Umppu lahjoitti paljon tavaraa Hope ry:lle ja Karjalaan. Kun tavarat lähtivät, tuli vapautuneempi ja parempi olo. Kuva: Juha Salminen
Umppu lahjoitti paljon tavaraa Hope ry:lle ja Karjalaan. Kun tavarat lähtivät, tuli vapautuneempi ja parempi olo. Kuva: Juha Salminen

Bloggaaja Ulla-Riitta Koskinen möi osan raivaamistaan tavaroista kirpputorilla ja nettosi yli tuhat euroa.

Kaikki alkoi vaatekaapeista. Tai ehkä sittenkin lomamatkasta Maltalle.

– Viime syksynä olin Maltalla suomalaisen ystäväni kotona. Hän oli järjestellyt koko kodin Konmari-metodin mukaan. Varsinkin lasten vaatekaapin järjestys oli minusta suoranainen ihme. Kaikki vaatteet olivat siististi omilla paikoillaan, lapsiperheessä! Innostuin valtavasti, Umppu Koskinen kertoo.

Umpulla oli 15 samanlaista mustaa paitaa sekä bilemekkoja ajalta ennen lapsia.

Omassa kodissa Tampereella näytti aivan toiselta. Vilin ja Vivianin vaatekaapit pursuivat sopivia ja pieneksi jääneitä vaatteita. Juuson vaatekaappi oli täynnä farkkuja, ja Umpulla oli 15 samanlaista mustaa paitaa sekä bilemekkoja ajalta ennen lapsia.

Soveltaen paras

Umppu osti Konmari-kirjan ja päätti käydä läpi koko kodin sen oppien mukaan, alkaen vaatteista. Tosin kaikkia hän ei järjestänyt kerralla, vaikka ohjeen mukaan olisi pitänyt. Koko perheen vaatteet eivät olisi ikinä tulleet järjestetyiksi, jos ne olisi laitettu kerralla yhteen huoneeseen.

”Ajattelin suomalaisittain, tarvitsenko tavaraa vielä.”

– En ollut metodin kanssa aivan oikeaoppinen vaan sovelsin silloin, kun jokin ei tuntunut hyvältä. Minusta tuntui vieraalta miettiä, tuottavatko tavarat iloa tai kiittää niitä palveluksesta. Ajattelin ennemmin suomalaisittain, tarvitsenko tavaraa vielä.

Montaa asiaa ei oikeasti tarvinnut. Esimerkiksi Juuso 150:tä paria sukkia. Umppu vei tavaraa keräyksiin ja myi Facebook-kirpputorilla. Rahaa kertyi yli tuhat euroa, sillä kiertoon lähti hyväkuntoisia merkkivaatteita, astioita ja huonekalujakin.

– Päätin, että lasten tavaroita en karsi kovalla kädellä. Meillä asuu kolme lasta, ja se saa näkyä.

Lapset mukaan

Vili oli mukana tavaroidensa karsimisessa. Hän sai pitää rahat, jotka niiden kirpparimyynnistä tuli.

– Ostin rahoilla uuden Playstation-pelin. Osa rahoista vietiin äidin kanssa pankkiin, Vili sanoo.

Nykyään Umpun konmaritus alkaa kaupassa. Ennen jokaista hankintaa hän miettii, tarvitseeko tavaraa todella. Shoppailuun ei enää ole intoa.

”Olen saanut uudet arvot: määrän tilalle laatua, ei enemmän mutta eettisempää.”

– Hoidan koko perheen vaatehankinnat, joten ei ole tarvinnut riidellä. Olen saanut uudet arvot: määrän tilalle laatua, ei enemmän mutta eettisempää.

”Järjestely oli mahdotonta, koska tavaraa oli liikaa”

”Siivoamme lähes koko ajan. Siivottavaa on silti aiempaa vähemmän, kun kierrätykseen on lähtenyt ainakin 12 Ikea-kassillista tavaraa ja 30 paria kenkiä. Lapset auttavat siivoamalla omia jälkiään. Välillä Vilin oli vaikea luopua pienestä muovitavarasta, mutta kirppistienestit houkuttelivat.

