Työn ja perhe-elämän ristiriita kestää kymmenen vuotta. Sinä aikana monista vanhemmista tuntuu, ettei tee mitään kunnolla.

Mistä on äidin ja isän työelämä tehty?

Omasta ajasta, innostumisesta ja työn ilosta. Mutta myös kiireestä, ristiriidoista ja huonosta omastatunnosta. Työn ja perheen vaatimukset panevat vanhemman ristivetoon, sanovat Meidän Perheen lukijat.

Sovittaakseen yhteen työn ja perhe-elämän vanhemmat joutuvat tekemään vaikeita valintoja, kestämään kiirettä ja tunnetta siitä, ettei tee mitään hyvin. Sitä kestää ainakin kymmenen vuotta.

Tätä juttua varten tehdyssä kyselyssä työn ja perhe-elämän yhdistämisestä kertoi 121 ­vanhempaa, joilla on alle 10-vuotiaita lapsia. Kursivoidut tekstit ovat vanhempien kokemuksia.

Vaikeinta on kiire

Päiväkoti menee kiinni samalla kellonlyömällä, kun työaika loppuu.

Kiirettä tuntevat etenkin 3–7-vuotiaiden lasten vanhemmat. Puolet heistä tuntee kiirettä ja stressiä usein, toinen puoli silloin tällöin. Alle kouluikäisten vanhemmista kiirettä tuntee jokainen.

Monen työt jatkuvat, kun lapset menevät nukkumaan. Vanhemmat paikkaavat töitään iltaisin, jos he voivat niin tehdä. Myös sairaan lapsen hoito pakottaa työskentelemään iltaisin – vaikka lapsen hoitamiseen on työs­opimuslain mukaan oikeus.

Töitä ei ehdi mitenkään tehdä työaikana, osa jää aina illaksi kotiin. Varsinainen etätyö on kuitenkin kiellettyä.

Jos on pois töistä hoitamassa sairasta lasta, on työt tehtävä iltaisin, eikä niistä makseta.

Kiire ja stressi alkavat hellittää, kun perheen nuorinkin lapsi on noin kymmenen.

Rakas rakas liukuma

Meidän Perhe pyysi vanhempia kertomaan, mitkä työpaikan käytännöt auttavat työn ja perhe-elämän sovittamisessa yhteen. ­Lisäksi vanhemmat kertoivat, toteutuuko käytäntö nyt omalla työpaikalla.

Vanhempien pelastus on liukuva työaika. Liukumien turvin vanhemmat vievät lapsensa neuvolaan ja hammaslääkäriin ja osallistuvat lasten kevätjuhliin. Tavallinen liukuma on tunnin, mutta työaikalain mukaan se saa olla kolmekin tuntia.

Pitkää, kolmen tunnin liukumaa toivoo neljä viidestä Meidän Perheen kyselyyn vastanneesta vanhemmasta. Se helpottaisi arkea. Nyt liukuva työaika on Tilastokeskuksen mukaan noin 60 prosentilla työssäkäyvistä suomalaisista, ja naisilla harvemmin kuin miehillä.

Moni nainen työskentelee hoiva-alalla tai asiakaspalvelussa, joissa työajan alkua tai loppua ei voi siirtää tai tehdä etätyötä.

Olen hoitoalalla vuorotyössä. Jos työkaveri sairastuu, pitäisi jäädä aamuvuorosta vielä iltavuoroon, koska sijaisia ei palkata. Mutta minun on haettava lapsi päivähoidosta.

– Myös pienyrityksessä naisvaltaisella alalla on vaikea saada joustoja. Toisaalta yleensä, kun naisten osuus alalla kasvaa, perheystävällisiä käytäntöjä aletaan kehittää. Niin on käynyt esimerkiksi lääkärien, juristien ja monien muiden asiantuntijoiden työssä, perhe- ja työelämäkysymysten asiantuntija Anna Kokko Väestöliitosta sanoo.

Jos työaika ei jousta, vanhemmat haluavat työvuorolistat mahdollisimman aikaisin. Silloin jää aikaa varata lapsenvahteja, sopia kyytejä ja junailla menoja.

