Meidän Perheen työaikakyselystä selvisi, että työn ja perheen yhdistäminen sujuu mukavimmin osa-aikatyössä.

Kokoaikaista päivätyötä tekee alle puolet vastanneista, selvisi Meidän Perheen työaikakyselystä. Vastanneilta kysyttiin, millaista työaikaa he tekevät ja miten he ovat kokeneet työn ja lapsiperhearjen yhdistämisen.

Vastanneista noin 44 prosenttia kertoi tekevänsä ns. tavallista päivätyötä. Ilta-, viikonloppu- tai yötyö kuuluu yli kolmanneksen arkeen: vuorotyöläisiä oli vastanneista 36 prosenttia. Noin kymmenesosa on tällä hetkellä työelämän ulkopuolella.

Osa-aikatyö helpottaa arkea

Läheskään kaikilla työviikko ei ole se tavallinen viisipäiväinen. Lyhennettyä työaikaa tai muuten osa-aikaista työtä tekee vastanneista peräti kolmasosa.

Osa-aikatyössä olevista moni kokee, että arjessa ehtii ja jaksaa enemmän – kunhan työn määrä vastaa työaikaa:

"Lyhyemmällä työpäivällä jää energiaa myös lapsen kanssa touhuamiseen ja kotihommiinkin."

"Mielestäni varsin toimivaa tehdä lyhennettyä työaikaa niin, että saa yhden ylimääräisen vapaapäivän viikkoon. Lisäksi kun tekee lauantaita silloin tällöin ja isä hoitaa lapsia silloin kotona, eivät lapset tarvitse kuin 15 hoitopäivää. Kaikki saavat siis enemmän aikaa kotona yhdessä."

"Olimme osa-aikaisella hoitovapaalla niin, että me vanhemmat vuorottelimme viikon töissä ja viikon kotona hoitovapaalla. Saimme palkkatuloja, kotihoidontukea ja kuntalisää, pysyimme mukana työelämässä ja saimme lapsemme hoidettua kotona."

"Olin vuoden osittaisella hoitovapaalla lyhentämällä työaikaani kuuteen tuntiin. Tuo ei käytännössä toiminut ollenkaan, koska tein lyhyemmässä ajassa ihan samat työt kuin muutkin. Nyt olen tehnyt vuoden neljän päivän työviikkoa ja ollut todella tyytyväinen!"

Vuorotyö ei ole aina paha asia

Vuorotyössäkin nähdään paljon positiivista, kunhan puolisokin osallistuu arjen pyörittämiseen:

"Koen, että saan olla lasten kanssa enemmän kuin jos tekisin arkipäivisin toimistotyöaikaa. Arkivapaat ja se, että ennen iltavuoroon menoa saan olla lasten kanssa kotona aamun ja aamupäivän, ovat pelkkää plussaa!"

"Hyvä puoli vuorotyössä on se, että saa viikolla vapaata ja mies on viikonloppuna kotona, kun itse on töissä. Eli hoidon tarve ei ole niin suuri."

"Silloin kun minä ja mieheni molemmat työskentelimme vuorotöissä, lapsilla riitti 13 hoitopäivää/kk. Nyt kun mies tekee aamu ja -iltavuoroja ja minä olen arkisin 8-16 töissä lapset ovat hoidossa 16 pvä/kk. Rahaa tulee tilille saman verran kuukaudessa, mutta hoitomaksut ovat suuremmat kuin ennen. Myös lasten hoitoajat ovat pidentyneet. Eli vuorotyö ei ole aina paha asia."

Haastava yhdistelmä on yksinhuoltajuus ja vuorotyö:

"Yksinhuoltajana on usein vaikea yhdistää työtä ja lastenhoitoa. Mutta onneksi on  hyvä tukiverkosto, johon kuuluu lasten mumma ja ystävät. Viikonlopputyöt ovat kaikista hankalimmat järjestää."

Joustoa kokoaikatyöhön

Miten sitten pyörii kokoaikaista päivätyötä tekevän arki? Sitä helpottaa, jos on joustava työaika:

"Aamusta kiire. Iltapäivästä kiire. Iltatoimintaa lasten kanssa ja lopulta illalla tai keskiyöllä kaadutaan sänkyyn. Lomalla helpottaa. Ehkä."

"Työn ja lastenhoidon yhdistäminen on jatkuvaa tasapainoilua vaativa huono kompromissi, jossa aina tuntee laiminlyövänsä jompaa kumpaa. Erityisesti lyhyt ilta lasten kanssa on ikävä."

