Laskettelu on koko perheen harrastus. Hiihtolomien kynnyksellä on hyvä miettiä, mitä erityistä lapsen kanssa rinteeseen suuntaavan tulisi huomioida.

Laskettelu on koko perheen harrastus. Hiihtolomien kynnyksellä on hyvä miettiä, mitä erityistä lapsen kanssa rinteeseen suuntaavan tulisi huomioida.

Lapset kehittyvät eri tahtia.

Oikeaa ikää lasketteluharrastuksen aloittamiselle ei voi suoraan antaa. Ikä ei myöskään ole ainoa oppimiseen vaikuttava tekijä. Myös lapsen tiedollinen, taidollinen, fyysinen ja sosiaalinen kehitys vaikuttavat oppimiseen.

Pienen lapsen luusto ei vielä kestä laskettelussa syntyviä vääntöjä. Suuntaa-antavana ohjeena voidaan pitää, että neljävuotias alkaa olla fyysisesti valmis laskettelun kokeilemiseen. Toki jäntevä kolmevuotiaskin voi olla riittävän vahva mäkeen, mutta turhaa hoppua on syytä välttää.

Maastohiihto luo lasketteluharrastukselle vankan pohjan.

Murtsikkavälineillä lapsi oppii seisomaan tasapainoisesti suksilla, eikä ainoastaan nojaile tukeviin monoihin. Maastohiihtoladulla lapsi oppii suksien kanssa liikkumisen perusteita ja näin laskettelusuksienkin hallinta helpottuu. Maastohiihtovälineet tuntuvat lapsesta myös lasketteluvälineitä vähemmän kahlitsevilta ja ovat kevyemmät.

Toki murtsikoillakin voi laskea mäkeä, hyppiä ja vaikka opetella jarruttamaan auralla. Maastohiihtokokeilut voi aloittaa hyvin heti, kun lapsi osaa kävellä. Laskettelemaan ehtii kyllä.

Turvallisuus on kaikkein tärkein asia.

Turvallisuuteen vaikuttavat hyvin monet seikat. Valitse lapsen taitotasolle sopiva rinne. Aloittelija tarvitsee tilaa ympärilleen, joten ruuhkaisen rinteen loppuluisu ei ole paras mahdollinen paikka lajin kokeilulle.

Liian jyrkkä rinne on este oppimiselle. Se saattaa myös pelästyttää lapsen ja näin karkottaa orastavan laskuinnostuksen.

Olennainen osa rinneturvallisuutta on myös kypärä. Kypärä lisää turvallisuutta ja on myös taloudellisesti viisas valinta: Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen jäsenkeskuksissa alle 7-vuotiaat kypäräpäät laskevat ilmaiseksi. Jos lapsella ei ole omaa kypärää, voi sen vuokrata hiihtokeskuksen vuokraamosta.

Hiihtokoulusta saa ammattilaisten opetusta.

Toki laskemista voi kokeilla omatoimisestikin, mutta hiihdonopettajan johdolla lapsi oppii tekemään oikeita asioita ja toimimaan rinteessä turvallisesti. Keskustele opettajan kanssa tunnin jälkeen, jotta tiedät, miten lapsen tunti on mennyt ja miten harrastusta olisi hyvä jatkaa.

Tee laskemisesta mukavaa.

Vauhdin hahmottaminen on lapselle vaikeaa ja kääntäminen pelkän käännöksen takia ei välttämättä houkuttele. Erilaiset leikit, lastenmaat ja radat houkuttelevat lapsen kääntämään suksiaan huomaamatta, leikin varjolla.

Hyppyrit ja metsäreitit houkuttavat monia. Niitä on turha ehdottomasti kieltää. Tehokkaampaa on valita yhdessä sellaiset paikat, jotka ovat turvallisia. Muutaman puun kierto tai hypähdys pienestä kummusta on lapsen mielessä suuri seikkailu.

Lapselle tulee kuitenkin rinteessäkin asettaa selvät rajat. Sopikaa yhdessä, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Opetelkaa rinnesäännöt.