– Esimiesten kannattaa miettiä, kestääkö työkulttuuri normaalia elämää. Jos työt on järjestetty huonosti, työntekijä saattaa ottaa sairauslomaa pakollisten perhe­asioiden järjestämiseen.

Niin: työelämän täytyy kestää se, että lapset käyvät neuvolassa ja päiväkodeissa on kevätjuhlia.

Kukaan ei kaipaa kännykkää

Ylitöistä saa kieltäytyä, mutta siitä huomautellaan jatkuvasti.

Meidän Perheen kyselyn vastaajista melkein jokainen pitää tärkeänä sitä, että työt saa tehtyä työaikana.

Tärkeää on myös se, että omaan puhelimeen voi vastata työpäivän aikana. Erityisen tärkeää on, että sekä esimies että työkaverit suhtautuvat reilusti sairaan lapsen hoitamiseen. Näitä asioita pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä useampi kuin yhdeksän kymmenestä vanhemmasta.

Hyvä uutinen on, että enemmistön työpaikalla nämä tärkeimmät asiat myös sujuvat.

Vähiten tärkeää on saada pitää kännykkänumero perhevapaan ajan tai tulla perhevapaan aikana kutsutuksi työpaikan juhliin. Esimiehen yhteydenpitoa perhevapaan aikana kaipaa vain joka toinen.

Mutta toiveitakin vielä jää.

Kysyisipä se joskus

Jos vanhemmat saisivat päättää, töissä ­olisi näin: Kun lapsi aloittaa koulun tai päivähoidon, työaikaa saisi lyhentää kahdeksi viikoksi ihan vain sopimalla – ilman hakemuksia tai ilman, että kyseessä on varsinainen osittainen hoitovapaa.

Oikeus sairaan lapsen hoitoon olisi nykyistä pidempi ja koskisi alle 13-vuotiaita lapsia. Myös uusi työntekijä saisi kesäloman, vaikka palkattoman. Perhevapaalta palaava työntekijä puolestaan saisi perehdytyksen.

Nämä hyvät käytännöt eivät ole unelmaa, vaan totta joillakin suomalaisilla työpaikoilla. Jutussa mainitut hyvät käytännöt ovat esimerkkejä oikeilta työpaikoilta.

Yleisimmät työelämätoiveet eivät vaadi työnantajalta rahaa vaan sopimista ja keskustelua. Suurin ero toiveiden ja työpaikkojen todellisuuden välillä on siinä, miten asioista puhutaan.

Vanhemmat toivovat, ­että ­kehityskeskustelussa puhuttaisiin myös siitä, miten työ ja perhe sopivat yhteen.

– On perinteinen johtamisajatus, että perhe on yksityisasia, eikä sitä tarvitse ottaa huomioon töissä, työterveyslaitoksen asiantuntija Salla Toppinen-Tanner sanoo.

– Mutta työn ja perheen sopiminen yhteen on osa työkykyä. Täytyyhän siitä puhua!

Kun Työterveyslaitos pyysi työsuojeluvaltuutettuja ja -päällikköjä keväällä 2014 arvioimaan, miten perhe-elämä nähdään työpaikalla, melkein kolmannes sanoi ettei perhe liity työelämään.

Isoin osuus, 58 prosenttia arvioi, että perhettä pidetään työpaikalla voimavarana. Rasitteena sitä pidetään joka kymmenennellä työpaikalla.

Toppinen-Tanner uskoo, että perheystävällisyys kasvaa osaksi yrityksen kulttuuria vasta, kun se on työpaikan tavoitteissa ja kehityskeskusteluissa.

Joskus kiire ja stressi syntyy pienistä ­asioista. Ne pitäisi vain ottaa puheeksi.

Päiväkotilasten vanhempien pitäisi päästä lähtemään ajoissa. Kokoukset venyvät höpinöiden vuoksi.

Osa-aika ei aina onnistu

Jos työn ja perhe-elämän yhdistäminen on liian vaikeaa, töihin ei tee mieli.

