Miksi hankaloittaa oman lapsen elämää niin?

Hyvä koko perheen arkiruoka syntyy näin:

Tee itse tai lämmitä. Lisää salaattia ja kasviksia tai napostelkaa vaikka pikkutomaatteja, kun ruoka lämpenee. Lapsen einesateriaan voi lisätä proteiinia vaikka maitolasillisella tai muutamalla raejuustolusikallisella. Se on siinä!

Meidän Perhe 9/2016

Perheiden 5 suosikkiruokaa

1. Jauhelihakastike ja spagetti tai makaroni

2. Makaronilaatikko

3. Kana- tai broilerikastike riisin kanssa

4. Uunilohi ja perunamuusi

5. Nuudeleita

Uusia suosikkeja: soijanakit, tortilla-pohjiin tai rieskoihin tehty pizza, tortilla-lasagne, pizzapannari, tomaattinen linssikeitto, katkarapuja curry-kookosmaitokastikkeessa, pinaattivohvelit, chorizo-papupata, intialainen voikana, falafelit ja pitaleipä, pekoniparsakanavartaat, soijarouhe jauhelihan sijaan, paahdetut juurekset hunajan kanssa, linssipyörykät, nokkosmunakas, nokkosletut, nyhtökaura, pinaattikaurapuuro, intialainen leipäjuustokastike

Toiveikas kuitenkin

Olen ottanut yhdeksi tärkeimmäistä tehtävistäni tarjota perheelle mahdollisimman puhdasta ruokaa (olen kotiäiti), koska tiedän sen vaikuttavan perustavanlaatuisesti terveyteen, jaksamiseen ja hyvinvointiin, koko elämään.

Ja vaikka pidänkin ruoanlaitosta, joskus kiireisinä päivinä tai väsyneenä ostaisin erittäin mielelläni kaupasta jotakin valmista. Mutta, valitettavasti SUURIN OSA kaupassa myytävistä tuotteista on kyllästetty lisäaineilla ja hyönteismyrkyillä. Puhutaan että ruoka on puhdasta, mutta kukkua kanssa.  Jos ei muuta, niin vähintään kasviöljyllä pilataan muuten ok ruoat epäterveellisiksi. 

Valmistajille terveiset; valmistakaa puhtaita luomutuotteita ilman kilometrin lisäaineluetteloa, oikeilla eläinrasvoilla ja merisuolalla maustettuna, niin uskon ostajia kyllä riittävän! 

Monet puhuvat että tällainen ruoka olisi liian kallista, mutta itse olen ainakin laittanut puhtaan ruoan kaikkien muiden hankintojen edelle, terveys ja jaksaminen on minulle niin tärkeää. 

Tällä yksinkertaisella keinolla teet kauniin viikkauksen lyhythihaiseen paitaan viidessä sekunnissa.

Muutama kokeilu ja toisto – ja olet jo mestari!

Pehmoisesta trikoosta syntyy vauvalle söpö panta.

Pehmeä panta pitää pikkuisen hiukset otsalta – tai näyttää suloiselta muutoin vain. Panta on helppo tehdä itse.

Tarvitset pieniä paloja joustavaa ohutta puuvillakangasta (esimerkiksi 95 % puuvillaa ja 5 % elastaania) sekä ompelulankaa. Voit käyttää myös kierrätysmateriaalia: leikkaa kangas vaikkapa t-paidasta tai topista. Yksivuotiaan kokoon riittää 60 x 5 cm kaksinkertainen kangaspala. Jos teet isomman koon, lisää kankaan pituutta.

Ompelukoneeseen tarvitset pallokärkisen stretch-neulan, joka soveltuu elastaanikankaille, eikä riko neulosta.

Leikkaa kankaasta kaksi tasaista suikaletta. Voit leikata päädyt myös nuolimaiseen muotoon. Kiinnitä kangaspalat oikeat puolet vastakkain nuppineuloilla. Varo venyttämästä kangasta leikatessa tai ommellessa, koska kangas rullautuu reunoistaan.

Ompele palat yhteen siksak-ompeleella läheltä reunaa.

Jätä sivusaumaan noin 10 cm päähän päädystä 2 cm pitkä aukko, josta käännät pannan oikein päin. Aukon voit jättää sulkematta, koska se jää solmun alle. Käännä panta oikein päin aukosta, silitä muotoonsa ja solmi oikeaan kokoon.

Jaa oma juttu

Teitkö pannan tai jonkin muun käsityön tai tuunauksen? Jaa kuva vinkiksi muille vanhemmille Instagramissa tägättynä #teeite @vauvalehti.

Apua, muksu oli luovalla päällä ja piirsi tussilla tuoliin. Lähteekö tussi pois kahdella kodin ihmeaineella, joita nettipalstoilla suositellaan?

Meidän Perhe testasi, miten lähes joka kodista löytyvät ihmeaineet poistavat kynän jälkiä.