Lapsen kanssa laskeminen on tekemistä, ei tekniikoita.

Lapselle on turha selittää ja selittää. Etenkin pienet lapset oppivat parhaiten matkimalla ja kokeilemalla.

Muista myös kannustaa lasta. Positiivinen palaute on lapselle erityisen tärkeää. Valitse laskupaikat niin, että ne auttavat lasta saamaan onnistumisen elämyksiä.

Vauva-lehden keskustelupalstalla on mietitty pienten lasten laskettelua.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

On, pakko on syödä. Mutta onko pakko tehdä itse? Ja mitä? Meidän Perhe selvitti, miten arjen ruokarumba pyörii.

Ensin laulaa mikro: bling! Ja sitten huutaa äiti tai isä: Syömään!

Ruuanlaitto on pakollinen osa arkea. Harvempi kuin joka viides Meidän Perheen kyselyyn vastanneista pitää itseään kulinaristina tai ruokaharrastajana, vaikka kokkaa ja kattaa ruokaa perheen pöytään jatkuvasti. Kaksi kolmesta kuitenkin haluaisi satsata arkiruokaan enemmän.

Toisaalta ruoka syödään perheissä usein jo kello 17 maissa, pian työ-, hoito- ja koulupäivän jälkeen. Tarvitaan siis helppoutta, eineksiä, pakasteita, puolivalmiita – ja mikroa.

– Einekset, pakasteet ja puolivalmiit ovat osana muuta ruokavaliota varsin ok. On turha kaivata aikaa, jolloin syötiin ruokaa omasta maasta ja tehtiin kaikki alusta asti itse. Ruuanlaitto oli silloin äidin tai kotiapulaisen päätyö. Nyt on ihan eri haasteet, työt ja harrastukset. Tarvitaan helpotuksia, ravitsemusterapeutti Anette Palssa sanoo.

"On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon."

Mikron käyttäminen ei ole merkki siitä, että ruuassa olisi ravitsemuksellisesti jotain pielessä.

– On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon. Osa vitamiineista menetetään kyllä lämmityksessä, mutta niin ruuanlaitossa käy aina, Palssa toteaa.

–  On järkevää käyttää pakasteita ja valmiiksi pilkottuja ja raastettuja tuotteita. Käytä puolivalmisteita, osta valmista tai tee ruokaa etukäteen ja lämmitä – se on ihan kunnon ravintoa.

Toisaalta on myös perheitä, jotka tekevät aina lämpimän päivällisaterian huolella ja itse. Kyse on arvovalinnasta: siitä, mihin haluaa aikaa käyttää.

”Puhtaat raaka-aineet, ei valmismarinadeissa uinutta lihaa tai eineksiä. Ostamme lähituottajilta suoraan munat ja lihaa. Kasviksia kauden mukaan”, kertoo yksi kyselyyn vastanneista äideistä.

"Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä."

Mutta entäs jos lapsi tahtoo syödä vain makaronilaatikkoa tai spagettia? Älä ainakaan kokkaa lapselle eri ruokaa kuin itsellesi, Palssa sanoo. Lapsi voi päättää ruuasta välillä, mutta ei aina.

– Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä. Miksi hankaloittaa oman lapsen elämää niin?

Hyvä koko perheen arkiruoka syntyy näin:

Tee itse tai lämmitä. Lisää salaattia ja kasviksia tai napostelkaa vaikka pikkutomaatteja, kun ruoka lämpenee. Lapsen einesateriaan voi lisätä proteiinia vaikka maitolasillisella tai muutamalla raejuustolusikallisella. Se on siinä!