"Omat työni ovat sellaiset, että olen niistä itse vastuussa ja kunhan hoidan hommani deadlineen mennessä ja oikein, on työnantajani tyytyväinen. Hyvin on toiminut."

Sitaatit ovat lainauksia työaikakyselyn vastauksista. Kysely toteutettiin Meidän Perheen netissä huhti-toukokuun vaihteessa 2013, ja vastauksia tuli yhteensä 186. Kiitos kaikille osallistuneille!

Vierailija

Höpön höpön, yh-vanhemmilla on lapset toisella vanhemmalla vähintään joka toinen viikonloppu (eri asia ne joilla lasten tapaamisoikeutta rajattu), eli ruhtinaallista omaa aikaa ja mahdollisuus käydä ulkona ihan eri tavalla kuin pariskunnilla. Rajoitteena tietenkin raha.

Vierailija

Onko Suomessa missään lainamummi-järjestelmää? Sellaista missä joku ei-sukua oleva mummi tulisi ruokapalkalla illalla katsomaan lasta sovituksi ajaksi joskus vain niin että äiti pääsisi lenkille, joku viikko ihan leffaan menon ajaksi?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

On, pakko on syödä. Mutta onko pakko tehdä itse? Ja mitä? Meidän Perhe selvitti, miten arjen ruokarumba pyörii.

Ensin laulaa mikro: bling! Ja sitten huutaa äiti tai isä: Syömään!

Ruuanlaitto on pakollinen osa arkea. Harvempi kuin joka viides Meidän Perheen kyselyyn vastanneista pitää itseään kulinaristina tai ruokaharrastajana, vaikka kokkaa ja kattaa ruokaa perheen pöytään jatkuvasti. Kaksi kolmesta kuitenkin haluaisi satsata arkiruokaan enemmän.

Toisaalta ruoka syödään perheissä usein jo kello 17 maissa, pian työ-, hoito- ja koulupäivän jälkeen. Tarvitaan siis helppoutta, eineksiä, pakasteita, puolivalmiita – ja mikroa.

– Einekset, pakasteet ja puolivalmiit ovat osana muuta ruokavaliota varsin ok. On turha kaivata aikaa, jolloin syötiin ruokaa omasta maasta ja tehtiin kaikki alusta asti itse. Ruuanlaitto oli silloin äidin tai kotiapulaisen päätyö. Nyt on ihan eri haasteet, työt ja harrastukset. Tarvitaan helpotuksia, ravitsemusterapeutti Anette Palssa sanoo.

"On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon."

Mikron käyttäminen ei ole merkki siitä, että ruuassa olisi ravitsemuksellisesti jotain pielessä.

– On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon. Osa vitamiineista menetetään kyllä lämmityksessä, mutta niin ruuanlaitossa käy aina, Palssa toteaa.

–  On järkevää käyttää pakasteita ja valmiiksi pilkottuja ja raastettuja tuotteita. Käytä puolivalmisteita, osta valmista tai tee ruokaa etukäteen ja lämmitä – se on ihan kunnon ravintoa.

Toisaalta on myös perheitä, jotka tekevät aina lämpimän päivällisaterian huolella ja itse. Kyse on arvovalinnasta: siitä, mihin haluaa aikaa käyttää.

”Puhtaat raaka-aineet, ei valmismarinadeissa uinutta lihaa tai eineksiä. Ostamme lähituottajilta suoraan munat ja lihaa. Kasviksia kauden mukaan”, kertoo yksi kyselyyn vastanneista äideistä.

"Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä."

Mutta entäs jos lapsi tahtoo syödä vain makaronilaatikkoa tai spagettia? Älä ainakaan kokkaa lapselle eri ruokaa kuin itsellesi, Palssa sanoo. Lapsi voi päättää ruuasta välillä, mutta ei aina.

– Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä. Miksi hankaloittaa oman lapsen elämää niin?

Hyvä koko perheen arkiruoka syntyy näin:

Tee itse tai lämmitä. Lisää salaattia ja kasviksia tai napostelkaa vaikka pikkutomaatteja, kun ruoka lämpenee. Lapsen einesateriaan voi lisätä proteiinia vaikka maitolasillisella tai muutamalla raejuustolusikallisella. Se on siinä!

