Säteilyturvakeskus laati tammikuussa 2009 kannanoton, jonka mukaan lasten matkapuhelimen käyttöä on hyvä rajoittaa. Miksi? STUKn asiantuntijat vastasivat heille esitettyihin kysymyksiin.

Säteilyturvakeskus laati tammikuussa 2009 kannanoton, jonka mukaan lasten matkapuhelimen käyttöä on hyvä rajoittaa. Miksi?

Säteilyturvakeskuksen ionisoimattoman laboratorion asiantuntijat vastaavat Perhe.fi-sivuston kautta lähetettyihin kysymyksiin

  • Miten paljon kännykkäverkoista tulee säteilyä? Onko kännykkämastojen lähellä asuvat pahemmassa säteilyaltistuksessa kuin muut?

Kännykkäverkkojen tukiasemat sijoitetaan siten, että ihmisten altistuminen niiden säteilylle on vähäistä verrattuna kännykän aiheuttamaan altistumiseen. Kännykkämastojen lähellä asuvat altistuvat enemmän kuin kaukana mastoista asuvat, mutta altistuminen on silloinkin reilusti alle sadasosa kännykän aiheuttamasta altistumisesta.

  • Säteilevätkö vanhat puhelimet uusia enemmän?

Puhelimien säteily ei lisäänny niiden käyttöiän myötä eivätkä vanhat puhelimet siten säteile uusia enemmän. Puhelinmallien (GSM ja UMTS) SAR-arvot vaihtelevat välillä 0,3 - 1,8 W/kg valmistusvuodesta riippumatta. Vanhat puhelinmallitkaan eivät siten säteile enemmän kuin uudet puhelinmallit.

  • Säteileekö kännykkä enemmän kuin mikroaaltouuni?

Heikossa tukiasemakentässä kännykän säteily on voimakkaampaa kuin mikroaaltouunin vuotosäteily, mutta hyvässä kentässä tilanne on päinvastainen.

  • Miten itkuhälyttimet säteilevät?

STUK on mitannut 4 eri itkuhälytinmallin SAR-arvot. Suurin mitattu arvo oli 0,36 wattia kiloa kohti. Keskimääräinen altistus on lisäksi huomattavasti alhaisempi kuin mitatut arvot, sillä itkuhälytin lähettää radioaaltoja vain niinä hetkinä, jolloin lapsen ääntely aktivoi laitteen. Pienten lasten turhaa altistusta voi vielä helposti vähentää sijoittamalla laite lapsen ulottumattomiin.

  • Voiko oman kännykän säteilyn mittauttaa jossakin?

Mittaus on turhaa, sillä STUKin mittausten perusteella valmistajien käyttöohjeissa ilmoittamiin SAR arvoihin voi hyvin luottaa. Periaatteessa kännykän säteily-mittauksen voi tilata STUKista tai jostakin kaupallisesta mittauslaboratoriosta. Mittaus tosin vie aikaa useamman päivän, joten se voi maksaa tuhansia euroja.

  • 15-vuotiaamme on nukkunut viimeiset 5 vuotta kännykkä tyynynsä alla. Voiko siitä olla jotain haittaa? Onko vaarallista vauvalle, kun pidän kännykkääni tyynyn alla ja vauva nukkuu vieressäni? Säteileekö kännykkä myös silloin, kun pelaa kännykän pelejä?

Kännykkä ei juuri säteile valmiustilassa. Valmiustilassa kännykkä lähettää hyvin harvakseltaan lyhyen pulssin lähimmälle tukiasemalle. Kännykkäpelejä pelatessa tai kännykän radiota kuunnellessa tiedonsiirto kännykän ja tukiaseman välillä on yhtä vähäistä.

  • Pitäisikö lastentarhanopettajilta kieltää kännykkään puhuminen työaikana? Kuinka "kauas" kännykkä säteilee?

Kännykän käytön kieltämiselle ei ole mitään perusteita. Kännykkä altistaa siihen puhuttaessa lähestulkoon ainoastaan käyttäjän. Puhelimesta lähtevä säteily vaimenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Jo muutaman senttimetrin etäisyys pienentää säteilyn voimakkuutta moninkertaisesti.

  • Mikä olisi lapselle paras tapa säilyttää puhelinta?

Kännykkää voi kyllä kantaa mukana myös kaulassa tai taskussa, sillä puhelin ei valmiustilassa juurikaan säteile. Sen sijaan kännykkään puhuttaessa, puhelinta ei kannata pitää kiinni vartalossa tai päässä.

