Miten pitää tavaroiden kertyminen kurissa konmarituksen jälkeen? Karoliina suosii lapsillekin aineettomia lahjoja, kuten teatterilippuja. Kuva: Juha Salminen

Karoliina Siltanen säästi vuosien ajan kaiken kaappeihin talteen. Viisi vuotta sitten hän alkoi karsia – vuosi sitten elämään astui konmarittaminen.

Hamsteri, niin Karoliina Siltanen itseään kutsuu. Hän muutti 16-vuotiaana pois lapsuudenkodistaan, koska nuoruuden kapinassa koti tuntui liian tukahduttavalta asua. Sen jälkeen hän ei heittänyt pois juuri mitään. Ei sitä ennenkään.

”Olin säästänyt lähes kaikki vaatteet ja koulukirjat yläasteesta lähtien.”

– Olin säästänyt lähes kaikki vaatteet ja koulukirjat yläasteesta lähtien. Samoin kaikenlaiset paperit, kuten joka kuukauden tiliotteet ja ohjekirjat laitteisiin, joita minulla ei enää ollut.

Viisi vuotta sitten Karoliina ja Aleksi muuttivat yhteen ja Karoliina aloitti karsimisen. Silloin konmarittamisesta ei tiedetty vielä mitään, vaan Karoliina heitti tavaroita pois summamutikassa. Yhden päivän aikana Karoliina ja Aleksi kävivät läpi täyteen ahdetun kellarikomerollisen tavaraa. Kaatopaikalta saadun kuitin mukaan sitä oli 400 kiloa.

”Tavaroiden puhuttelu tuntuu hyvältä”

Konmarituksen aika tuli vuosi sitten. Karoliina oli raskaana ja sairauslomalla, Sofia kaksi päivää viikossa hoidossa. Pesänrakennusvimma iski lujaa. Mennyt sai tehdä tilaa tulevalle.

Ensin lähtivät yläasteajan vaatteet, jotka olivat joskus olleet hyvin rakkaita, mutta eivät enää. Myös ex-anopilta saatu keraaminen kissa päätyi kiertoon. Sen sijaan laatikon pohjalle kerätyt kauniit kynttilät pääsivät vihdoin käyttöön.

”Konmarituksessa minua kiehtoo metodin japanilaisuus.”

– Konmarituksessa minua kiehtoo metodin japanilaisuus. Esimerkiksi tavaroiden puhuttelu tuntuu hyvältä, siis se, että tavaroita esimerkiksi kiitetään. Käyn mielessäni läpi, mitä tunteita tavaraan liittyy.

Karoliina konmaritti kolmiosta kiertoon kymmenen jätesäkillistä tavaraa. Sitten syntyi Siiri.

Pleikkari pannalistalla

Aleksin mielestä japanilainen metodi näyttää tavalliselta järjestämiseltä.

– En edelleenkään tajua, miten se eroaa siivoamisesta. En ole puuttunut Karoliinan touhuun enkä edes tiedä, mitä meiltä on hävitetty. Sanoin vain aluksi, että pleikkariini ei kosketa.

Muutoksen Aleksikin huomaa. Sen, että kotona on enemmän tilaa ja siivoamiseen menee vähemmän aikaa kuin ennen. Karoliinan haave on täyttynyt.

– Suurin tavoitteeni oli saada lisää aikaa perheelle.

Siltaset

  • Karoliina Siltanen, 28, Aleksi Siltanen, 27, sekä Sofia, 4, ja Siiri, 7 kk, asuvat Klaukkalassa.
  • Karoliina on töissä myyjänä ja Aleksi myymäläpäällikkönä ruokakaupassa. 

”Siivoamme silloin kun siltä tuntuu. Karsimisen jälkeen aikaa siivoamiseen menee puolet entisestä. Lapset auttavat niin, että Sofia siivoaa itse jälkensä leikin päätteeksi. Siiri keskittyy vielä kaatamaan täysiä lelulaatikoita kumoon. Toteutunut toive on se, että kun Karoliina pystyi konmarittamaan nuoruutensa tavarat, vapautui tilaa ja energiaa tälle päivälle.”

Vauvan ensimmäisiin leikkeihin sopii hypisteltävä liina. Se on nopea tehdä.

Miten jännittävä on vauvan maailma. Kaikki on uutta.