Toteutunut toive on se, että kaikelle on vihdoin oma paikkansa. Ennen yritin turhaan järjestellä tavaroita. Nyt vasta tajuan, että se oli mahdotonta, koska tavaraa oli liikaa.”

Ulla-Riitta Koskinen eli Umppu, 33, Juuso Koskinen, 32, sekä Vili, 8, Vivian, 1,5, ja marraskuussa syntynyt Vikke-vauva asuvat Tampereella. Ulla-Riitta on on kauneusalan yrittäjä ja pitää Primelife by Umppu -blogia. Juuso on asiakaspäällikkö.

Justiinat

Konmarittaminen muutti Umppu Koskisen arvomaailman: ”Määrän tilalle laatua”

Itse olen harrastanut tätä Konmarittamista ennenkuin tuo nimi keksittiin. Olen jo 17 vuoden ajan joka kevät ja syksy siivonnut kaapit ja muut säilöt turhista tavaroista ja pienistä ja käyttämättömistä vaatteista. Ihmettelen​ vain tätä nykyistä hössötystä asiasta. Eikö äitit ennen tätä osanneet kaappejaan siivota?
Lue kommentti
Vierailija

Konmarittaminen muutti Umppu Koskisen arvomaailman: ”Määrän tilalle laatua”

Vierailija kirjoitti: Kun sitä rahaa on niin paljon, ettei tiedä, mihin laittaisi. Tällaiset jutut saavat pelkästään vihaiseksi. Vanhoja juhlavaatteita Karjalan köyhille, voi ei. Joillakin ne kaapit on täynnä pestyjä margariini- ja jugurttipurkkeja sekä vanhoja leipäpusseja. Kun "ei sitä koskaan tiedä, milloin satoa tulee niin, että joutuu ostamaan toisenkin pakastimen". Tai mitä ikinä onkaan. Kaappien ja lopulta asunnon täyttäminen turhalla materiaalilla ei ole ainoastaan varakkaiden...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Mansikoita välipalaksi. Nurkan vanha hylly on huutokauppalöytö Virosta. Ruokailuhuoneen tapetti on ainoa, jota Meriläiset eivät ole valinneet itse, mutta he pitävät siitä valtavasti. Kuvat: Piia Arnould

Valtavasti työtä, vielä enemmän iloa. Pätee sekä satavuotiaaseen puutaloon että pieniin kaksosiin.

Vanha puutalo on sinulle toteutunut unelma. Vastaako todellisuus haaveita?

Niina: Aloitin Niinan unelmia -blogin, kun vasta haaveilin puutaloon muuttamisesta. Nyt nimi tuntuu vähän hassulta, liian sievältä.

Muutimme tänne 2009 kerrostalosta Helsingin kantakaupungista. Vanhempani kauhistelivat puurötiskön ostoa, mutta meistä talo tuntui alusta lähtien oikealta. Talolla pitää olla historiaa, ja tällä on: talo on uskoaksemme siirretty Karjalan Terijoelta Helsinkiin sata vuotta sitten. Sanon uskoaksemme, koska täysin varmaa tietoa ei ole.

Olen lukenut kaiken mahdollisen vanhoista puutaloista, koska niillä on omat kommervenkkinsä ja niitä on remontoitava kunnioittaen. En oikeastaan säikähtänyt, kun pian kaupanteon jälkeen yläkerran seinästä paljastui vesivahinko. Luotin siihen, että vanha talo on armollinen ja joka kohdan voi korjata. Niin me korjasimmekin: purimme seinän ja vaihdoimme eristeet.

Seitsemässä vuodessa meistä ja talosta on tullut erottamattomat. Tämä on tärkein paikka maailmassa ja loppuelämän asumus. Ei taloa enää edes raaskisi myydä, sillä olemme vuosien varrella tehneet siitä täydellisen omannäköisen.