Kännykkäkotelo ei varsinaisesti suojaa säteilyltä, mutta esimerkiksi handsfree-laitteen kautta puhelinta käytettäessä kotelo on hyvä, sillä se pitää puhelimen pienen välimatkan päässä kehosta ja täten vähentää säteilylle altistumista huomattavasti. Paljonko puhelin lähellä oleviin kudoksiin säteilee, riippuu siitä kuinka lähellä vartaloa tai päätä puhelin on.

  • Mikä on se määrä, jonka esimerkiksi ekaluokkalainen voi puhua/pitää kännyä korvalla niin, että se on turvallista?

Matkapuhelintasoinen altistuminen ei aiheuta nykyisin tunnetuilla mekanismeilla haitallisia terveysvaikutuksia pitkässäkään altistuksessa. Suositus lasten kännykkäaltistuksen vähentämisestä perustuu siihen mahdollisuuteen, että myöhemmin havaittaisiin terveyshaittoja, joita nykyään ei tunneta.

Tuntemattomien vaikutusmekanismien perusteella on mahdotonta antaa tarkempia ohjeita puheluiden kestoista. Lisäksi altistumiseen vaikuttaa puheluiden keston lisäksi merkittävästi se, kuinka hyvässä kentässä puhelin on. Puhelimen käytön rajoittaminen jää näin ollen vanhempien omaan harkintaan. Kohtuus kannattaa muistaa niin puhelimen käytössä kuin varovaisuudessakin.

  • Tuleeko langattomasta laajakaistayhteydestä säteilyä päällä ollessa? Entä mokkulasta?

Langattomasta laajakaistayhteydestä tulee mikroaaltosäteilyä siinä missä matkapuhelimestakin. Altistumiseen vaikuttaa eniten etäisyys laitteeseen, joten sylissä olevan kannettavan kyljessä oleva Mokkula tai WLAN-sovitin saattavat altistaa tietokoneen käyttäjää suunnilleen yhtä paljon kuin kehossa kiinni oleva puhelin.

Tietokonetta on kuitenkin yleensä helppo käyttää siten, että nämä laitteet eivät kosketa kehoa. Tällöin altistuminen vähenee merkittävästi. Esimerkiksi 30 sentin etäisyys laskee altistumistason noin sadasosaan. Myös kotona olevat langattoman internetyhteyden tukiasemat (WLAN) on yleensä helppo sijoittaa siten, että ihmiset eivät ole jatkuvasti kosketusetäisyydellä niihin, jolloin ne eivät aiheuta merkittävää altistumista.

  • Entä langattomat handsfreet? Eikö esimerkiksi bluetooth-handsfree korvalla säteile myös? Mutta säteileekö vähemmän kuin kännykkä? Johtavatko hands free -kuulokkeet säteilyn korviin?

Myös handsfree-laitteen käyttäjä altistuu matkapuhelimen säteilylle, mutta sekä langallisen että langattoman handsfree-laitteen käyttö vähentää selvästi matkapuhelimen aiheuttamaa pään alueen altistumista.

Langattomalla Bluetooth-yhteydellä kytketyn kuulokkeen aiheuttama SAR-arvo on puhelun aikana tukiasemayhteydestä riippumatta vakio, enintään noin 0,02 W/kg (Kun kännykkää käyttää ilman handsfree-laitetta, SAR on suurimmillaan vajaat 2 W/kg).

Langallisen laitteen aiheuttama altistuminen riippuu puolestaan täysin puhelimen lähetystehosta, joka vaihtelee tukiasemayhteyden laadun mukaan. Jos puhelin on täydellä teholla, saattaa langallisessa laitteessa kuulokkeen lanka teoriassa johtaa päähän enemmän säteilyä kuin Bluetooth-kuulokkeesta lähtee (ei kuitenkaan enempää kuin mitä puhelimesta lähtee). Toisaalta puhelin ei yleensä koskaan ole täydellä teholla, jolloin langallinen säteilee vähemmän. Lisäksi laadukkaissa kuulokkeissa on suodatin, joka rajoittaa radioaaltojen etenemistä lankaa pitkin.

Joka tapauksessa, jos puhelin on puhelun ajan irti kehosta, niin altistuminen on molempia handsfree-tyyppejä käytettäessä vähäistä.

  • Pitäisikö myös raskaana olevien välttää kännykän käyttöä? Uskaltaako raskaana ollessa pitää puhelinta housuntaskussa? Uskaltaako naisena ylipäänsä pitää kännyä housuntaskussa, lähellä munasarjoja? Saako raskaana pitää läppäriä sylissä, jos on WLAN?