Vauvan ensimmäiset leikit ovat ottamista, tarttumista ja tunnustelemista. Hypistelylelun voi tehdä itse: tarvitset vain pehmeää kangasta ja erilaisia nauhoja. Rapiseva nauha on varma hitti. Hypistelylelu viihdyttää ja kestää konepesun.

Tämän tarvitset

  • Kaksi noin 40 cm x 40 cm kangaspalaa. Kaunis tulos tulee, kun valitset kahta erilaista kangasta.
  •  4 – 5 metriä erilaisia nauhoja

Tee liina näin

Leikkaa nauhoista noin 12 senttimetrin pätkiä. Kuvan liinassa on yhdeksän nauhaa joka sivulla, eli yhteensä 36 nauhaa. Niiden yhteismitta oli 4,3 metriä.

Sommittele nauhat kahtia taitettuina toisen kankaan oikealle puolelle niin, että leikatut päät ovat kankaan reunaa vasten, taitettu pää kohti kankaan keskustaa. Kiinnitä nauhat tasaisin välein nuppineuloilla.

Ompele nauhat ompelukoneella suoralla ompeleella kauttaaltaan kiinni, jätä noin puolen sentin saumavara kankaan reunasta.

Kiinnitä kankaiden oikeat puolet vastakkain nuppineuloilla niin, että nauhalenkit jäävät kankaiden väliin. Tarkista kulmista, etteivät nauhat jää vastakkaisen sauman väliin ommeltaessa. Ompele kankaat yhteen noin sentin päästä reunasta. Jätä jollekin suoralle sivulle noin kahdeksan sentin  aukko, josta käännät työn oikein päin.

Käännä oikein päin ja työnnä nurkat teräviksi. Silitä saumat suoriksi ja kääntöaukon reunat sisäpuolelle. Ompele vielä kertaalleen ympäri aivan reunasauman vierestä. Varmista, että nauhat pysyvät kiinni kankaassa. Silitä valmis työ.

Vauva 3/17

Jaa oma juttu

Millaisia askarteluja ja tuunauksia olet vauvalle tehnyt? Laita hyvät ideat kiertoon Vauvan Instagramissa. Jaa kuva ja tägää se @vauvalehti #teeite.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Roolivaatteista alkaa hyvä leikki. Helppo tyllihame syntyy solmimalla.

Suloinen tyllihame on helppo tehdä solmimalla. Et tarvitse ompelukonetta, vain tylliä tai tyllinauhaa, kuminauhaa vyötäröön ja hiukan näpertelyä.

Tyllisuikaleet solmitaan vyötärökuminauhaan. Kuvan hameessa on kolmea väriä.

Tarvitset nämä

  • reikäkuminauhaa
  • nappi
  • Tylliä – joko yhtä tai useampaa väriä. Helpointa on käyttää valmista tyllinauhaa, jonka leveys on noin 15 senttiä. Voit myös leikata leveämmän tyllirullan kapeammiksi mattoveitsellä.

Tee näin

Laske hameelle sopiva pituus. Taaperolle hyvä helman pituus on noin 25 senttiä.

Leikkaa tyllistä 50 senttiä pitkiä nauhoja. Voit käyttää yhdenväristä tylliä tai esimerkiksi kolmea eriväristä nauhaa päällekkäin. Kuvan hameessa on kolmea eri väriä, kutakin 15 nauhaa, eli yhteensä 45 nauhaa.

Sopivan mittaisen palan leikkaamisessa auttaa, jos teet pahvinpalasta mitan.

Mittaa lapsen vyötärönympärys ja leikkaa kuminauhasta ympärysmittaa pari senttiä pidempi pala. Voit ommella kuminauhan päät suoraan yhteen tai kiinnittää kuminauhan napilla.

Tyllin solmimista kuminauhaan helpottaa, jos pujotat kuminauhan lapsen vyötärön kokoiseen pahvinpalaan.

Ota yksi nauha kutakin väriä, asettele päällekkäin ja taita puoliksi. Pujota kaksinkertainen lenkkipää kuminauhan alta ja vedä sitten nauhojen avoimet päät lenkin läpi. Saat kauniin solmun. Kiristä. Solmi tyllinauhat kuminauhaan niin, että solmut ovat samoin päin. Tasoita solmut tasaisille väleille ja pöyhi tyllit. Jos helmasta tuli liian pitkä, saksi sopivaksi.