Hellä ja raju marsu. Lotan huoneessa asuvat myös marsut Kalle ja Pekka. Kalle viihtyy sylissä, Pekka saattaa puraista. Lotan huone oli ennen vanhempien makuuhuone, jonne tumma Laura Ashleyn tapetti valittiin. Lotan mekko on Nova Melina -verkkokaupasta.
Hellä ja raju marsu. Lotan huoneessa asuvat myös marsut Kalle ja Pekka. Kalle viihtyy sylissä, Pekka saattaa puraista. Lotan huone oli ennen vanhempien makuuhuone, jonne tumma Laura Ashleyn tapetti valittiin. Lotan mekko on Nova Melina -verkkokaupasta.

Kirppisaarteita. Lautapelit on koottu yläkerran aulaan kirpputorilta ostetun ja violetiksi maalatun kaapin päälle. Visnkin ja Alvan nukenrattaat löysi kirppikseltä Niinan ystävä.
Kirppisaarteita. Lautapelit on koottu yläkerran aulaan kirpputorilta ostetun ja violetiksi maalatun kaapin päälle. Visnkin ja Alvan nukenrattaat löysi kirppikseltä Niinan ystävä.

Mistä olet ollut valmis luopumaan, jotta saat asua vanhassa puutalossa?

Viime ajat olen elänyt täysin taloa ja lapsia varten. Teimme keväällä kylpyhuoneremontin, ja sen valmistelu ja koordinointi oli iso urakka. Olen jättänyt liikuntaharrastukseni, jotka ennen tuntuivat niin tärkeiltä. Nyt harrastan vain taloa ja puutarhanhoitoa.

Välillä tuntuu, että kaksosten kanssa on joka tapauksessa parasta pysytellä vain kotona. Joskus tulee henkinen pakko lähteä ihmisten ilmoille, mutta torilla tai ihanassa kahvilassa piipahtaminen kahden taaperon kanssa aiheuttaa vain lisää stressiä. He säntäilevät, haluavat voimakkaasti kaikenlaista, sotkevat ruualla ja väsähtävät.

”Remontin keskellä on valvottu. Pahimmillaan kaksoset herättivät 17 kertaa yössä.”

Remontin raskautta lisäsi se, että kaksoset ovat nukkuneet koko elämänsä ajan todella huonosti. Siitä on kärsinyt koko perhe, ja kaikki ovat olleet ajoittain kireinä.

Raskaimpina aikoina meillä herättiin 17 kertaa yössä. Kun toinen pienistä herää, hän herättää toisen. Ajoittain yöt helpottuvat, mutta sitten otetaan taas takapakkia. Mutta kyllä tästäkin selvitään. Enää herään pari kolme kertaa yössä.

Syksyllä elämä muuttuu. Kaksoset täyttävät kaksi ja menevät päiväkotiin, ja minä palaan töihin.

Pupuja ja possuja. Kaksosten huoneen menneen maailman tunnelma syntyy Hiboun Portraits-tapetista ja vanhoista pinnasängyistä. Niina pitää värikkäistä petivaatteista.
Pupuja ja possuja. Kaksosten huoneen menneen maailman tunnelma syntyy Hiboun Portraits-tapetista ja vanhoista pinnasängyistä. Niina pitää värikkäistä petivaatteista.

Miksi sisustaminen on sinulle tärkeää?

Olen esteetikko. Ympärilläni pitää olla kaunista, jotta voin hyvin. Kun vuokraamme kalustetun kesämökin loma-ajaksi, vien sinne kotoa tuoleja, pöytäliinat ja päiväpeitteet. Ostan myös ruokia ja pesuaineita kauniiden etikettien vuoksi ja sillä perusteella, miltä ne näyttävät keittiössä.

Rakastan värejä, vahvoja tunnelmia ja tapetteja. Entiset asukkaat olivat tapetoineet ruokasalin kauniilla vihreällä tapetilla. Siitä se lähti. Minä tapetoin kaikki muut huoneet. Useimmiten pelkkä korosteseinä ei riitä minulle, vaan tapetoin mieluiten huoneen kaikki seinät. Sillä tavalla tapetti todella pääsee loistamaan.

