Kuvitus: Matti Pikkujämsä

On, pakko on syödä. Mutta onko pakko tehdä itse? Ja mitä? Meidän Perhe selvitti, miten arjen ruokarumba pyörii.

Ensin laulaa mikro: bling! Ja sitten huutaa äiti tai isä: Syömään!

Ruuanlaitto on pakollinen osa arkea. Harvempi kuin joka viides Meidän Perheen kyselyyn vastanneista pitää itseään kulinaristina tai ruokaharrastajana, vaikka kokkaa ja kattaa ruokaa perheen pöytään jatkuvasti. Kaksi kolmesta kuitenkin haluaisi satsata arkiruokaan enemmän.

Toisaalta ruoka syödään perheissä usein jo kello 17 maissa, pian työ-, hoito- ja koulupäivän jälkeen. Tarvitaan siis helppoutta, eineksiä, pakasteita, puolivalmiita – ja mikroa.

– Einekset, pakasteet ja puolivalmiit ovat osana muuta ruokavaliota varsin ok. On turha kaivata aikaa, jolloin syötiin ruokaa omasta maasta ja tehtiin kaikki alusta asti itse. Ruuanlaitto oli silloin äidin tai kotiapulaisen päätyö. Nyt on ihan eri haasteet, työt ja harrastukset. Tarvitaan helpotuksia, ravitsemusterapeutti Anette Palssa sanoo.

"On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon."

Mikron käyttäminen ei ole merkki siitä, että ruuassa olisi ravitsemuksellisesti jotain pielessä.

– On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon. Osa vitamiineista menetetään kyllä lämmityksessä, mutta niin ruuanlaitossa käy aina, Palssa toteaa.

–  On järkevää käyttää pakasteita ja valmiiksi pilkottuja ja raastettuja tuotteita. Käytä puolivalmisteita, osta valmista tai tee ruokaa etukäteen ja lämmitä – se on ihan kunnon ravintoa.

Toisaalta on myös perheitä, jotka tekevät aina lämpimän päivällisaterian huolella ja itse. Kyse on arvovalinnasta: siitä, mihin haluaa aikaa käyttää.

”Puhtaat raaka-aineet, ei valmismarinadeissa uinutta lihaa tai eineksiä. Ostamme lähituottajilta suoraan munat ja lihaa. Kasviksia kauden mukaan”, kertoo yksi kyselyyn vastanneista äideistä.

"Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä."

Mutta entäs jos lapsi tahtoo syödä vain makaronilaatikkoa tai spagettia? Älä ainakaan kokkaa lapselle eri ruokaa kuin itsellesi, Palssa sanoo. Lapsi voi päättää ruuasta välillä, mutta ei aina.

– Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä. Miksi hankaloittaa oman lapsen elämää niin?

Hyvä koko perheen arkiruoka syntyy näin:

Tee itse tai lämmitä. Lisää salaattia ja kasviksia tai napostelkaa vaikka pikkutomaatteja, kun ruoka lämpenee. Lapsen einesateriaan voi lisätä proteiinia vaikka maitolasillisella tai muutamalla raejuustolusikallisella. Se on siinä!

Meidän Perhe 9/2016

Perheiden 5 suosikkiruokaa

1. Jauhelihakastike ja spagetti tai makaroni

2. Makaronilaatikko

3. Kana- tai broilerikastike riisin kanssa

4. Uunilohi ja perunamuusi

5. Nuudeleita

Uusia suosikkeja: soijanakit, tortilla-pohjiin tai rieskoihin tehty pizza, tortilla-lasagne, pizzapannari, tomaattinen linssikeitto, katkarapuja curry-kookosmaitokastikkeessa, pinaattivohvelit, chorizo-papupata, intialainen voikana, falafelit ja pitaleipä, pekoniparsakanavartaat, soijarouhe jauhelihan sijaan, paahdetut juurekset hunajan kanssa, linssipyörykät, nokkosmunakas, nokkosletut, nyhtökaura, pinaattikaurapuuro, intialainen leipäjuustokastike

Vierailija

Ravitsemusterapeutti Anette Palssa: "On turha kaivata aikaa, jolloin kaikki ruoka tehtiin itse"

Ja mitä sitten, jos kerran viikossa syö perunan ja vaikka keitetyn kukkakaalin kanssa valmislihapullia. Kohtuus kaikessa hei! En itse osta einesruokia kuin tosi harvoin, mutta ennemmin kauhistelen joidenkin lasten liikkumattomuutta tai jumalatonta karkinsyömistä, kuin kotiruoan kanssa silloin tällöin syötyä paria lihapullaa.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Leikkipuistot ovat olleet paras turvaverkkoni. Kiitos, Helsinki!