Meidän Perhe 9/2016

Perheiden 5 suosikkiruokaa

1. Jauhelihakastike ja spagetti tai makaroni

2. Makaronilaatikko

3. Kana- tai broilerikastike riisin kanssa

4. Uunilohi ja perunamuusi

5. Nuudeleita

Uusia suosikkeja: soijanakit, tortilla-pohjiin tai rieskoihin tehty pizza, tortilla-lasagne, pizzapannari, tomaattinen linssikeitto, katkarapuja curry-kookosmaitokastikkeessa, pinaattivohvelit, chorizo-papupata, intialainen voikana, falafelit ja pitaleipä, pekoniparsakanavartaat, soijarouhe jauhelihan sijaan, paahdetut juurekset hunajan kanssa, linssipyörykät, nokkosmunakas, nokkosletut, nyhtökaura, pinaattikaurapuuro, intialainen leipäjuustokastike

Toiveikas kuitenkin

Olen ottanut yhdeksi tärkeimmäistä tehtävistäni tarjota perheelle mahdollisimman puhdasta ruokaa (olen kotiäiti), koska tiedän sen vaikuttavan perustavanlaatuisesti terveyteen, jaksamiseen ja hyvinvointiin, koko elämään.

Ja vaikka pidänkin ruoanlaitosta, joskus kiireisinä päivinä tai väsyneenä ostaisin erittäin mielelläni kaupasta jotakin valmista. Mutta, valitettavasti SUURIN OSA kaupassa myytävistä tuotteista on kyllästetty lisäaineilla ja hyönteismyrkyillä. Puhutaan että ruoka on puhdasta, mutta kukkua kanssa.  Jos ei muuta, niin vähintään kasviöljyllä pilataan muuten ok ruoat epäterveellisiksi. 

Valmistajille terveiset; valmistakaa puhtaita luomutuotteita ilman kilometrin lisäaineluetteloa, oikeilla eläinrasvoilla ja merisuolalla maustettuna, niin uskon ostajia kyllä riittävän! 

Monet puhuvat että tällainen ruoka olisi liian kallista, mutta itse olen ainakin laittanut puhtaan ruoan kaikkien muiden hankintojen edelle, terveys ja jaksaminen on minulle niin tärkeää. 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tällä yksinkertaisella keinolla teet kauniin viikkauksen lyhythihaiseen paitaan viidessä sekunnissa.

Muutama kokeilu ja toisto – ja olet jo mestari!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Pehmoisesta trikoosta syntyy vauvalle söpö panta.

Pehmeä panta pitää pikkuisen hiukset otsalta – tai näyttää suloiselta muutoin vain. Panta on helppo tehdä itse.

Tarvitset pieniä paloja joustavaa ohutta puuvillakangasta (esimerkiksi 95 % puuvillaa ja 5 % elastaania) sekä ompelulankaa. Voit käyttää myös kierrätysmateriaalia: leikkaa kangas vaikkapa t-paidasta tai topista. Yksivuotiaan kokoon riittää 60 x 5 cm kaksinkertainen kangaspala. Jos teet isomman koon, lisää kankaan pituutta.

Ompelukoneeseen tarvitset pallokärkisen stretch-neulan, joka soveltuu elastaanikankaille, eikä riko neulosta.

Leikkaa kankaasta kaksi tasaista suikaletta. Voit leikata päädyt myös nuolimaiseen muotoon. Kiinnitä kangaspalat oikeat puolet vastakkain nuppineuloilla. Varo venyttämästä kangasta leikatessa tai ommellessa, koska kangas rullautuu reunoistaan.

Ompele palat yhteen siksak-ompeleella läheltä reunaa.

Jätä sivusaumaan noin 10 cm päähän päädystä 2 cm pitkä aukko, josta käännät pannan oikein päin. Aukon voit jättää sulkematta, koska se jää solmun alle. Käännä panta oikein päin aukosta, silitä muotoonsa ja solmi oikeaan kokoon.

Jaa oma juttu

Teitkö pannan tai jonkin muun käsityön tai tuunauksen? Jaa kuva vinkiksi muille vanhemmille Instagramissa tägättynä #teeite @vauvalehti.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Apua, muksu oli luovalla päällä ja piirsi tussilla tuoliin. Lähteekö tussi pois kahdella kodin ihmeaineella, joita nettipalstoilla suositellaan?

Meidän Perhe testasi, miten lähes joka kodista löytyvät ihmeaineet poistavat kynän jälkiä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.