”Päätin, etten hae yhtään helppoa ratkaisua valmiina kaupasta.”

Remontissa purettiin pieni seinä, jossa tuli käytyä vain jouluna. Kauniin pyykkitelineen Niina raahasi laivalle ja kotiin Tukholmasta, Åhlénsin tavaratalosta.
Remontissa purettiin pieni seinä, jossa tuli käytyä vain jouluna. Kauniin pyykkitelineen Niina raahasi laivalle ja kotiin Tukholmasta, Åhlénsin tavaratalosta.

Kodissa näkyy rakkaus vanhoihin huonekaluihin.
Kodissa näkyy rakkaus vanhoihin huonekaluihin.

Onko remonttiin satsaaminen kannattanut?

Rakastan uutta kylpyhuonettani. Siellä on ruotsalainen kylpyamme, pesuainekaappina antiikkivitriini ja laskutasona vanha ovi. Kun aloin suunnitella remonttia, päätin, etten hae yhtään helppoa ratkaisua valmiina kaupasta, vaan mietin talon näköiset vanhat keksinnöt. Remontti oli hidas ja työläs, mutta lopputulos ilahduttaa joka päivä.

Sisustan muutenkin vanhoilla kalusteilla. En kerää tiettyjen aikakausien esineitä vaan yleisesti kaikkea, mikä näyttää ihanalta. Minulla ei ole aikaa tai rahaa vaellella antiikkikaupoissa, joten olen tehnyt löytöjä kotimaisista ja ruotsalaisista nettihuutokaupoista ja kunnostanut löytöni itse.

Tosin kaksosten synnyttyä nettishoppailukin on käynyt mahdottomaksi. He nukkuvat päiväunia vain vajaan tunnin, jonka aikana saan raivattua leikit, ripustettua pyykit kuivumaan ja pedattua sängyt. Sitten taas mennään.

Meidän Perhe 7/16

Perhe

Niina Meriläinen, 39, on hoitovapaalla rahoitusalan assistentin työstään. Markus Meriläinen, 41, työskentelee myynnin ja urheilumarkkinoinnin parissa. Pariskunnalla on neljä lasta: Verneri, 16, Lotta, 7, sekä syksyllä kaksi vuotta täyttävät kaksoset Alva ja Vinski. Perhe asuu 99 vuotta vanhassa paritalonpuolikkaassa Helsingissä.

Ammattijärjestäjä Ilana Aalto vastaa lapsiperheiden kotiin ja järjestykseen liittyviin kysymyksiin. Kuva: Ilana Aalto

En voi kutsua ketään kylään ennen kuin olen tehnyt suursiivouksen, lukija kertoo. 

”Haluaisin sellaisen kodin, että ei tarvitsisi kokea sotkuisen kodin paniikkia, jos joku on oven takana.

Jos aikuiset lapset ystävineen tulevat yöksi, niin minulla menee kaksi päivää vierashuoneen siivoamiseen ja järjestelyyn. Olen karsinut tavaraa jo paljon ja ostaminen on pysähtynyt aikoja sitten.

Nautin selkeydestä ja siisteydestä, mutta se pysyy vain hetken. Mikä avuksi?”

4 lapsen mama

Ilana Aalto vastaa

Ihan aluksi haluan kysyä sinulta, mikä olisi pahinta mitä voisi tapahtua, jos kyläilijä näkisi kotisi sotkut?

Siivouspakko on osa kotiin liittyvää häpeää, joka on kaiverrettu meihin todella syvälle. Koemme kodin osaksi itseämme niin vahvasti, että kotiin kohdistettu kehu tai moite (tai edes sellaisen pelko) tuntuu samalta kuin ulkonäköämme tai älyämme kommentoitaisiin. Harvassa ovat ne rentoranteiset emännät, jotka eivät laisinkaan vaivaudu siivoamaan ennen vieraiden tuloa.

Vanhastaan naisten kunnollisuus on liitetty siihen, miten ehtoisia emäntiä he ovat. Onko kahvipöydässä seitsemää sorttia itse leivottua? Onko lakanat mankeloitu? Löytyykö lamppujen päältä pölyä?