Kesäkuun ensimmäisen viikon maanantai on helsinkiläisten pikkulapsiperheiden juhlapäivä. Puistoruokailu alkaa!

Silloin nurmikko peittyy piknikviltteihin, puiston työntekijät kärräävät padallisen soppaa pihaan, leikitään yhdessä Aurinko aurinko lettuja paistaa – ja minun tekisi mieli heitellä ilmaan ruusun terälehtiä, nostaa lippu salkoon ja huutaa kiitosta ja ylistystä Helsingin kaupungille.

Leikkipuistojen toimintaan satsaaminen on suurta viisautta, joka edistää ihan kaikkien lapsiperheiden hyvinvointia.

En tuntenut naapurustostamme ketään, kun aikoinaan muutimme helsinkiläiseen lähiöön vauvaikäisen esikoisen kanssa. Isovanhemmat asuvat satojen kilometrien päässä, ystävätkin eri puolilla kaupunkia.

Ei se mitään, menin vauvan kanssa puistoon. Siellä oli kerran viikossa perhekahvila ja joka päivä kahvia termoksessa muuten vaan. Siellä oli muita äitejä ja isiä, joiden kanssa vertailla yöherätysten ja puhjenneiden hampaiden määrää. Siellä oli mukavia työntekijöitä, jotka keittivät termokseen lisää kahvia. Ja mainitsinko jo kahvin?

Leikkipuiston hiekkalaatikolla sekä lapsi että minä saimme ystäviä, joista on kymmenessä vuodessa lujittunut arkemme turvaverkko. Vasta myöhemmin olen tajunnut, että kaupungin tarjoama kaikille avoin lapsiperheyhteisö on Suomen mittakaavassa harvinaista luksusta.

Kaikesta tästä olen leikkipuistoille kiitollinen:

1. Leikkitoiminnan kerhot. Kun toinen lapsemme oli vauva, kolmevuotias esikoinen kävi puiston kerhossa tyytyväisenä leikkimässä ja askartelemassa. Juuri tuolloin hän ei kaivannut hoitopaikkaa, mutta virikkeitä ja ikätovereiden seuraa kylläkin.

2. Koululaisten iltapäivätoiminta. Nyt meillä on jo kaksi koululaista.  Työpaikkani on monen kilometrin päässä kotoa, ja tuntuu turvalliselta ajatella, että kodin ja koulun lähellä on paikka, jossa lapsilla on vastassaan tutut aikuiset. Samat tyypit, jotka aamupäivisin leikittävät kotihoidossa olevia taaperoita kerhoissa ja keittävät kahvia valvoneille kotivanhemmille, ottavat iltapäivisin koululaiset vastaan ja tarjoavat heille välipalaa.

3. Ilmaiset, ohjatut leirit koulun loma-aikoina. Luit oikein, ilmaiset! Yhdestä tällaisesta leiristä lapsillani on muistona mahtava animaatio, jonka he olivat tehneet niiden samojen tyyppien kanssa, jotka leikittävät taaperoita kerhoissa, tarjoavat välipalaa koululaisille, keittävät kahvia vanhemmille jne.

4. Kaikki se iloinen touhu, joka tekee kotivanhemman arjesta astetta hauskempaa, nostaa valvoneen vanhemman mielialaa ja sitä kautta lastenkin. Puistoruokailujen lisäksi on paljon muutakin. Vappuna lähipuistossamme pidetään nyyttäripiknik, kesällä on jäätelöbingoja ja – henkilökohtainen suosikkini – tikkupullapäiviä. Tikkupullataikinaa grillivartaaseen kieputtaessa ja paistuvan pullan tuoksua nuuhkiessa sitä voi oikein pysähtyä miettimään. Tällaistakin Helsinki meille tarjoaa.