Työ- ja päivähoitoarki kaksi- ja kolmevuotiaiden lasten kanssa on uuvuttavaa. Töissä pitää joustaa ja pidentää usein päivää. Olen hoitovapaalla niin kauan kuin taloudellisesti pystyn.

Lapsille suositellaan enintään kahdeksan tunnin hoitopäivää, mutta töihin on tunnin matka suuntaansa. On pakko valita.

Joskus vanhemmat luovivat monimutkaisissa järjestelyissä.

Olen määräaikaisessa työsuhteessa syksystä kevääseen ja kesät työttömänä. Lasten hoitojärjestelyt kesällä olisivat liian kalliita ja stressaavia.

Työn ja perheen ristiriita on Toppinen-Tannerin mukaan suuri syy työstressiin. Hän uskoo, että perheystävällisyys on työnantajalle valtti aloilla, joilla kilpaillaan hyvistä työntekijöistä.

Perheystävällisyydellä on isompikin merkitys. Se voisi saada suomalaiset tekemään enemmän töitä.

Tutkijat ja poliitikot puhuvat työurien pidentämisestä. Mitä useampia vuosia jokainen suomalainen tekee töitä ja maksaa veroja, sitä paremmin yhteiset rahat riittävät.

Yksi keino lisätä pikkulasten vanhempien työntekoa on osa-aikatyö. Vielä vanhempien kokemukset siitä eivät ole pelkästään hyviä.

Lisäksi uusi joustava hoitoraha on varattu alle kolmevuotiaiden vanhemmille ja osittainen hoitoraha eka- ja tokaluokkalaisten vanhemmille. Väliin jäävät juuri kiireeseen pakahtuvat 3–7-vuotiaiden lasten vanhemmat.

Osittaisella hoitovapaalla pitää oikeasti tehdä samat työt pienemmällä palkalla.

Olisin palannut hoitovapaalta aiemmin töihin, jos kolmipäiväinen työviikko olisi ­onnistunut. Ei onnistunut, ja olin lasten kanssa kotona maksimiajan. Nautin joka hetkestä, mutta putosin urakehityksestä.

Tuki on rajattu typerästi. Miksei se ole kaikille, joilla on nuorempi lapsi kuin tokaluokkalainen?

Kunhan tulevat tehdyiksi

Silti suomalaiset vanhemmat tekevät paljon töitä – ja kokopäivää. Suomalaisiin äiteihin verrattuna Euroopassa kokoaikatyötä tekevät useammin vain äidit Sloveniassa, Liettuassa ja Bulgariassa, kertoo tilastotoimisto Eurostat.

Työ antaa perheelle toimeentulon. Se antaa iloa. Ja usein arki myös sujuu ihan hyvin.

Työt saa hoitaa kuten parhaaksi näkee, etänä tai toimistolla.

Jään äitiyslomalle, ja ihana työnantaja palkkasi sijaisen niin, että olemme yhtä aikaa töissä yli kaksi kuukautta. Se tuli tarpeeseen.

En voi valittaa, asiat sujuvat todella hyvin. Suunnittelemme itse työvuoromme, ja kaikki joustavat tarvittaessa. Työ ei määrää elämäämme – vaan elämä määrittelee työn.

Meidän Perhe 9/2014

Teppo

Vanhemmat työn ja perheen puristuksessa: kiirettä, vaikeita valintoja ja huono omatunto

"Lisäksi uusi joustava hoitoraha on varattu alle kolmevuotiaiden vanhemmille ja osittainen hoitoraha eka- ja tokaluokkalaisten vanhemmille. Väliin jäävät juuri kiireeseen pakahtuvat 3–7-vuotiaiden lasten vanhemmat." Mutta 3-6-vuotiaiden vanhemmilla on oikeus silti osittaiseen hoitovapaaseen eli saa tehdä vaan 80% työaikaa, vaikka Kela ei siitä mitään korvaakaan!! Muistakaa tämä!!
Lue kommentti
trayate8

Vanhemmat työn ja perheen puristuksessa: kiirettä, vaikeita valintoja ja huono omatunto

Miksi niitä pentuja täytyy tehdä kun se on noin vaikeaa? En ole koskaan ymmärtänyt. Vaan jättänyt hankkimatta. Hankkinut hyvän koulutuksen ja löytyi mukava kumppanikin, mutta kakaroita en välittäisi alkaa hyysäämään kun nyt on ihan hyvä olla. Halvalla vuokralla hyvä asua, ei tarvitse pelätä yllättäviä kulujakaan ja rahaa jää matkusteluun muutaman kerran vuodessa.
Lue kommentti
Kuva: Milka Alanen

Alvarin mielestä BMX-pyörän selässä voi oppia voittamaan pelkonsa.