Jaa oma juttu

Oletko tehnyt lapselle leikkiin vaatteita tai naamiaisasuja? Jaa kuva ja vinkkisi muille Instagramissa tägättynä @vauvalehti ja #teeite. Laitetaan ideat kiertämään!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Purkin kansi on napakka ja koko juuri sopiva mausteiden säilyttämiseen.

Kurkuma, chili ja kardemumma: hyviä uutisia, teille on uusi koti! Käytetty vauvanruokapurkki saa nyt uuden työn keittiössä.

Kansi kaunistuu nopsasti värikkäällä teipillä. Etiketin voi tehdä tarrasta tai Dymo-tarrakirjoittimella, jos sinulla sellainen on. Värikkäät purkit näyttävät hauskoilta myös avohyllyssä.

Nättiä ja ennen kaikkea helppoa. Kokeile vaikka.

Vauva 12/16

Mitä uutta käyttöä olet keksinyt vauvanruokapurkeille? Jaa vinkkisi Instagramissa tägättynä @vauvalehti ja #teeite. Laitetaan hyvät ideat kiertämään.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Moni on kodin tavarameren keskellä vähän hukassa. Meidän Perhe kysyi ammattijärjestäjältä ja lapsiperheiden vanhemmilta, mistä ilmiössä on kyse.

Meidän Perhe kysyi, onko tavaraa kotona liikaa – ja yhdeksän kymmenestä vastaajasta kertoi, että todellakin on. Yhtä moni on aloittanut perusteellisen karsimisprojektin ainakin kerran.

Ilmeisiä syitä kotien täyttymiseen on kaksi. Kun lapset kasvavat, tarvitaan jatkuvasti uutta vaatetta ja tarviketta. Varastojen tyhjentäminen samaan tahtiin vaatii aikaa ja puhtia, jota ruuhkavuosina ei ole.

Perhearkeen perehtynyt kulttuurihistorioitsija, kolmen lapsen äiti ja ammattijärjestäjä Ilana Aalto tietää, että muita, syvemmälle meneviä syitäkin on.

– Mielikuva hyvästä vanhemmuudesta ja huolenpidosta liittyy siihen, että lapselle hankitaan asioita. Samalla ilmennetään omaa vanhemmuutta myös muille – näin meillä panostetaan lapsiin, Aalto sanoo.

– Tähän liittyy usein vähän vanhempien epävarmuuttakin. Tulee hankittua kaikenlaista, joka saattaa olla avuksi.

Ajan kuluessa tavara kasautuu, ja sen keskellä luoviminen vaatii yhä enemmän aikaa. Erityisesti äideiltä, Aalto huomauttaa.

– Miehet eivät yleensä koe samanlaista vastuuta kodin kaaoksesta kuin naiset.

Juuri siksi äidit ovat innostuneet myös raivaamisesta. Intoa antavat KonMari, sosiaalisessa mediassa kiertävät raivaushaasteet, tyhjät pöydät ja tasot lehtien sisustusjutuissa.

Tavarat eivät enää edistä onnellisuutta vaan estävät sitä.

– On herätty siihen, että tavarat eivät enää edistä onnellisuutta vaan estävät sitä. Nyt mietitään, miksi käyttäisi lauantain siivoamiseen, jos voi lähteä lasten kanssa puistoon, Aalto sanoo.

Tavaroiden kertyminen teettää työtä, ja harmittaa. Kyselyyn vastanneista kaksi kolmasosaa kertoi, että ei voi hyvin kaaoksessa.

Netistä löytää tavaraa karsineiden kuvailuja: nyt on helpompi hengittää, tulipa kevyt olo. Amerikkalaistutkimuksen mukaan kodin järjestäminen edistää myös masennuksesta toipumista. Tuleeko tavaroiden karsimisesta siis onnelliseksi?

– Lupaus onnellisuudesta on aika paljon sanottu. Oikeastaan kyse on tavasta hakea arkeen hallinnan tunnetta. Siihen tavaran karsiminen on ihan toimiva keino, Aalto sanoo.

Mikään kunnollisuuskilpailu tavaran vähentäminen ei silti ole. Tyhjä koti ei ole hyvän ihmisen merkki.