Vaikka tähän mennessä tehdyt tutkimukset eivät ole osoittaneet matkapuhelimen säteilyllä olevan terveydellisiä haittavaikutuksia, ei kaikista vaikutuksista tiedetä. Niinpä sekä omaa että lapsen tai sikiön turhaa altistumista on järkevää välttää.

Matkapuhelimen käyttö korvalla ei altista sikiötä, mutta jos käytät matkapuhelinta handsfree-laitteen kautta tai esimerkiksi katselet nettiä suoraan puhelimen näytöltä (kännykkä lähettää nettiä käytettäessä ajoittain hiukan suuremmalla teholla kuin puhekäytössä), puhelinta ei ehkä kannata pitää suoraan vatsan päällä vaan ylempänä. Samoin jos käytät kännykkää esim. kannettavan tietokoneen nettiyhteytenä, on puhelinta järkevää pitää pöydällä taskun sijaan.

Esimerkiksi 30 cm etäisyys vaimentaa puhelimen mikroaallot noin sadasosaan. Lisäksi vatsan alueen kudokset vaimentavat tehokkaasti sähkömagneettista säteilyä suojaten sikiötä.
Kun kännykkä ei ole käytössä (siihen ei juuri puhuta tai sen kautta ei esimerkiksi käytetä nettiä), voit kyllä pitää sitä taskussa, sillä puhelin ei valmiustilassa käytännössä säteile.

Tietokoneen langaton internetyhteys (WLAN) aiheuttaa dataa lähettäessään suunnilleen saman verran radiotaajuista säteilyä kuin matkapuhelin, joten myöskään WLAN-antennia ei kannata pitää kiinni ihossa.

Kuitenkin keskeisin asia, minkä takia voisi olla syytä välttää kannettavan käyttöä sylissä, on kannettavan (tai sen akkujen) lämpeneminen, mikä voi aiheuttaa sikiölle turhaa lämpökuormaa. Lämpeneminen johtuu sähkötehon muuttumisesta suoraan lämmöksi tietokoneessa. Siksi olisi parempi käyttää tietokonetta pöydällä tai jollakin muulla alustalla reisien ja varsinkin mahan sijasta.

  • Voiko kännykän käytöstä koitua tulevaisuudessa sellaisia suuria terveyshaittoja, joita ei ole osattu ennustaa ollenkaan?

Radioaaltojen biologisia vaikutuksia on tutkittu kymmeniä vuosia. Nimenomaan matkapuhelinsäteilyn vaikutuksia on selvitetty esimerkiksi solukokeilla. Niissä on havaittu, että matkapuhelimen radiotaajuinen säteily muuttaa väliaikaisesti joidenkin proteiinien aktiivisuutta. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, minkä proteiinien tai voiko tällainen muutos jotenkin aiheuttaa myös jonkinlaista terveyshaittaa.

Koska näin ollen matkapuhelinten säteilyn vaikutusmekanismeja ei täysin tunneta, saattaa tulevaisuudessa ilmetä myös ennustamattomia vaikutuksia

Joka tapauksessa matkapuhelimen terveyshaittoja tutkitaan jatkuvasti. Esimerkiksi tänä vuonna käynnistyy Suomessa laaja seurantatutkimus. Siinä on tarkoitus seurata pään alueen kasvainten sekä hermoston ja aivoverenkierron sairauksien ilmaantuvuutta matkapuhelimen käyttäjillä usean vuoden ajan.

  • Miten lapselle kannattaa kertoa että kännykän käyttöä tulee rajoittaa?

Lasta kannattaa opastaa käyttämään puhelinta kohtuudella. Kertoa että puhelin on esimerkiksi hyvä väline pitää yhteyttä vanhempiin, mutta turhan pitkään ei matkapuhelimella kannata höpötellä ja tekstiviestit ovat käteviä. Koululaiselle voi myös hankkia handsfree-laitteen ja opastaa häntä laitteen käytössä.

Kaiken kaikkiaan tilannetta voisi ehkä verrata auringossa olemiseen. Aurinkoisena päivän saa kyllä leikkiä ulkona (harvempi lapsi sitä pelkääkään), mutta liialta UV-säteilyltä tulee silti suojautua, jottei herkkä iho pääse palamaan ja näin ihosyövän riski kasvamaan.