”Sain tietää BMX-pyöräilystä, kun isi näytti tabletilta siitä kuvia. Innostuin, koska osaan aika hyvin keulia.

Sain pyörän synttärilahjaksi, kun täytin kolme vuotta. Minulla on maastorenkaat. Oikea BMX-pyörä on hyvä, ei tarvii kelloa.

Ajohanskat on hyvä olla. Myös selkäsuojus, polvisuojus, käsisuojus ja kyynärpääsuojus voi olla, mutta ei tarvii. Kypärä on erilainen kuin tavallinen kypärä, siinä on leukasuojus. Mun kypärässä on lepakon kuva leukasuojuksen päällä.

BMX-radalla on kumpuja ja lopussa kaarretaan, ja välillä jonotetaan ja odotetaan vuoroa. Jonottelu on välillä vähän tylsää. Siellä olen oppinut ajamaan seisaaltaan ja nokittamaan.

Hauskimpia on ne kummut ja uusi alimeno, jossa pitää mennä siiman alta ajaen. Ja se, kun saa mennä juomaan. Sinne on tullut uusi juomahana.

Jos pelottaa, voi sanoa siitä opelle, opella voi olla jotain keinoja siihen.

Kaikkien kannattaa kokeilla BMX:ää, koska se on aika kivaa. Jos pelottaa, voi sanoa siitä opelle, opella voi olla jotain keinoja siihen. Ja minä voin sanoa, että kannattaa edes kokeilla.”

Alvar, 5

Jos lemmikki aiheuttaa vain lieviä allergiaoireita, ei siitä välttämättä tarvitse luopua. Vähäisiäkin oireita kannattaa kuitenkin hoitaa, neuvoo asiantuntija.

Allergisoivatko jotkut lemmikit enemmän kuin toiset?

Jostakin syystä kissat allergisoivat enemmän kuin muut. On sen sijaan myytti, että jokin koirarotu olisi allergiaystävällisempi kuin toinen.

Tutkimusten mukaan eroavaisuuksia on kyllä eri yksilöiden välillä. Hilse on eläinten merkittävin allergeeni, ja joidenkin yksilöiden iho hilseilee enemmän kuin toisten. Myös karvattomat kissat ja koirat voivat allergisoida.

Voiko ottaa marsun, jos on allerginen koirille?

Taipumus allergiaan on suurempi, jos on allerginen muille eläimille. On harhaluulo, että pienikokoiset eläimet eivät allergisoisi niin herkästi. Asia on päinvastoin: usein pienet lemmikit aiheuttavat oireita vielä helpommin kuin kissat ja koirat. Se johtuu luultavasti siitä, että niiden hilse on ikään kuin ärhäkämpää.

Myös kanien ja marsujen häkeissä käytettävät kuivikkeet ovat voivat aiheuttaa oireita. Matelijoistakin lähtee jonkin verran hilsettä. Turvallisin vaihtoehto on akvaario.

Voiko omalle lemmikille siedättyä?

Kyllä voi. Omasta lemmikistä ei välttämättä saa oireita, vaikka muista saisikin. Syytä tähän ei tiedetä.

Allergialääkkeiden käyttäminen ei vähennä siedättämisen vaikutusta. 

Jos allergiaoireet ovat lieviä ja ajoittaisia, niiden kanssa voi elää. Vähäisiäkin oireita täytyy kuitenkin hoitaa, koska hoitamaton allerginen nuha kasvattaa astmariskiä. Allergialääkkeiden käyttäminen ei vähennä siedättämisen vaikutusta. Jos onnellisesti käy, voidaan lääkitys jättää pois.