Tämä on teille, Laura, Marke, Janne ja muut puistojen huipputyypit: ilman teitä olisin ollut monesti pulassa.

Tämä on teille, Helsingin päättäjät: älkää ikinä, ikinä ajako leikkipuistotoimintaa alas.

Tämä on teille, muut Suomen kunnat: tehkää perässä.

Tarjoaako oma kuntasi mahtavaa kesätoimintaa lapsille? Kerro siitä meille!

Vierailija

Kiitos ja ylistys puistoruokailulle – ilman leikkipuistoja olisin ollut pulassa

Vierailija kirjoitti: Ei ole täällä meidän pikkukunnassa tuollaista. Itse saamme soppamme keittää. Mutta joku ne teidän puistotoiminnan sopat maksaa, ilmaisia lounaita kun ei ole.. Helsingissä helsinkiläiset maksaa. Espoossa tuota ei ole enää, kun kunta säästää. Jos ei teilläkään ole, niin elä pelkää, sä et ole maksumiehenä.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Täydellisessä vegemakaronilaatikossa on tuplasti ruuan parasta osaa, rapeaa kuorta. Tällä reseptillä kokkaat oman annoksen myös vauvalle.

Tosi rapea makaronilaatikko

6 annosta

25 min + 50 min

7 dl (400 g) täysjyvämakaronia

1 iso sipuli

2 valkosipulinkynttä

½ dl oliiviöljyä

2 tl kuivattua rosmariinia tai timjamia

1 pkt Härkistä (tai 400 g jauhelihaa, jos haluat tehdä lihaversion)

2 tl paprikajauhetta

2 rkl soijakastiketta

150 g juustoraastetta

Munamaito

1 l kauramaitoa tai tavallista

4 kananmunaa

½ tl mustapippuria

1 tl suolaa

Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen. Levitä leivinpaperi korkeareunaiselle uuninpellille. Keitä makaronia kymmenen minuuttia vähän ylipehmeäksi. Ota makaroneista neljännes erilleen pieneen uunivuokaan vauvaa varten.

Hienonna sipulit. Kuullota sipuleita paistinpannulla öljyssä muutama minuutti. Ota pari lusikallista sipulia erilleen vauvalle pieneen uunivuokaan makaronien joukkoon. Lisää pannulle Härkis, paprikajauhe ja soijakastike ja paista pari minuuttia.

Lisää huippureseptejä saat Koko perheen herkut -ruokakirjasesta, joka on myynnissä Lehtipisteissä kesän ajan.
Lisää huippureseptejä saat Koko perheen herkut -ruokakirjasesta, joka on myynnissä Lehtipisteissä kesän ajan.

Sekoita Härkis muiden kuin vauvan makaronien joukkoon ja levitä seos pellille.

Yhdistä maito ja munat ja mausta pippurilla. Ota neljännes erilleen vauvalle, mausta loput suolalla ja kaada ne pellille. Ripottele juusto pinnalle.

Lisää vauvan munamaito uunivuokaan makaronien ja sipulien päälle ja peitä foliolla. Vuoassa folion alla vauvan makaronilaatikko kypsyy pehmeäksi ja helposti syötäväksi.

Paista peltilaatikkoa uunin keskitasolla noin 50 minuuttia, pikkuvuokaa alemmalla tasolla. Pikkuvuokaan voi kertyä nestettä, mutta se tasaantuu, kun vuoka lepää hetken.

Resepti on julkaistu Koko perheen herkut -ruokakirjasessa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kun kolmas lapsemme syntyi, huomasin, että minullahan on vain kaksi kättä.

Tiesin jo raskausaikana, että kuopuksemme vauva- ja pikkulapsiaika ei tulisi olemaan samanlaista kuin kahden vanhimman lapsen kohdalla. Iltamme eivät kulu lähipuistoissa keinuen, vaan pikkuveli saa iltaisin nauttia lähimatkailusta auton takapenkillä kiitäen isompien sisarusten harrastuksista toisiin. 

Mutta siinähän tuo menee joukon jatkona, ajattelin. Mikäänhän ei todella kolmannen lapsen syntymän jälkeen muutu. Homma on tuttu. Konkareitahan tässä jo, vai mitä?

