Kuva: Vastavalo

Päivähoidossa ei ole kaikki hyvin. Vain vanhemmat voivat sen muuttaa – mutta ensin heidän pitää kuulla, millaista päivähoidossa oikeasti on. Nyt päiväkotien ammattilaiset kertovat. Yksi ongelma on yli muiden: lapsille ei riitä aikaa.

Tätä vanhemmat eivät halua kuulla, sillä luvassa on huolta. Meidän Perhe -lehti kysyi päivähoidossa työskenteleviltä lastentarhanopettajilta ja hoitajilta, millaista on lasten arki päiväkodissa.

735 päiväkodissa opettajana tai lastenhoitajana työskentelevää vastasi.

706, eli 96 prosenttia heistä sanoi, että varhaiskasvatus ja päivähoito on säästämisen takia huonompaa kuin ennen. Kursivoidut tekstit ovat sitaatteja vastauksista.

Tärkein ongelma: aikuiset eivät riitä

Ongelmat toistuvat jotakuinkin samanlaisina noin 700 vastauksessa: Sijaisia ei oteta tai saada, joten usein ryhmissä on liian vähän aikuisia. Erityistä tukea tarvitsevat lapset eivät saa avustajaa, ja tarvitsevat siksi ryhmän yhden aikuisen huomion. Hiljaiset ja sopeutuvat lapset jäävät vaille huomiota. Aamuisin ja iltapäivisin aikuisia on ryhmän kanssa yksi tai kaksi, lapset joutuvat olemaan hetkiä yksin ja tapaturmia sattuu. Yhdellä kasvattajalla voi olla vastuullaan 13 puolipäivähoidossa olevaa lasta. Tavarat ovat rikki, tarvikkeet lopussa, patjat moneen kertaan pissattu ja tilat liian pieniä. Lapsille ei riitä tuoleja tai lokeroja.

Eikä ennen kaikkea aikuista. Näin yksi vastaaja sanoo: Paikkaa sylissä ei riitä kaikille tarvitseville.

Moni pelkää, että tilanne menee huonommaksi.

Teksti jatkuu kuvan alla.

Päätös kerrallaan lapsilta pois

Nämä päätökset Suomi on jo tehnyt: Yhtä hoitajaa kohden saa olla enemmän lapsia kuin ennen, kahdeksan yli kolmevuotiasta. Kunta saa rajata lapsen oikeuden päivähoitoon puoleen päivään, jos lapsen vanhemmat ovat kotona esimerkiksi työttömyyden takia. Puolipäiväisyyden piti saada hoitopaikkoihin tilaa. Sen sijaan se on aiheuttanut joissakin päiväkodeissa vaikeuksia. Puoli päivää hoidossa oleva lapsi lasketaan puolikkaaksi ihmiseksi, ja lapsia saa olla aikuista kohden 13.

Tämä on kaaos. Lapsia tulee ja menee koko ajan, ja kaikki keskeytyy.

Osapäiväryhmässä melkein kaikki lapset ovat maahanmuuttajataustaisia. Miten kotoutumista auttaa kielikylpy somaliksi, venäjäksi tai arabiaksi?

Rajauksesta kärsivät eniten jo ennestään huonossa asemassa olevat lapset ja perheet.

Ja sitten toisaalta: Varakkaalla alueella vanhemmilla on töitä, eikä tämän asian kanssa ole pulmia.

Lisää huonoutta! Opettajia on riittävästi, kun joka kolmas kasvattaja on korkeakoulutettu opettaja. Kansainvälinen suositus on puolet.

Seuraavaksi hallitus aikoo tehdä mahdolliseksi sen, että esikoululaisten iltapäivät olisivat kerhotoimintaa, ei päivähoitoa. Samalla eskaritkin olisivat puolipäiväisiä, eli esiopetuksessa 13 lapselle olisi yksi aikuinen. Kerhotoiminnassa henkilökunnalle ei ole samoja pätevyysvaatimuksia.

Päiväkodin aikuisten toive yli muiden on, että vanhemmat alkaisivat vaatia.