– Ihmiset voivat olla myös valtavan onnellisia varastoistaan. Silloin kaikki on hyvin.

Lukijat kertovat: tätä kaikkea on liikaa

Vauva.fin kyselyyn vastasi 130 lukijaa. Vastaajista yksikään ei ollut sitä mieltä, että kotona on tavaraa liian vähän. Noin kymmenesosa kertoi, että tavaraa on juuri sopivasti. Ja lopuilla on liikaa vähän kaikkea.

Vaatteita: ”Isovanhemmat hamstraavat meille vaatteita kirpparilta.”

”Kuka lapsi tarvitsee oikeasti 20 pipoa tai 7 takkia?

Leluja: ”Legoja. Lapset haluavat aina vaan uutta vaikka eivät tahdo enää leikkiä vanhoillakaan leluilla.”

”Legoja, askartelutarvikkeita, petshoppeja, barbeja, autoja, dinoja. Ja vielä kun toinen on tyttö ja toinen poika, saa/pääsee/joutuu tutustumaan kaikkiin mahdollisiin leluihin.”

”Meillä on säilössä kaikki, siis kaikki, myös mieheni lapsuuslelut ja meidän koululaisten lelut vauvasta asti.”

40 % vie salaa pois lasten tavaroita.

Elektroniikkaa: ”Ehjää ja rikkinäistä. Lisäksi muita epämääräisiä tavaroita, joita muka joskus voi tarvita. Jos joku tuttu on luopumassa jostain, ne päätyy aina meille.”

”Varsinkin kaiken maailman vanhoja johtoja, joita mies jostain syystä hamstraa.”

Historiaa: ”Lasten pieneksi jääneitä vaatteita, vauvavarusteita ynnä muuta. Lisäksi tavaroita useammasta huushollista. Ei olla vieläkään perattu kaikkea läpi kunnolla yhteenmuuton jälkeen. Naimisissa oltu jo 8 vuotta.”

”Muutin 16-vuotiaana pois kotoa ja sain sukulaisilta silloin kaiken tarvittavan. Osasta on ollut vaikea luopua, sillä niillä on tunnearvoa. Olen myös itse hankkinut paljon tavaraa vuosien mittaan.”

Heräteostoksia: ”Nautin shoppailusta. Usein kaupassa jokin tavara tai vaate tuntuu kivalta ja tarpeelliselta mutta kun tällaisia ostoksia on paljon, tavaran määrä kasvaa ja kasvaa. Lapsia on vaan ihana ilahduttaa.”

”Koko ajan ostan kaikkea etenkin kirppiksiltä, mutta mitään ei oikein raaski heittää pois.”

Keittiövempaimia ja koriste-esineitä: ”Suurin syy varmaan se, että kun on tilaa ja komeroita niin on helppo säilöä. Ja tunnearvo estää hävittämästä, vaikka ei niillä enää kukaan tee mitään.”

”Nuorempana olin kova ostamaan astioita, joita on vieläkin ihan liikaa, vaikka jotain silloin tällöin hajoaakin.”

Huonekaluja: ”Pelastamme lähipiiristä kaikkea käyttökelpoista ja ihan siistiä tavaraa mikä muuten joutaisi kaatopaikalle. Näin suurperheenä ei talous anna myötä, että ostettaisiin uusia huonekaluja tarpeen mukaan.”

Kodintekstiilejä: ”Tapanani on ostaa melko kehnoa laatua. Kun nuhjuiseksi menee, ostaa uutta raaskimatta heittää vanhaa pois.”

Lasten aarteita: ”Prinsessalehdet, taideteokset, kivet, oksat ja muut aarteet pitäisi säilyttää. Taideteoksia tehtaillaan keskimäärin viisi päivässä. Yritän poimia sieltä helmiä, haluan toki itsekin niitä talteen, mutta liika on liikaa.”

Kaikkea: ”Kun mietimme jostakin luopumista, jokainen tavara tuntuu tekevän jonkun perheessä onnelliseksi, olevan ehkä joskus käyttökelpoinen tai muuten täynnä tunnearvoa."

65 % kertoo, että tavaraa tulee kotiin koko ajan enemmän kuin lähtee.

Meidän Perhe 11/2016

Vauva.fin kyselyyn tuli 130 vastausta. Kaikki vastaajat ovat naisia.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.