Kuvitus: Matti Pikkujämsä

On, pakko on syödä. Mutta onko pakko tehdä itse? Ja mitä? Meidän Perhe selvitti, miten arjen ruokarumba pyörii.

Ensin laulaa mikro: bling! Ja sitten huutaa äiti tai isä: Syömään!

Ruuanlaitto on pakollinen osa arkea. Harvempi kuin joka viides Meidän Perheen kyselyyn vastanneista pitää itseään kulinaristina tai ruokaharrastajana, vaikka kokkaa ja kattaa ruokaa perheen pöytään jatkuvasti. Kaksi kolmesta kuitenkin haluaisi satsata arkiruokaan enemmän.

Toisaalta ruoka syödään perheissä usein jo kello 17 maissa, pian työ-, hoito- ja koulupäivän jälkeen. Tarvitaan siis helppoutta, eineksiä, pakasteita, puolivalmiita – ja mikroa.

– Einekset, pakasteet ja puolivalmiit ovat osana muuta ruokavaliota varsin ok. On turha kaivata aikaa, jolloin syötiin ruokaa omasta maasta ja tehtiin kaikki alusta asti itse. Ruuanlaitto oli silloin äidin tai kotiapulaisen päätyö. Nyt on ihan eri haasteet, työt ja harrastukset. Tarvitaan helpotuksia, ravitsemusterapeutti Anette Palssa sanoo.

"On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon."

Mikron käyttäminen ei ole merkki siitä, että ruuassa olisi ravitsemuksellisesti jotain pielessä.

– On hassu ajatus, että ruuasta lähtisi ravintoarvo, kun sen laittaa mikroon. Osa vitamiineista menetetään kyllä lämmityksessä, mutta niin ruuanlaitossa käy aina, Palssa toteaa.

–  On järkevää käyttää pakasteita ja valmiiksi pilkottuja ja raastettuja tuotteita. Käytä puolivalmisteita, osta valmista tai tee ruokaa etukäteen ja lämmitä – se on ihan kunnon ravintoa.

Toisaalta on myös perheitä, jotka tekevät aina lämpimän päivällisaterian huolella ja itse. Kyse on arvovalinnasta: siitä, mihin haluaa aikaa käyttää.

”Puhtaat raaka-aineet, ei valmismarinadeissa uinutta lihaa tai eineksiä. Ostamme lähituottajilta suoraan munat ja lihaa. Kasviksia kauden mukaan”, kertoo yksi kyselyyn vastanneista äideistä.

"Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä."

Mutta entäs jos lapsi tahtoo syödä vain makaronilaatikkoa tai spagettia? Älä ainakaan kokkaa lapselle eri ruokaa kuin itsellesi, Palssa sanoo. Lapsi voi päättää ruuasta välillä, mutta ei aina.

– Jos lapsi tottuu syömään vain muutamaa ruokaa, tulee viimeistään koulussa nälkä. Miksi hankaloittaa oman lapsen elämää niin?

Hyvä koko perheen arkiruoka syntyy näin:

Tee itse tai lämmitä. Lisää salaattia ja kasviksia tai napostelkaa vaikka pikkutomaatteja, kun ruoka lämpenee. Lapsen einesateriaan voi lisätä proteiinia vaikka maitolasillisella tai muutamalla raejuustolusikallisella. Se on siinä!

Meidän Perhe 9/2016

Perheiden 5 suosikkiruokaa

1. Jauhelihakastike ja spagetti tai makaroni

2. Makaronilaatikko

3. Kana- tai broilerikastike riisin kanssa

4. Uunilohi ja perunamuusi

5. Nuudeleita

Uusia suosikkeja: soijanakit, tortilla-pohjiin tai rieskoihin tehty pizza, tortilla-lasagne, pizzapannari, tomaattinen linssikeitto, katkarapuja curry-kookosmaitokastikkeessa, pinaattivohvelit, chorizo-papupata, intialainen voikana, falafelit ja pitaleipä, pekoniparsakanavartaat, soijarouhe jauhelihan sijaan, paahdetut juurekset hunajan kanssa, linssipyörykät, nokkosmunakas, nokkosletut, nyhtökaura, pinaattikaurapuuro, intialainen leipäjuustokastike

Vierailija

Ravitsemusterapeutti Anette Palssa: "On turha kaivata aikaa, jolloin kaikki ruoka tehtiin itse"

Ja mitä sitten, jos kerran viikossa syö perunan ja vaikka keitetyn kukkakaalin kanssa valmislihapullia. Kohtuus kaikessa hei! En itse osta einesruokia kuin tosi harvoin, mutta ennemmin kauhistelen joidenkin lasten liikkumattomuutta tai jumalatonta karkinsyömistä, kuin kotiruoan kanssa silloin tällöin syötyä paria lihapullaa.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kesän yksi takuuvarma puheenaihe on häät. Lisää kierrokksia keskusteluun saadaan, jos kutsussa lukee häiden olevan lapsettomat. Kun lapset eivät ole tervetulleita juhlimaan häitä, osa kutsutuista riemastuu, osa loukkaantuu ja osa tuo lapsensa mukaan väkisin. Miten sinä suhtaudut? 