Lasten kohdalla siedättämistä harkitaan aina tapauskohtaisesti lääkärin kanssa. Alle kuusivuotiaan lääkitykseen tarvitaan resepti.

Jos lapsella on muitakin allergioita, onko myös lemmikkiallergia todennäköisempi?

Riski on suurempi, mutta lemmikin ottamista ei voi suoraan kieltääkään. Siitepölyallergikon kannattaa siirtää lemmikin hankkiminen syksylle, kun siitepölykausi on ohi. Silloin on pienempi riski saada oireita.

Voiko mahdollista allergiaa testata lainalemmikillä?

Lainalemmikki antaa ainakin viitteitä. Jos oireita tulee heti, viesti on selvä: lemmikkiä ei kannata ottaa.

Allergiatestin tulos kertoo, löytyykö verestä vasta-aineita. Varmasta allergiasta on kyse silloin, kun eläi­mestä saa oireita.

Onko astma este lemmikin hankinnalle?

Kyllä. Etenkin silloin, jos astmaa ei saada hallintaan normaalisti määrättävillä hengitettävillä lääkkeillä, ei lemmikkiä kannata ottaa. Jatkuvasti oireileva astma vaikuttaa elämänlaatuun merkittävästi.

Kun yksi on allerginen, koko perhe joutuu luopumaan lemmikistä. Mikä auttaa?

Siitä täytyy jutella perheen kesken. Lähes kaikki vanhemmat ymmärtävät kyllä, että lapsen terveys on lemmikkiä tärkeämpi. Sisarukset voivat olla kinkkisempiä.

Asiantuntija Anne Vuorenmaa Allergia-, iho- ja astma­liitosta.

Vierailija

Allergiaturvallisia koirarotuja ei ole, mutta omalle lemmikille voi siedättyä

Mutta siinä on vaan se, jos alkaa ottaa lääkkeitä niihin alkuoireisiin, ei siedäty. Jos siis siedättymistä haluaa yrittää, kannattaa vaan sietää oireet. Itse saan aina uudesta koirasta allergiaoireita, mutta muutamassa kuukaudessa siedätyn. Oireet ja siedättyminen on ihan samanlaisia riippumatta siitä onko rotu paljon vai vähän allergisoivana pidetty.
Lue kommentti
Vierailija

Allergiaturvallisia koirarotuja ei ole, mutta omalle lemmikille voi siedättyä

Olen siedättynyt jo kolmelle eri koiralle, kaikki eri rotua. Nykyinen koira on piikkiturkkinen ja pistelevät karvat saavat aikaan komeaa nokkosihottumaa monta kertaa päivässä. Se onkin ainoa oire, hengitysoireet ja vuotavat silmät ja nenä helpottivat ensimmäisen kuukauden aikana. En todellakaan ota lääkkeitä useaa kertaa päivässä vuosia putkeen. -astmaatikko
Lue kommentti

Moni lapsi löytää itse oman lajinsa. Jos sopivaa ei vielä ole tullut vastaan, anna Meidän Perheen harrastuskoneen auttaa!

 

Suomalaiset lapset harrastavat paljon, selviää Meidän Perhe -lehden kyselystä. Lapsuudentutkijan mukaan harrastamiselle ei kannata antaa liian isoa painoarvoa. ”Harrastamispakosta on tyhmää ahdistua”, Kirsi-Pauliina Kallio sanoo.

Onko mitään ihanampaa, kuin nähdä, miten oma lapsi kehittyy ja oppii uutta? Silmien loiste, joka viestittää ”minä osaan!”

Mutta onko se onnellinen katse kaiken vaivan arvoista? Meidän Perhe selvitti, miten paljon aikaa ja rahaa suomalaisperheet lastensa harrastuksiin käyttävät. Valtaosalla lapsista oli 2–3 harrastusta. Ja perheissä keskimäärin 2–3 lasta. Lyhyelläkin matematiikalla tajuaa, että on siinä vähän aikatauluttamista, että arjen saa sujumaan.

