Ei mene äidin päivä aina putkeen, mutta se ei haittaa. Huomenna uusiksi!

Havahdut maanantaiaamuna kesken sikeän unen siihen, että lapsi seisoo vuoteesi vieressä ja kysyy unisella äänellä: ”Äiti, kello on viisitoista vaille kahdeksan. Pitääkö jo herätä?”

Katsot peiliin ja päätät laittaa hiukset ponnarille, jälleen kerran. Päätät meikata bussissa, jos ehdit.

Lapsi oksentaa. Kiistelet puolisosi kanssa siitä, kumman vuoro on jäädä kotiin eli kummalla on kiireisempi päivä töissä. Tällä kertaa sinä lähdet töihin.

Viet kuopuksen kiireessä päiväkotiin. Juokset bussipysäkille ja huomaat, että olet unohtanut jalkaasi kenkien siniset suojapussit. Revit niitä kengistä pois samalla, kun viittoilet bussia pysähtymään.

Änget täpötäyteen ruuhkabussiin, jonka viimeinenkin vapaa istuin varataan juuri ennen kuin ehdit sen kohdalle.

Bussissa yrität meikata mutta huomaat, että ripsiväri unohtui eteisen pöydälle. Työavaimien viereen.

Sen sijaan löydät laukustasi sekalaisen kasan legoja, liiskaantuneita rusinoita ja koirankakkapusseja.

Juokset lounastunnilla lähikauppaan eväsostoksille ja hankit samalla lapsille saappaat ja sukkahousut sekä keittiöönne veitsisarjan, kun se on kerrankin alennuksessa. 

Olet syömässä eväitä, kun puolisosi soittaa ja kysyy, kumman piti ilmoittaa lapsen poissaolosta kouluun. Ette muista, mutta puolisosi lupaa tehdä sen nyt.

Tuijotat lapsen piirtämää kuvaa työpöytäsi yläpuolella etkä pääse yli siitä, miten ihana se on.

Tämä kestää kuitenkin vain hetken, koska sinulla on töissä minuuttiaikataulu, sillä et voi joustaa sekuntiakaan vaan sinun pitää poistua rakennuksesta tasan 16.23, jotta ehdit junaan, jotta ehdit ajoissa päiväkotiin, jotta ehditte syödä ennen kuin vanhempainilta alkaa.

Kesken kokousta huomaat, että puhelimeesi on tullut 27 whatsapp-viestiä aiheesta “äiti, moneltako tuut kotiin”. Viimeisimmässä viestissä on spiraalinmuotoinen ruskea hymiö ja teksti ”mikset sä ikinä vastaa”.

Juuri ennen kotiinlähtöä vilkaiset kalenteriasi ja huomaat, että olet anonut tiistaiksi puolikkaan vapaapäivän. Mietit hetken ja muistat syynkin: päiväkodin kasvatuskeskustelu ja koiran eläinlääkäri. Vapaan jälkeen sitten virkeänä iltapäiväksi töihin!

Paluumatkalla töistä soitat äidillesi (2 kertaa), lapsen joukkueen valmentajalle, parhaalle ystävällesi ja operaattorin puhelinpalveluun (et pääse läpi).

Avaat kotioven ja tunnet vähän syyllisyyttä siitä, ettet ole ollut pienen potilaan kanssa kotona, vaikka hän sairasti.

Et kuitenkaan tunne syyllisyyttä siitä, että potilas vaatii sinua jäämään kanssaan kotiin ja puolisosi passitetaan vanhempainiltaan itsekseen.

Katsot potilaan ja pikkusiskon kanssa piirrettyjä ja mietit, että rakastat heitä niin että sattuu. Olet silti äärettömän iloinen, kun saat peiteltyä muksut petiin ja kuulet sängyistä tasaista tuhinaa.

Otetaan huomenna uusiksi.