Mitä nyt auto jouduttiin vaihtamaan isompaan, koska turvaistuin, korokeistuin ja esiteinin peppu eivät mahtuneetkaan tilavan henkilöauton takapenkille.

Ja kolmas lapsi tarvitsikin yllättäen oman vaatekaapin, naulakon, hammasharjan paikan ja tuolin ruokapöytään. Raivasimme hieman.

Saunaan jonotamme, se kun on suunniteltu kahdelle isolle ja kahdelle pienelle tyypille.

Kuka saa nuolla vatkaimet? (Jep, niitä on vain kaksi.)

Sylissänikin on ollut aika ajoin vähän ahdasta. Kun pyydän lapsia ottamaan käsistäni kiinni, huomaan että minulla on vain kaksi kättä.

Kun kaikilla kolmella on asiaa samaan aikaan, jakelen vuorolappuja. Kuuntelevia korvia on perheessämme vain kahden aikuisen päässä.

Voisiko joku kertoa, kenen pissahätä on kovin? Ja kenellä on isoin jano? Kenellä on eka halivuoro? Ja kuka saa nuolla vatkaimet? (Jep, niitä on vain kaksi.)

Huom! Saarioisten perunasoselaatikko on tehty kahdelle lapselle.

Hotellit ja matkanjärjestäjät eivät tunne käsitettä kolmilapsinen perhe. Olemme muuttuneet kahdeksi eri yksiköksi kahdessa eri huoneessa. Melko kallista, sanoisin.

Suunnittelemme muuttoa isompaan kotiin. Koska joskushan se kolmaskin tarvitsee oman tilan tavaroilleen, leluilleen, läksyilleen. Olen harkinnut bajamajaa takapihalle, nimimerkillä taaperon ja esimurkun äiti.

Mutta joo, mikään ei ole muuttunut. Kolmas menee siinä kuin kaksikin.

Vierailija

Kyllä kolmas lapsi menee siinä samalla!

Aivan kamalaa...siis aivan kamalaa, en osaa muuta tähän todeta! Meillä esikoinen on vielä vauva enkä voisi KUVITELLAKAAN että olisi toinen tuloillaan vielä moneen vuoteen. En ymmärrä näitä äitejä jotka tekevät kaikki lapset putkeen. Riitelyä ja sotkua ja missä on omat rentoutumisen hetket? Kyllä täytyy lapsista ja melusta ja kiireestä tykätä jos kolme tekee pienillä ikäeroilla. Minä en tykkää. Yhden lapsen äiti, nyt ja jatkossa.
Lue kommentti
Vierailija

Kyllä kolmas lapsi menee siinä samalla!

Vierailija kirjoitti: Asennekysymys. Kolme lasta alle 4 vuodessa, hyvin on riittäneet kädet ja syli. Nuorin tosin joutui pienestä pitäen sietämään pikkulegoja ja palapelejä, mutta ei hän siitä rikki mennyt. Onneksi meillä on myös isä, joka saattoi kuljettaa isompia harrastuksiin tai mennä kuopuksen kanssa keinumaan. Onko teillä vanhemmilla mitään omaa harrastusta, kokoaikatyötä ja säännölisesti seksiä? Miltä kroppasi näyttää?
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Onko teillä ilmainen puistoruoka, kesäkerho koululla vai jotain muuta kivaa? Keräämme kuntien kesätarjonnasta jutun.

Koululaiset kotona, vanhemmat töissä. Mitä puuhaa keksitään? Monissa Suomen kunnissa on kouluikäisille järjestetty kesäksi ilmaista toimintaa. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on tarjonnut kuumaa kesäruokaa helsinkiläislapsille jo 75 vuotta.

Kerro meille oman kuntasi, kyläsi tai kaupunkisi ilmainen kesäjuttu lapsille! Se voi olla leiri, tapahtuma, puuhanurkkaus, ohjattu liikuntahetki tai vaikka ilmaista uimaopetusta – mitä vain! Kokoamme vinkeistä jutun.

Toiminnan kuvaus? Milloin tarjolla? Kenelle suunnattu? Linkki tapahtumaan?Mistä lisätietoa?
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.