”Tuntuu, että välillä ajatellaan, ettei lapsella ole ollut hyvä lapsuus, jos ei ole panostettu monipuolisesti harrastustoimintaan.”

Lapsuudentutkija Kirsi-Pauliina Kallio Tampereen yliopistosta on vertaillut lasten arkea Suomessa ja Briteissä. Isossa-Britanniassa lasten vapaa-aika kuluu usein esimerkiksi vanhempia autellen ja kavereiden kanssa, ei ohjatusti harrastaen.

–Suomessa harrastamisella on paljon suurempi merkitys. Meillä lapset kokevat harrastamisen täysin luonnollisena osana arkea. Se on samalla lailla itsestään selvä asia kuin koulunkäynti ja kotona olo, Kallio sanoo.

”Ei kukaan ole sen takia luuseri, että ei ole harrastanut mitään lapsena.”

80 prosenttia Meidän Perheen kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että hyvän vanhemman velvollisuus on tarjota lapsilleen harrastusmahdollisuuksia. Tutkijan mukaan harrastamiselle ei kuitenkaan kannata antaa liian isoa painoarvoa. Jos vaikka perheen talous tai vanhempien jaksaminen joutuu liian koville lasten harrastusten tähden, kannattaa tilanne arvioida uudestaan.

–Harrastamispakosta on tyhmää ahdistua. Voiko itselleen rakentaa turhempaa vankilaa? Ei lasta kukaan pysty etukäteen pelastamaan sillä, että olisi 100-prosenttinen äiti tai isä. Eikä kukaan ole sen takia luuseri, että ei ole harrastanut mitään lapsena.

–Tuntuu, että välillä ajatellaan, ettei lapsella ole ollut hyvä lapsuus, jos ei ole panostettu monipuolisesti harrastustoimintaan. Hyvä lapsuus voi kuitenkin olla monenlainen.

”Voi kuulostella, haluaako lapsi harrastaa mitään.”

Myös lapsen vapaa-ajan rooli voi olla monenlainen. Se voi olla yhdessäoloaikaa perheen kanssa, kavereiden kesken majan rakentamista tai jokin harrastus.  Kallion mukaan kannattaa miettiä, mistä perheen hyvinvointi syntyy ja mistä lapsi itse on innostunut.

–Voi kuulostella, haluaako lapsi harrastaa mitään, vai olisivatko hänelle vaikka uimahallireissut vanhempien kanssa kiva asia.

Lue lisää aiheesta elokuun Meidän Perhe -lehdestä!

Vierailija

Tutkija: Lapsen ei tarvitse harrastaa mitään

Meillä on 6- ja 4-vuotiaat lapset. Olen yrittänyt jo useamman vuoden oikein tyrkyttää harrastuksia, varsinkin nyt kun jään taas äitiyslomalle. Kumpainenkin lapsi sanoo varsin painokkaasti, että he haluavat olla isän ja äidin kanssa kotona ja leikkiä keskenään. Kun päiväkodissa kysellään harrastuksista, kuusivuotias sanoo ylpeänä harrastavansa pyöräilyä ja retkeilyä. Pienempi sanoo harrastavansa musiikkia. Onneksi meillä on paljon soittimia (mies musiikkialalla töissä) ja ne ovat lasten...
Lue kommentti
Vierailija

Tutkija: Lapsen ei tarvitse harrastaa mitään

Vierailija kirjoitti: Harvinaisen typerä juttu. Päin vastoin, harvinaisen viisas juttu. Tietysti lapsilla on hyvä mielekästä tekemistä ja tarpeeksi liikuntaa vapaa-ajalla tabletin tuijottamisen sijaan, mutta jokailtainen kuljetusrumba on vapaaehtoinen elämäntapa, eikä mikään pakko. Enkä tiedä siitäkään, onko vapaa-ajan toiminnan tavoitteellisuus kovin tärkeää. Koulu on kuitenkin lapsen työtä. Äärimmäisen harvasta lapsesta tulee harrastuksensa ammattilaista. Tulevan tradenomi-Tuijatapanin ei ole...
Lue kommentti