Alkuperäinen idea: Babble.com

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tarkastus on tarpeen aina, jos kipuilu jatkuu tai puheen kehitys tuntuu lakkaavan. 

Korvatulehduksen jälkitarkastus ei ole aina tarpeen, todetaan Turun yliopistollisen keskussairaalan tuoreessa tutkimuksessa. 

Jälkitarkastus tehdään tavallisesti noin kuukausi korvatulehdusdiagnoosin jälkeen, ja siinä varmistetaan, ettei korvatulehduksesta jää pysyvää kuulonalenemaa. Jälkitarkastuksen hyödyllisyydestä ei kuitenkaan ole tutkimustietoa. 

Rutiininomaisia tarkastuksia ei tehdä muualla kuin Suomessa. 

"Jos lapselle ei kehity uutta korvatulehdusta, jälkitarkastusta ei tarvita."

– Jokaisen lapsen korvatulehduksen rutiininomaisesta jälkitarkastuksesta kuukauden kuluttua voitaisiin luopua. Jos lapselle
ei kehity uutta korvatulehdusta noin kahden kuukauden aikana, häntä ei tarvitse tarkastaa, koska paranemisennuste on erittäin hyvä, tutkijaryhmän dosentti, lasten infektiolääkäri Aino Ruohola perustelee.

Kehittyykö puhe vai paheneeko kipuilu?

Kun korva tulehtuu, välikorvaan valuu eritettä. Eritteen häviäminen välikorvasta kestää pienillä lapsilla hyvin vaihtelevia aikoja, kahdesta viikosta jopa kahteen kolmeen kuukauteen. Siksi jälkitarkastus kuukausi diagnoosin jälkeen voi olla liian aikaisin, sillä luonnollinen paraneminen on silloin vielä kesken.

– Todellisuudessa välikorvantulehdus paranee paremmin kuin jälkitarkastus antaa olettaa, Ruohola jatkaa.

Ruoholan mukaan jälkitarkastus on tarpeen aina, jos parin kuukauden sisään tulee oireita uudesta tulehduksesta. Pienellä lapsella korvan parantumista voi päätellä myös puheen kehityksestä.

– Jos sanoja tulee lisää ja lauserakenteet monipuolistuvat, korva on hyvin todennäköisesti paranemassa tai jo parantunut. 

Antibioottien vaikutus ei iso

Antibioottihoito ei tutkimuksen mukaan vaikuta merkittävästi siihen, miten pitkään korvatulehdus kestää. Tutkimuksessa eritteen häviäminen korvasta kesti antibioottia saaneilla lapsilla keskimäärin 20 päivää ja lumeryhmän lapsilla 29 päivää.

Eritteen häviäminen korvasta kesti antibioottia saaneilla keskimäärin 20 päivää, lumeryhmän lapsilla 29 päivää.

Korvatulehduseritteen kestoon vaikutti eniten se, kehittyikö lapselle uusi äkillinen korvatulehdus ennen kuin aiempi tulehduserite oli hävinnyt. Niillä lapsilla, joille ei kehittynyt uutta korvatulehdusta, erite hävisi välikorvasta keskimäärin 15 päivässä ja lähes kaikilla lapsilla kahden kuukauden aikana.

Aiempien tutkimusten mukaan antibiootti voi nopeuttaa oireiden paranemista, mutta toisaalta siitä on hyötyä vain noin kolmasosaan korvatulehduksista. Antibioottihoidon aloittamisen lykkääminen ei heikennä hoidon tehoa.

Jos antibioottia ei aloiteta ja lapsen oireet alkavat parantua, myös korva alkaa parantua, joten uutta lääkärikäyntiä ei tarvita.

"Kipua on aina hoidettava hyvin."

– Korvapotilaan kipua on kuitenkin aina hoidettava hyvin, Aino Ruohola lisää.