 

Kysely

Jos saat kutsun lapsettomiin häihin, mitä teet?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Varsinkin paljon liikkuva lapsi kärsii kasvukivuista. Lämpö ja hieronta auttavat, ja juomisestakin voi olla apua.

Mistä kasvukivut johtuvat?

Kasvukipu on hiukan harhaanjohtava termi. Kipu ei liity murrosikäisen kasvuspurttiin vaan tarkoittaa särkyä, jota esiintyy jaksoittain 3–5-vuotiailla sekä 8–10-vuotiailla lapsilla. Kyse on lihassärystä säärissä, pohkeissa ja pohkeiden ja polvien takaosissa. Kipua ilmenee ilmenee iltaisin ja alkuyöstä.

Kasvukipujen selvää syytä ei tiedetä. Hyvin usein sitä esiintyy lapsella, joka liikkuu kokoonsa nähden paljon, pomppii, kiipeää ja touhuaa koko päivän.

Tuleeko kipuja kaikille lapsille?

Ei tule. Amerikkalaistutkimusten mukaan 25–40 prosenttia alle 10-vuotiaista oireilee kasvukivuilla. Kipuilun periytyvyyttä on tutkittu, sillä usein vanhemmat kertovat kärsineensä kasvukivuista itsekin.

On normaalia, ettei kasvukipuja tule lainkaan. Niin voi käydä myös liikunnalliselle lapselle.

Millainen kipu on normaalia?

Sellainen, joka tulee ja menee. Normaali kasvukipu ei ole pysyvää eikä toistu joka päivä. Myös ajankohta on oleellinen: kipuilu alkaa päivän päätteeksi, kun rauhoitutaan iltatoimiin tai ollaan käymässä nukkumaan. Aamulla kipu on poissa.

Miksi kipu alkaa iltaisin?

Ajankohta liittyy mahdollisesti siihen, että illalla lihakset pääsevät rentoutumaan, kun lapsi on ollut liikkeellä koko päivän ja malttaa viimein levähtää.

Miten kipua voi hoitaa?

Lihaksen kevyt hierominen helpottaa. Hieronta auttaa lasta rentoutumaan ja tekee olon hyväksi. Lihasta voi myös venytellä leikin varjolla. Kolmas varma apu on lämpö: lämmin haude tehoaa yleensä hyvin kipuun.

Kannattaa miettiä myös, saako paljon touhuava lapsi riittävästi juotavaa päivän aikana. Onko hän saanut sopivasti suoloja sekä magnesiumia? Pähkinät ja vihreät kasvikset ovat erinomainen magnesiumin lähde.

Jos muut keinot eivät auta, kipua voi lääkitä parasetamolilla tai ibuprofeiinilla.

Auttaako lepo kipuun?

Terveen lapsen liikkumista ei pidä missään nimessä rajoittaa. Kasvukipu on hyvälaatuinen ilmiö, enkä koskaan kieltäisi lapseltani liikunnan iloa.

Milloin kivusta on syytä huolestua?

Kasvukipu tuntuu aina lihasalueella. Esimerkiksi reumassa nivel on kuumottava ja turvonnut. Ajankohta on tärkeä: kasvukivut iskevät iltaisin tai alkuyöstä. Jos lapsi valittaa kipua, ontuu tai kävelee vaikeasti aamusta alkaen, kyse on jostakin muusta.

Myös silloin, jos kipu on vain toisessa jalassa eikä vuorottele koskaan tai jos lapsella on kuumetta, huonovointisuutta tai muita yleisoireita, syy pitää selvittää lääkärissä.

Asiantuntija Hanna Säilä, lastenreumatologian erikoislääkäri, Terveystalo.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Miten rahapula vaikutti sinuun lapsena? Millaiset asiat auttoivat?

Suomessa joka kymmenes lapsi elää köyhässä perheessä. Onko sinulla omia muistoja taloudellisesti niukasta lapsuudesta? Jaa kokemuksesi kyselyssä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kesä ei ole kaikille lapsille kivaa aikaa. Lomalla vähävaraisuus korostuu ja eristää muista.