Meidän Perhe 9/2016

Perheiden 5 suosikkiruokaa

1. Jauhelihakastike ja spagetti tai makaroni

2. Makaronilaatikko

3. Kana- tai broilerikastike riisin kanssa

4. Uunilohi ja perunamuusi

5. Nuudeleita

Uusia suosikkeja: soijanakit, tortilla-pohjiin tai rieskoihin tehty pizza, tortilla-lasagne, pizzapannari, tomaattinen linssikeitto, katkarapuja curry-kookosmaitokastikkeessa, pinaattivohvelit, chorizo-papupata, intialainen voikana, falafelit ja pitaleipä, pekoniparsakanavartaat, soijarouhe jauhelihan sijaan, paahdetut juurekset hunajan kanssa, linssipyörykät, nokkosmunakas, nokkosletut, nyhtökaura, pinaattikaurapuuro, intialainen leipäjuustokastike

Toiveikas kuitenkin

Olen ottanut yhdeksi tärkeimmäistä tehtävistäni tarjota perheelle mahdollisimman puhdasta ruokaa (olen kotiäiti), koska tiedän sen vaikuttavan perustavanlaatuisesti terveyteen, jaksamiseen ja hyvinvointiin, koko elämään.

Ja vaikka pidänkin ruoanlaitosta, joskus kiireisinä päivinä tai väsyneenä ostaisin erittäin mielelläni kaupasta jotakin valmista. Mutta, valitettavasti SUURIN OSA kaupassa myytävistä tuotteista on kyllästetty lisäaineilla ja hyönteismyrkyillä. Puhutaan että ruoka on puhdasta, mutta kukkua kanssa.  Jos ei muuta, niin vähintään kasviöljyllä pilataan muuten ok ruoat epäterveellisiksi. 

Valmistajille terveiset; valmistakaa puhtaita luomutuotteita ilman kilometrin lisäaineluetteloa, oikeilla eläinrasvoilla ja merisuolalla maustettuna, niin uskon ostajia kyllä riittävän! 

Monet puhuvat että tällainen ruoka olisi liian kallista, mutta itse olen ainakin laittanut puhtaan ruoan kaikkien muiden hankintojen edelle, terveys ja jaksaminen on minulle niin tärkeää. 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tällä yksinkertaisella keinolla teet kauniin viikkauksen lyhythihaiseen paitaan viidessä sekunnissa.

Muutama kokeilu ja toisto – ja olet jo mestari!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Pehmoisesta trikoosta syntyy vauvalle söpö panta.

Pehmeä panta pitää pikkuisen hiukset otsalta – tai näyttää suloiselta muutoin vain. Panta on helppo tehdä itse.

Tarvitset pieniä paloja joustavaa ohutta puuvillakangasta (esimerkiksi 95 % puuvillaa ja 5 % elastaania) sekä ompelulankaa. Voit käyttää myös kierrätysmateriaalia: leikkaa kangas vaikkapa t-paidasta tai topista. Yksivuotiaan kokoon riittää 60 x 5 cm kaksinkertainen kangaspala. Jos teet isomman koon, lisää kankaan pituutta.

Ompelukoneeseen tarvitset pallokärkisen stretch-neulan, joka soveltuu elastaanikankaille, eikä riko neulosta.

Leikkaa kankaasta kaksi tasaista suikaletta. Voit leikata päädyt myös nuolimaiseen muotoon. Kiinnitä kangaspalat oikeat puolet vastakkain nuppineuloilla. Varo venyttämästä kangasta leikatessa tai ommellessa, koska kangas rullautuu reunoistaan.

Ompele palat yhteen siksak-ompeleella läheltä reunaa.

Jätä sivusaumaan noin 10 cm päähän päädystä 2 cm pitkä aukko, josta käännät pannan oikein päin. Aukon voit jättää sulkematta, koska se jää solmun alle. Käännä panta oikein päin aukosta, silitä muotoonsa ja solmi oikeaan kokoon.

Jaa oma juttu

Teitkö pannan tai jonkin muun käsityön tai tuunauksen? Jaa kuva vinkiksi muille vanhemmille Instagramissa tägättynä #teeite @vauvalehti.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Apua, muksu oli luovalla päällä ja piirsi tussilla tuoliin. Lähteekö tussi pois kahdella kodin ihmeaineella, joita nettipalstoilla suositellaan?

Meidän Perhe testasi, miten lähes joka kodista löytyvät ihmeaineet poistavat kynän jälkiä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.