Miten häpeällistä olisikaan, jos paljastuisi, että pullat ovat kaupan pakastealtaasta, lakanat toista kuukautta myttynä pyykkikorissa ja pölyhuisku lopullisesti kadonnut.

Vieraasi eivät lakkaa rakastamasta sinua, vaikka et nuole joka nurkkaa ennen heidän tuloaan.

Vieraasi eivät kuitenkaan lakkaa rakastamasta sinua, vaikka et nuole joka nurkkaa ja kaappia ennen heidän tuloaan. Riittäisikö, että vessan käsipyyhkeen vaihtaa puhtaaseen ja raivaa sohvalta ylimääräiset kamat niin, että vierailla on paikka johon istua? Tällainen pienimuotoinen kohteliaisuussiivoaminen keventää vierailuihin liittyvää siivoustaakkaa niin paljon, että jaksat kutsua vieraita useammin.

Vastaukseni kysymykseesi on siis, että pääset suursiivouksista vapauttamalla itsesi kotihäpeästä.

Suursiivousten sijaan on siirryttävä piensiivouksiin.

Mutta on toki myös toinen keino. Sanot, että selkeys ja siisteys pysyy kodissasi vain hetken. Tämä on suursiivousten syytä. Suursiivousten sijaan on siirryttävä piensiivouksiin!

Lisää jokaiseen päivääsi kymmenen tai viisitoista minuuttia paikkojen järjestelyä. Pilko suursiivouksen tehtävät päivittäisiksi toimiksi: maanantaisin vessan pesu, tiistaisin imurointi, keskiviikkona pölyjen pyyhintä ja niin edelleen. Näin saat nauttia siististä kodista joka päivä.

Ammattijärjestäjä Ilana Aalto vastaa

Ammattijärjestäjä Ilana Aalto vastaa lukijoiden kysymyksiin vauva.fissä. Lähetä kysymyksesi lomakkeella tai meilitse meidanperhe@sanoma.com otsikolla "Kysy ammattijärjestäjältä".

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Toimivat, ekologiset ja somat rintaliivinsuojat on helppo tehdä itse. Tärkeää on oikea koko ja sopiva materiaali.

Pienet asiat tekevät imettävän äidin onnelliseksi: tyytyväisen vauvan hymy, kuumana juotu kahvi sekä oma, kuivana säilynyt paita.

Siksi tarvitaan liivinsuojia, joita on helppo tehdä myös itse. Hyvän kaavan saat cd-levystä: sitä pienempi liivinsuoja liukuu rintsikoiden sisällä helposti pois paikoiltaan. Lisäksi tarvitset kuumaa pesua kestävää päällyskangasta sekä imupinnaksi kosteutta imevää sisäkangasta.

Kun ihoa vasten tuleva pinta on antibakteerista villaa, ei liivinsuoja ala haista käytössä. Esimerkiksi liian kuumassa pesty huopunut villapaita sopii sisäkankaaksi superhyvin. Silloin valmiita liivinsuojiakin voi pestä 60 asteessa.

Kerroksia kannattaa laittaa monta, niin maito ei kastele läpi. Kankaat surautat yhteen joko saumurilla tai ompelukoneella.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tärkein neuvo: valitse paksu ja tukeva muovi. Katso videolta niksit kuplattomaan päällystämiseen.

Muovin ja kirjan lisäksi tarvitset vain sakset, viivottimen ja rohkean mielen. Näillä ohjeilla tumpelokin onnistuu!

 

Vierailija

Kirjojen päällystäminen – näin se onnistuu ilman kuplia

Älkää nyt sitä viivoitin-juttua viittikö!I han vakaalla kädellä ja tarkkuudella saan täydellisisä päällystettyjä opikirjoja. Ei siinä mitään viivoitinta tarvitse. Keskittyminen riittää. Syksy on siitä kivaa aikaa, että silloin tuntee olevansa hyvä jossain. Olisin vahvoilla, jos koulukirjojen päällystämisestä järjestettäisiin sm-kisat.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.