Niitä lapsia, jotka sairastavat toistuvia korvatulehduksia, tulisi tutkimuksen mukaan seurata nykyistä yksilöllisemmin ja erityisesti selvittää, miksi he sairastavat niin paljon. Korvakierteessä olevia lapsia on noin 10–20 prosenttia.

Pitkäkestoiseen Pikkunorsu-tutkimukseen osallistui vuosina 2006–2008 yli 300 lasta, jotka olivat vähintään puoli- ja korkeintaan kolmevuotiaita. Tutkimus julkaistiin Journal of the Pediatric Infectious Diseases Society -lehdessä. 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Löytyykö listalta sinunkin lapsuutesi pelottavin tv-hetki?

Vaikka elokuva tai tv-ohjelma olisi suunnattu lapsille, se voi silti aiheuttaa kammotusta ja pelkoa. Sarjoista jääneitä ”traumoja” puidaan innokkaasti keskustelupalstoilla ja Facebookissa.

Nyt-liite on kertonut juttusarjassaan lastensarjoista, jotka ovat jättäneet väristyksiä pitkälle aikuisuuteen saakka. (Lue jutut esimerkiksi Hilarius Hiirestä ja Olipa kerran elämästä.)

Viime viikkoina myös vauva.fi:n keskustelupalstalla on käyty vilkasta keskustelua siitä, mikä telkkarista nähty pätkä pelotti pienenä ja jäi mieleen. Kokosimme kokemuksista traumaattisimmat. 

Lastensarjat

1. Muumilaakson tarinoita (1990–1992)

”Jakso, jossa Muumipeikko menee taikurinhattuun ja muuttuu vaaleanpunaiseksi peikoksi, on pahin.”

”Mörkö pelotti lapsena. Pelko helpotti, kun tajusin, ettei se mahtuisi etuovestamme sisään. Jossain vaiheessa mielikuva alkoi naurattaa, kun mietin pelottavaa mörköä tappelemassa terassin rappusia ylös ja änkeämässä ovesta sisään jääden jumiin.”

”Muumipapan muistelmat -jaksossa kummitus lipuu hitaasti ylös talon portaita ja pahaenteinen muumimusa soi taustalla. Ryömin pelosta ruokapöydän alle ja seurasin tarinaa tuolinkarmin takaa.”

”Poikani pelkäsi hattivatteja niin, että juoksi aina toiseen huoneeseen, kun ne tulivat ruutuun.”

2. Alfred J. Kwak (1989–1991)

”Alfredissa oli paljon ahdistavia kohtauksia. Yksi paha oli se, kun Alfredia syytettiin varastamisesta ja häntä uhattiin teloittamisella. Toinen oli se, kun Alfred ja Korppi putosivat kaivoon ja Karski Katti yritti onkia ne sieltä syödäkseen.”

3. Aasi, Morso ja Mouru (1999–2001)

”Edelleen alkaa vähän jänskättää, kun näkee Morson.”

4. Sätkyjä ja tärinöitä (2002–2004)

”Sain ohjelmasta ikuiset traumat – sarja on ehkä yksi sairaimmista lastenohjelmista ikinä. Mieleeni on jäänyt ’Namia’-jakso, jossa poika eksyy epämääräiseen karkkikauppaan. Omistaja tekee pojasta elävän paperimassanuken. ’Tomi-poika viettää nykyään kaiken aikansa kaupoissa. Hän odottaa ikkunassa, että äiti löytäisi hänet. Viime viikolla äiti seisahti ikkunan eteen ja katsoi Tomia silmiin. Aivan kuin äiti olisi tunnistanut hänet, muttei vain muistanut mistä. Sitten kun hän muistaa, hän kyllä hakee poikansa kotiin. Vai mitä arvelet?’”

5. Scooby-Doo (1969–2011)

”Näin hiihtokeskuksen lasten leikkipaikassa jakson Scooby Doo ja saaren zombiet. Näin painajaisia monta viikkoa.”