Monille lapsille kesä tarkoittaa uimareissuja, mökkimatkaa ja hartaasti odotettua huvipuistokäyntiä. Ei kaikille.

100 000 suomalaislasta elää köyhässä perheessä.

– Pitkäaikainen pienituloisuus tarkoittaa, että kesällä ei voi tehdä niitä asioita, joita muuta ympärillä tekevät ja joita pidetään normaaleina ja arvostettavina kesänviettotapoina, sanoo köyhyystutkija Anna-Maria Isola THL:n Yhdenvertaisuus ja osallisuus -yksiköstä.

Muut menevät huvipuistoon, minä en.

Lapsen näkökulmasta se tarkoittaa: Muut menevät huvipuistoon, minä en. Muut syövät pallojätskejä, minä en. Muut käyvät lomamatkoilla, minä en.

Kun kesäloman jälkeen koulussa tai päiväkodissa kysytään, mitä teitte lomalla, siihen on vaikea vastata mitään. Köyhyyden kokemuksen ytimessä on osattomuuden tunne.

Kesällä voi toki keksiä myös ilmaista tai edullista kivaa tekemistä. Eväsretki uimarannalle, sadepäivänä kirjastoon. Asia vain ei ole niin yksinkertainen. Rahavaikeuksien aiheuttama stressi voi heijastua kodin ilmapiiriin ja vaikuttaa vanhempien jaksamiseen.

– Aikuisilla voi olla väsymystä ja voimattomuutta, eikä heillä välttämättä ole voimia ideoida ja järjestää lapsille ilmaisia kivoja elämyksiä, Isola sanoo.

Pitkä tauko koulusta

Kesällä myös lasten yksinäisyys korostuu, jos kaverit ovat lomareissuilla ja maksullisilla kesäleireillä. 

Lapset saattavat tuntea pitkällä lomalla syvääkin yksinäisyyttä, lasten ja nuorten yksinäisyyttä tutkinut kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttila Turun yliopistosta kertoo Helsingin Sanomissa.

– Vähän niin kuin olisi näkymätön tai kuulumaton, ylimääräinen kaikessa, Junttila kuvailee HS:n jutussa.

Koulun pitkällä kesälomalla katkolla ei ole vain päivittäinen kaveriporukka ja ilmainen kouluruoka. Myös aikuissuhteissa on pitkä tauko.

– Enkä nyt tarkoita, etteivätkö vanhemmat osaisi kasvattaa lastaan. Mutta jos kotona on uupunut ilmapiiri, esimerkiksi opettaja voi olla lapselle sellainen kannatteleva aikuinen, jolta saa kannustavaa palautetta, Anna-Maria Isola sanoo.

Köyhyystutkija Isolan mielestä lasten eriarvoistumista pitäisi ehkäistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Arvottomuuden tunne voi syntyä jo varhain.

– Vähävaraisuus usein kapeuttaa käsitystä siitä, mikä kaikki on itselle mahdollista.

Miten kesälomasta tulisi kaikille kivempi?

Isolan mielestä muut Suomen kunnat voisivat kokeilla Helsingin tapaan puistoruokailua.

– Ruoka kutsuu luokseen ja kokoaa ihmisiä yhteen, ja lapsilla on mahdollista löytää yhteisiä leikkejä.

Lisäksi hän kaipaisi Suomeen laajempaa kulttuurin muutosta: että otettaisiin tavaksi tehdä asioita muutenkin kuin ydinperheen kesken. Silloin lapsi voisi päästä muiden mukana rannalle tai kirjastoon, vaikka omat vanhemmat eivät jaksa sitä järjestää.

– Ei ole helppoa pyytää vieraita lapsia mukaan retkelle. Mutta voisi yrittää lisätä sellaista spontaania yhteistä tekemistä, että lähdetään isommalla porukalla puistoon ja tehdään eväitä vähän enemmän, että kaikille riittää.

Oliko sinulla taloudellisesti niukka lapsuus? Kerro kokemuksistasi kyselyssä.

Vierailija

Köyhän lapsen kesä voi olla kurja – miten siitä tulisi parempi?

Minä olen köyhä (tulot alle köyhyysrajan) ja kyllä vaan oma lapseni on päässyt tänä kesänä huvipuistoon jo kerran (pääsee uudestaankin ensi kuussa), on käyty sisäleikkipuistossakin ja ostettu sieltä jätskikiskalta yksi ylihintainen pallo. Väitän, että pienilläkin tuloilla järjestää lapsille elämyksiä, kunhan priorisoi rahojensa käytön- minä pistin lapsen etusijalle.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.