– Vanhempien pitäisi kysyä, mitä pedagogista toimintaa tänään on ollut. Onko maalattu, tanssittu, musisoitu tai jumpattu? Ei saa vain tyytyä siihen, että lapsi on syönyt ja nukkunut ihan hyvin, sanoo erityisasiantuntija Ritva Semi, varhaiskasvatuksen asiantuntija Opettajien ammattijärjestössä.

– Vanhempien on uskallettava kysyä myös henkilöstön määrästä, ryhmäkoosta, ruuan laadusta ja siitä, onko päiväkodissa sijaisia.

Entä jos kukaan ei kerro?

Harva vanhempi tietää, millaista päiväkodin arki on. Siitä ei puhuta. Osa ei halua tietää. Ajatus siitä, ettei lapsen arki olekaan kovin hyvää, on raskas.

Päivähoidossa tärkeintä on luottamus: että vanhemmat uskaltavat tuoda lapsensa hoitoon ja mennä töihin hyvillä mielin. Monella kaikki onkin hyvin. Lapset oppivat, saavat ystäviä ja viihtyvät.

Kyselyn tulokset ovat silti selvät. Päiväkodeissa on hätä siitä, millaista lasten arki on. Resursseihin tyytyväisiä vastaajia oli 29, eli neljä prosenttia vastaajista. He korostivat päiväkodin johtajan merkitystä.

Kaikki riippuu johtajasta ja kuinka hän jakaa resurssit. Jotkut panostavat siihen, että aina on henkilökuntaa, toiset eivät.

Suuri ryhmä voi opettaa vahvemman oikeutta

Kyselyssä sadat päiväkotien ammattilaiset kertovat, että vaaratilanteiden määrä on kasvanut. Aikuiset eivät ehdi nähdä kaikkea, eivätkä ohjata lapsia kun riitaa tulee.

Lapsia on jatkuvasti jossain keskenään, koska lähes aina joku henkilökunnasta puuttuu.

Paljon on pikku haavereita, joista kukaan ei tiedä tarkalleen, mitä on sattunut ja miksi.

Ulkoilu on välillä hasardia, kun yksi ihminen voi pitää silmällä kolmeakymmentä lasta.

Pienet joutuvat odottamaan likaisissa vaipoissa liian pitkään.

Lapsia on välillä hukassa.

Suurin huoli liittyy siihen, että aikuiset eivät ehdi olla mukana sosiaalisissa tilanteissa. Suuri ryhmä voi opettaa vahvemman

oikeutta, ei ystävyyssuhteita ja leikkiä.

On kiusaamista, jota aikuiset eivät näe tai johon ei ehdi puuttua.

Varhaiskasvatuksen sijaan päivät tuntuvat selviytymiseltä. Se vie työstä ilon. Yritän vain selvitä päivästä niin, että kukaan

ei satuta itseään. En pysty toteuttamaan laadukasta varhaiskasvatusta, ja tunnen riittämättömyyttä. Kouluttauduin lastentarhanopettajaksi, en lapsiparkin vartijaksi.

Olen niin kyllästynyt ja uuvuksissa.

Mutta kuka uskaltaa puhua?

Melkein jokainen vastaaja, joka arvioi säästöjen heikentäneen varhaiskasvatusta, sanoo ettei voi puhua asiasta vanhempien

kanssa. Osaa on kielletty, mutta hyvin monista puhuminen myös tuntuu vanhempien huolestuttamiselta.

Vanhemmille tästä asiasta puhuminen on ehdottomasti kielletty.

Ei saa sanoa muuta kuin hyvää. Miten kertoa hyvää, kun arki päiväkodissa on surkeaa?

Korostetaan kuinka tärkeää varhaiskasvatus on lapselle. Näillä resursseilla epäilen.

Emme jaksa enää puhua tästä katastrofista.

Päivähoidon väki on lamaantunut.

Moni silti uskoo, että asia muuttuisi, jos vanhemmat vain tarttuisivat asiaan. Suomessa on 287 000 perhettä, joissa on alle seitsemänvuotiaita lapsia.

Henkilökunnan salainen toive on, että vanhemmat alkaisivat selvittämään asioita.