6. Ruohometsän kansa (1972)

”Sarja aiheutti unettomia öitä, mutta vanhemmat antoivat mukisematta katsoa, koska ’kaikki piirretyt ovat lapsille’. Edelleen ällöttää kohtaus, jossa puput tukehtuvat kuoliaaksi ja silmät melkein poksahtaa päästä.”

”Veri roiskuu ja kanit kuolevat. Kamalaa!”

7. Kaukametsän pakolaiset (1992–1995)

”Kokonaisuudessaan melko ahdistava sarja. Varsinkin silloin, kun siilit jäivät auton alle.”

8. Tipi ja Sylvesteri (1995)

”Yhdessä jaksossa Tipi joi vahingossa Jekyll ja Hyde-lientä ja muuttui hirviöksi silloin, kun vain Sylvester näki. Se oli ahdistavaa.”

9. Petteri Kaniini (1992–1995)

"Sarjan yhdessä jaksossa kissanpentu leivottiin taikinaan ja hiiret söivät sitä. Hyi kamala! Todella ahdistavaa. Aina välillä pyörii vieläkin mielessä.”

10. Ankronikka (1987–1990)

”Sarjan muumio oli hyisen pelottava, vaikka se oli piirretty.”

11. Maailman ympäri 80 päivässä (1983)

”Monet ovat lapsena traumatisoituneet sarjan leskenpoltto-kohtauksesta. Itseltäni jäi lapsena se näkemättä. Aikuisena tosin kohta edelleen pelottaa.”

12. Rölli (1986–2002)

”Pelottavan näköinen rölli, joka asuu metsässä ja pelottelee lapsia, vaikka pelkää itse. Ristiriitaista.”

13. Pelottaako? (1990–1996, 1999–2000)

”Nuortensarja oli enimmäkseen lälly. Siinä oli kuitenkin muutama kammottavan jännittävä jakso. Esimerkiksi kasvoton, valkoinen hahmo on syöpynyt mieleen.”

14. Hopeanuoli (1989)

”Akabuto-jakso oli lapsena kauhistus. Pelkäsin, että jättikarhu hyökkää kimppuun kotimatkalla.”

”Erityisen traumaattinen kohtaus oli se, kun karhu hyökkäsi syrjäiseen mökkiin, jossa kaksi ukkoa oli paniikissa ja karhu tappoi molemmat. Näin usein unta, kuinka karhu hyökkää makuuhuoneeni ikkunasta kimppuun.”

15. Tiina (1991)

”Anni Polvan kirjoihin perustuvassa sarjassa Tiina lainasi köyhälle tytölle ehjät kumpparit. Ne palautettiin hänelle, kun tyttö kuoli. Surullista.”

16. Hämähäkkimies (1994)

”Piirrettyjen yhdessä jaksossa miehellä kasvoi molemmista kyljistä kaksi lisäkättä. Ne vain purskahtivat paidan läpi. Elin kauan pelossa, että minulle käy samalla tavalla.”

Elokuvat

17. ET (1882)

”Katsoin elokuvan kolmannella luokalla koulussa. En tiedä mikä siinä pelotti, mutta itkin illalla, koska en uskaltanut mennä leffan takia nukkumaan.”

18. Riiviöt (1984)

”Elokuva jäi pitkäksi ajaksi kummittelemaan mieleen. Joskus yöllä tuijotin yhtä lelua ja olin varma, että se on elävä ja tappaa, jos en pidä sitä silmällä. ”

”Ne vihreät otukset pelottivat. En pienenä ymmärtänyt, että elokuvat ovat komedioita, joten näin aivan kammottavia painajaisia.”

19. Antz – muurahaiset (1998)

”Luulin, että siinä on kuvattu oikeita, eläviä muurahaisia.”

20. Jumanji (1995)

”Katsoin elokuvan 11-vuotiaana serkkujen kanssa. Pahaenteinen ja uhkaava rummutus vintiltä sekä parrakas ja karjuva Robin Williams olivat pahoja!”