Toki vanhempien kannattaa itsekin näyttää hyvää esimerkkiä; käyttää handsfree-laitteita ja vaikkapa välttää liikkuvassa autossa tai junassa matkapuhelimeen puhumista. Lapselle voi myös sanoa, että lapsi on säteilylle herkempi kuin aikuinen ja siksi hänen puheluiden rajoittaminen on tarpeellisempaa kuin aikuisten.

  • Vältättekö Säteilyturvakeskuksen henkilökunta itse kännykkään puhumista?

Säteilyturvakeskuksessa on käytössä sekä pöytä- että matkapuhelimia. Kukin työntekijä voi itse valita, miten suhtautuu matkapuhelimeen puhumiseen; käyttääkö esimerkiksi handsfree-laitetta.

Vierailija

" Kuinka "kauas" kännykkä säteilee?

Jo muutaman senttimetrin etäisyys pienentää säteilyn voimakkuutta moninkertaisesti."

VAI muutama senttimetri,,,,,,,, kännykkä säteilee yli 10 km päähän !  Säteily ei vähene erityisemmin jos matka on 0-100 m.

Mutta tästä kiistellän vielä seuraavat 10 vuotta, kännykkä on ollut vasta 15 vuotta, kun on ollut 30 vuotta "asiantuntijat" muuttavat mielipiteensä.

HUOMAA. vieläkin jo 40 vuotta on kiistelty esim. Asbestin vaarallisuuksia usa-eu ja kiistely jatkuu.

.

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

On, pakko on syödä. Mutta onko pakko tehdä itse? Ja mitä? Meidän Perhe selvitti, miten arjen ruokarumba pyörii.

Ensin laulaa mikro: bling! Ja sitten huutaa äiti tai isä: Syömään!

Ruuanlaitto on pakollinen osa arkea. Harvempi kuin joka viides Meidän Perheen kyselyyn vastanneista pitää itseään kulinaristina tai ruokaharrastajana, vaikka kokkaa ja kattaa ruokaa perheen pöytään jatkuvasti. Kaksi kolmesta kuitenkin haluaisi satsata arkiruokaan enemmän.

Toisaalta ruoka syödään perheissä usein jo kello 17 maissa, pian työ-, hoito- ja koulupäivän jälkeen. Tarvitaan siis helppoutta, eineksiä, pakasteita, puolivalmiita – ja mikroa.

– Einekset, pakasteet ja puolivalmiit ovat osana muuta ruokavaliota varsin ok. On turha kaivata aikaa, jolloin syötiin ruokaa omasta maasta ja tehtiin kaikki alusta asti itse. Ruuanlaitto oli silloin äidin tai kotiapulaisen päätyö. Nyt on ihan eri haasteet, työt ja harrastukset. Tarvitaan helpotuksia, ravitsemusterapeutti Anette Palssa sanoo.

"On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon."

Mikron käyttäminen ei ole merkki siitä, että ruuassa olisi ravitsemuksellisesti jotain pielessä.

– On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon. Osa vitamiineista menetetään kyllä lämmityksessä, mutta niin ruuanlaitossa käy aina, Palssa toteaa.

–  On järkevää käyttää pakasteita ja valmiiksi pilkottuja ja raastettuja tuotteita. Käytä puolivalmisteita, osta valmista tai tee ruokaa etukäteen ja lämmitä – se on ihan kunnon ravintoa.

Toisaalta on myös perheitä, jotka tekevät aina lämpimän päivällisaterian huolella ja itse. Kyse on arvovalinnasta: siitä, mihin haluaa aikaa käyttää.

”Puhtaat raaka-aineet, ei valmismarinadeissa uinutta lihaa tai eineksiä. Ostamme lähituottajilta suoraan munat ja lihaa. Kasviksia kauden mukaan”, kertoo yksi kyselyyn vastanneista äideistä.

"Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä."

Mutta entäs jos lapsi tahtoo syödä vain makaronilaatikkoa tai spagettia? Älä ainakaan kokkaa lapselle eri ruokaa kuin itsellesi, Palssa sanoo. Lapsi voi päättää ruuasta välillä, mutta ei aina.

– Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä. Miksi hankaloittaa oman lapsen elämää niin?

Hyvä koko perheen arkiruoka syntyy näin:

Tee itse tai lämmitä. Lisää salaattia ja kasviksia tai napostelkaa vaikka pikkutomaatteja, kun ruoka lämpenee. Lapsen einesateriaan voi lisätä proteiinia vaikka maitolasillisella tai muutamalla raejuustolusikallisella. Se on siinä!