21. Yksin kotona (1990)

”Näin elokuvan koulussa. Monet siitä tykkäsivät, mutta minua kuvotti se väkivalta, jonka olisi ilmeisesti pitänyt olla hauskaa. Pidin silmät kiinni monessa kohdassa.”

22. Henkien kätkemä (2001)

”Elokuvassa tytön vanhemmat alkoivat ahmia ruokaa ilman lupaa ja heidät muutettiin sioiksi. Tyttö joutui orjatöihin kylpylään. Traumaattista.”

23. Jali ja suklaatehdas (1971)

”Leffassa poika putoaa suklaa-altaaseen ja imaistaan johonkin putkeen. Sitten vain todetaan, että poika saattaa päätyä suklaapatukoiden täytteeksi, mikä on harmillista, koska niiden maku menee pilalle. Yök.”

Muut värisyttävät tv-hetket

24. Tuotantoyhtiö Broadcastersin tunnusmusiikki

”Hyi että, kuulen edelleenkin sen nauravan naisen äänen päässäni tasaisin väliajoin. Aivan kammottava.”

”Kun se naurava nainen Kokkisodan jälkeen lävähti ruutuun, minua karmi.”

25. Ajankohtaisohjelmien tunnusmusiikit

”Ajankohtaisen kakkosen tunnari oli paha. Myös Ylen uutisten musiikki saa edelleen selkäpiin karmimaan.”

”Punainen Lanka -keskusteluohjelmassa oli käsittämättömän ahdistava alkutunnari. Pelkäsin sitä lapsena ihan älyttömästi.”

26. Onnen päivät -sarja

”Pelkäsin monta vuotta hysteerisesti tulipaloa sen jälkeen, kun yhdessä jaksossa kahvila paloi.”

27. Emmerdalen ja Kotikadun tunnusmusiikit

”Veljeni alkoi itkeä kuullessaan Emmerdalen tunnusmusiikin. Muuten hän ei ollut erityisen itkuinen.”

”Emmerdalen tunnari sai aina surulliseksi. Myös Kotikadun loppumusiikki oli todella ahdistava. Menin aina toiseen huoneeseen musiikkia pakoon.”

28. Pikkukakkosen ”Varokaa heikkoja jäitä” -valistusvideo

”Musiikki ja kaikki muukin oli ihan karmaisevaa.”

”Asuimme lapsena meren vieressä ja vanhemmat halusivat mennä jäälle kävelemään. Huutohan siitä tuli, koska pätkän jälkeen en halunnut tippua jäihin. Edelleenkin mennessäni jäälle mietin pätkää.”

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vaatii, että oikeutta varhaiskasvatukseen ei rajata perhetaustan mukaan.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila teki tiistaina esityksen siitä, että lapsen oikeus varhaiskasvatukseen pitäisi säätää perustuslakiin. Hän antaa kolme perustelua.

1. Kukaan ei hyväksyisi sitä, että osalla lapsista on pienempi oikeus koulunkäyntiin

"Varhaiskasvatuksen tulisi vertautua keskustelussa perusopetukseen. Siksi sen pitää olla samalla tavalla perusoikeuden tasoinen oikeus.

Kukaan ei hyväksyisi sitä, että lapsilla olisi perhetaustansa perusteella erilainen oikeus käydä koulua. Rajaus päivähoito-oikeuteen tarkoittaa käytännössä samaa. Kuitenkin tiedetään, että ne lapset, joiden perheissä on esimerkiksi työttömyyttä tai vähäosaisuutta, hyötyvät varhaiskasvatuksesta eniten.

Oikeus varhaiskasvatukseen riippuu nyt myös siitä, missä kunnassa lapsi asuu. Moni kunta on aivan perustellusti jättänyt leikkaukset toteuttamatta.

Nyt keskustellaan siitä, mikä on kenenkin yksilön tarve ja oikeus missäkin tilanteessa. Silloin tehdään pienten lasten kohdalla sellaisia yksilöä koskevia määrittelyjä, joissa on mukana alleviivaamisen ja leimaamisen kulttuuria."

2. Puhutaan varhaiskasvatuksesta, ei vain päivähoidosta

"Lapsen oikeuden varhaiskasvatukseen tulisi olla keskustelujen ytimessä sen sijaan, että puhutaan vanhempien roolista työmarkkinoilla. Nyt keskusteluissa ei nouse esiin lapsen saama hyöty varhaiskasvatuksesta.

Subjektiivinen oikeus laadukkaaseen ja pedagogiseen varhaiskasvatukseen on nimenomaan lapsen etu. Tässä en ole tarkemmin eritellyt sitä, mistä iästä oikeuden maksuttomuuteen pitäisi alkaa."

3. Varhaiskasvatus on investointi tulevaisuuteen

"Kansainvälisten tutkimusten mukaan varhaiskasvatus on jopa tärkeämpää kuin perusopetus, kun mitataan sen vaikutuksia lasten pärjäämiseen työmarkkinoilla, sosiaalisissa suhteisssa ja hyvinvoinnissa. Oleellista on, että eri toimijat tunnistaisivat varhaiskasvatusta koskevan tutkimustiedon ja arvostaisivat sitä sen mukaan.

Varhaiskasvatuksen resurssointi on ilman muuta vastaava kysymys kuin perusopetuksen resurssointi. Se vaatii yhteiskunnalta investointeja, mutta kaiken tiedon valossa se kannattaa.

Meillä on jo nähtävissä se, että ikäluokista jopa viidennes on tippumassa pois koulutuspaikoilta ja työelämästä. Varhaiskasvatukseen on tarve panostaa, jotta meillä on jatkossa väestöä, joka voi osallistua yhteiskunnan pyörittämiseen."

Vierailija

Lapsiasiavaltuutettu: Varhaiskasvatus on vielä tärkeämpää kuin peruskoulu

Taitaa ukko olla sdp.n kannattajia. Ihmiset systeemiin aivopestäviksi mahdollisimman aikaisin. Taas kotona lastaan hoitavat vanhemmat leimataan luuseri epäonnistuja ääliöiksi, jotka eivät välitä lapsistaan vähääkään, kun eivät vie lastaan muiden kasvatettaviksi. Poika oli hetken tarhassa. Siellä syötiin, ehkä askareltiin, mentiin ulos, päikkäreille ja vapaata leikkiä. Kertokaa nyt vittu, mitä tuossa on sellaista, mitä lapsi ei saa kotona?!?
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Sisäilmaongelmat voivat aiheuttaa esimerkiksi nenän tukkoisuutta ja käheyttä kurkussa. Keräämme perheiden kokemuksia aiheesta – vastaa kyselyyn jutun lopussa.

Lapsen koulussa epäillään sisäilmaongelmaa. Voiko haittoja ehkäistä, jos oireita ei vielä ole?

Vanhempien huoli on ymmärrettävä. Jos asianmukaiset selvitykset ovat käynnissä, kannattaa kuitenkin odottaa niiden valmistumista. Esimerkiksi peseytyminen ja vaatteiden vaihtaminen koulupäivän jälkeen eivät todennäköisesti ehkäise oireiden ilmaantumista.

Mitä oireita huono sisäilma aiheuttaa?

Kosteusvaurioista ja muista sisäilmaongelmista johtuvat oireet saattavat olla saman tyyppisiä: nenän tukkoisuutta, käheyttä kurkussa, kuivaa yskää sekä silmissä tuntuvaa kutinaa tai kirvelyä. Yleisoireita, kuten väsymystä päänsärkyä, voi esiintyä. Tällaiset vaivat ovat kuitenkin tavallisia, eikä oireista itsessään voi päätellä niiden aiheuttajaa.