Meidän Perhe 9/2016

Perheiden 5 suosikkiruokaa

1. Jauhelihakastike ja spagetti tai makaroni

2. Makaronilaatikko

3. Kana- tai broilerikastike riisin kanssa

4. Uunilohi ja perunamuusi

5. Nuudeleita

Uusia suosikkeja: soijanakit, tortilla-pohjiin tai rieskoihin tehty pizza, tortilla-lasagne, pizzapannari, tomaattinen linssikeitto, katkarapuja curry-kookosmaitokastikkeessa, pinaattivohvelit, chorizo-papupata, intialainen voikana, falafelit ja pitaleipä, pekoniparsakanavartaat, soijarouhe jauhelihan sijaan, paahdetut juurekset hunajan kanssa, linssipyörykät, nokkosmunakas, nokkosletut, nyhtökaura, pinaattikaurapuuro, intialainen leipäjuustokastike

Toiveikas kuitenkin

Olen ottanut yhdeksi tärkeimmäistä tehtävistäni tarjota perheelle mahdollisimman puhdasta ruokaa (olen kotiäiti), koska tiedän sen vaikuttavan perustavanlaatuisesti terveyteen, jaksamiseen ja hyvinvointiin, koko elämään.

Ja vaikka pidänkin ruoanlaitosta, joskus kiireisinä päivinä tai väsyneenä ostaisin erittäin mielelläni kaupasta jotakin valmista. Mutta, valitettavasti SUURIN OSA kaupassa myytävistä tuotteista on kyllästetty lisäaineilla ja hyönteismyrkyillä. Puhutaan että ruoka on puhdasta, mutta kukkua kanssa.  Jos ei muuta, niin vähintään kasviöljyllä pilataan muuten ok ruoat epäterveellisiksi. 

Valmistajille terveiset; valmistakaa puhtaita luomutuotteita ilman kilometrin lisäaineluetteloa, oikeilla eläinrasvoilla ja merisuolalla maustettuna, niin uskon ostajia kyllä riittävän! 

Monet puhuvat että tällainen ruoka olisi liian kallista, mutta itse olen ainakin laittanut puhtaan ruoan kaikkien muiden hankintojen edelle, terveys ja jaksaminen on minulle niin tärkeää. 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tällä yksinkertaisella keinolla teet kauniin viikkauksen lyhythihaiseen paitaan viidessä sekunnissa.

Muutama kokeilu ja toisto – ja olet jo mestari!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Pehmoisesta trikoosta syntyy vauvalle söpö panta.

Pehmeä panta pitää pikkuisen hiukset otsalta – tai näyttää suloiselta muutoin vain. Panta on helppo tehdä itse.

Tarvitset pieniä paloja joustavaa ohutta puuvillakangasta (esimerkiksi 95 % puuvillaa ja 5 % elastaania) sekä ompelulankaa. Voit käyttää myös kierrätysmateriaalia: leikkaa kangas vaikkapa t-paidasta tai topista. Yksivuotiaan kokoon riittää 60 x 5 cm kaksinkertainen kangaspala. Jos teet isomman koon, lisää kankaan pituutta.

Ompelukoneeseen tarvitset pallokärkisen stretch-neulan, joka soveltuu elastaanikankaille, eikä riko neulosta.

Leikkaa kankaasta kaksi tasaista suikaletta. Voit leikata päädyt myös nuolimaiseen muotoon. Kiinnitä kangaspalat oikeat puolet vastakkain nuppineuloilla. Varo venyttämästä kangasta leikatessa tai ommellessa, koska kangas rullautuu reunoistaan.

Ompele palat yhteen siksak-ompeleella läheltä reunaa.

Jätä sivusaumaan noin 10 cm päähän päädystä 2 cm pitkä aukko, josta käännät pannan oikein päin. Aukon voit jättää sulkematta, koska se jää solmun alle. Käännä panta oikein päin aukosta, silitä muotoonsa ja solmi oikeaan kokoon.

Jaa oma juttu

Teitkö pannan tai jonkin muun käsityön tai tuunauksen? Jaa kuva vinkiksi muille vanhemmille Instagramissa tägättynä #teeite @vauvalehti.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Apua, muksu oli luovalla päällä ja piirsi tussilla tuoliin. Lähteekö tussi pois kahdella kodin ihmeaineella, joita nettipalstoilla suositellaan?

Meidän Perhe testasi, miten lähes joka kodista löytyvät ihmeaineet poistavat kynän jälkiä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.