Vaikeat ja pitkäaikaiset oireet tulee ottaa vakavasti ja selvittää lääkärissä. Niiden taustalla voi olla hoidettavissa oleva sairaus. Yleensä vaikea oireilu ei selity pelkästään sisäilmaongelmalla.

Kaikki sisäilman haittatekijät eivät ole aistittavissa tai aiheuta välittömiä oireita. Tällainen on esimerkiksi radon, joka on keuhkosyövän riskitekijä.

Voiko lapsi sairastua sisäilmaongelman takia pitkäaikaisesti tai myöhemmin elämässä?

Sisäilmaongelmiin liittyvät oireet ovat pääasiassa ohimeneviä ja vaarattomia. Kosteusvaurioihin liittyy kohonnut astmariski. Sen puhkeamiseen vaikuttavat kuitenkin muutkin tekijät, erityisesti perimä.

Tällä hetkellä ei tiedetä, lisääkö oleskelu kosteusvauriorakennuksessa riskiä sairastua astmaan myöhemmin elämässä. Allergisoituminen homeille on harvinaista, ja tämänhetkisen tiedon valossa se ei näytä liittyvän kosteusvaurioaltistumiseen.

Johtuvatko sisäilmaongelmat aina homeesta?

Eivät. Suurin osa liittyy ilmanvaihtojärjestelmään. Se saattaa olla puutteellinen tai väärin säädetty. Vanhakin rakennus voi toimia hyvin, jos käyttötavat ovat suunnitelmien mukaisia. Erityisesti vanhoissa kouluissa on tärkeää, että tilat ovat välillä tyhjät; luokissa ei pidetä kaksoistunteja ja ne tuuletetaan kunnolla välituntien aikana. Ongelmia voivat aiheuttaa myös muun muassa pöly, kuiva sisäilma ja mineraalikuidut.

Mitä vanhemmat voivat tehdä?

Jos lapsella on toistuvia oireita tai vaatteet haiskahtavat koulu- tai päiväkotipäivän jälkeen maakellarilta, kannattaa olla heti yhteydessä päiväkodinjohtajaan tai rehtoriin. On tärkeää, että koululainen käy kouluterveydenhuollossa, jotta oireet tilastoidaan. Päiväkotilasten oireita selvitellään terveyskeskuksessa.

Päiväkotien ja koulujen johdolla on ilmoitusvelvollisuus isännöitsijälle, joka käy paikan päällä. Helsingissä ilmoitus tehdään kirjallisesti kaupungin tietojärjestelmään, joten siitä jää jälki. Sisäilmaongelmaepäily kannattaa ottaa puheeksi myös vanhempainyhdistyksen kokouksessa. Jos asia ei etene, vanhemmat voivat olla yhteydessä kunnan terveystarkastajaan.

Asiantuntijat: Jussi Lampi, asiantuntijalääkäri, THL. Kirsi Torikka-Jalkanen, Helsingin kaupungin sisäilma-asiantuntija

Keräämme myös vanhempien kokemuksia: Onko lapsesi koulussa tai päiväkodissa epäilty tai todettu sisäilmaongelmia? Vastaa kyselyyn alle!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Vierailija

Mitä voi tehdä, jos koulussa epäillään hometta?

Hyvä artikkeli, mutta altistuskertymää ei ole otettu huomioon asiantuntijoiden tekstissä. Tilastointi tuntuu idiotismiltä kun vanhemmat yrittävät saada sairuskierteen poikki. Meidän tyttö sairastui oletettavasti koulun sisäilmasta ja kävi yläasteen loppuun ilmanputsari kaulassa. Ilman sitä olisi varmasti jäänyt käymättä. Kotona vielä isompi putsari tytön huoneessa. Isännöitsijöitä/kiinteistöstä vastaavia ei kiinnosta pätkääkään ja lääkärit vähättelevät.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.