Jos vanhemmat tietäisivät päivähoidon todellisen tilan, resursseja ei leikattaisi. Todennäköisesti jopa lisättäisiin, sen verran iso ryhmä lasten vanhemmat yhteiskunnassa on.

Laatu ylös, äidit töihin

Naiset töihin! Kotihoidontuki pitää lakkauttaa! Varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten määrää pitää nostaa!

Poliitikot julistavat tavoitteita, mutta kukaan ei myönnä: tavoitteiden ja päivähoidon laadun välillä on ristiriita.

Osa vanhemmista ei halua viedä pientä lasta päivähoitoon, koska ryhmät ovat niin suuria. Silloin luottamus on jo mennyt. Joillekin päiväkodeissa työskenteleville niin on jo käynyt.

Vanhemmat tuskin toisivat lapsiaan suuriin ryhmiin, jos he tietäisivät kuinka pienillä resursseilla mennään.

Toivon, että kaikki pitäisivät lapsensa kotona, eikä huonosti säilöttyinä. Itse en lastani veisi enää päiväkotiin. Hurjaa on meno.

Selvitys tehtiin kyselylomakkeella, jota jaettiin varhaiskasvatuksen ammattilaisten suljetuissa ammatillisissa Facebook-ryhmissä sekä Suomen Lastenhoitoalan Liiton viestintäkanavissa. Kysely tehtiin joulukuussa 2016. Vastaajia oli 743, ja heistä 735 työskentelee päiväkodissa, loput perhepäivähoitossa.

Lue satoja päivähoidon ammattilaisten vastauksia

Aikuisten ja lasten suhdeluku pätee vain hetken päivässä – "Arki on riittämättömyyttä, itkua ja kiirettä"

Päiväkotien arjessa aikuiset eivät riitä: "On kiusaamista ja tapaturmia, joita ei ehdi nähdä"

Päivähoito-oikeutta rajattiin, mitä siitä seurasi? Opettajat ja hoitajat kertovat "tämä on kaaos"

Mitä voit tehdä?

Kysy päiväkodin johtajalta aikuisten määrästä ja millaista varhaiskasvatusta lapsi saa.

Äänestä kuntavaaleissa huhtikuun 9. päivä ehdokasta, joka välittää varhaiskasvatuksesta ja tekee konkreettisia lupauksia puolustaa sitä: esimerkiksi, ettei kunta ota käyttöön subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista tai suurenna ryhmiä. Lähetä ehdokkaallesi sähköpostia ja kerro, mitä vaadit.

Mene Meidän Perheen Facebook-sivuille tai Instagramiin ja jaa vaatimuksesi sieltä löytyvillä korteilla. Tehdään tästä numero!

Huolestunut LTO

Päivähoidon hätähuuto: 735 päiväkotien työntekijää kertoo, millaista arki päiväkodissa on

Päiväkotipäivän aikana riittää kun kerran päivän aikana kasvatusvastuullisia aikuisia on lapsimäärään nähden riittävästi. Jos lapsia on kuitenkin sama määrä aamusta iltapäivään, mutta aikuisten määrä vähenee, eikö tässä kohtaa ole melkoinen porsaanreikä laissa joka säätelee aikuisten ja lasten suhdelukuja?? Lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi tulisi taata niin, että lakiin pohjautuvat suhdeluvut täyttyisivät läpi päivän jokaisessa lapsiryhmässä. Päiväkodin arkea on nykyisin se, että lasketaan...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Pienistäkin summista kertyy suuria, kun säästöaika on riittävän pitkä.

1. Miksi? Kun lapsi kasvaa, menotkin kasvavat. Vuosien ajan säästämällä voi helpottaa vaikka mopon, ajokortin tai opintojen rahoittamista sitten, kun se on ajankohtaista. Jo vauvalle kannattaa säästää: pienistäkin summista kertyy ajan mittaan hyvä potti.

2. Miten? Lapselle kannattaa avata oma tili mahdollisia rahalahjoja varten, mutta pelkästään pankkitilille säästäminen ei ole järkevää. Säästöille saa korkoa sijoittamalla.

Vaihtoehdot voi jakaa karkeasti kahteen: osakkeet ja rahastot. Indeksirahasto on helpoin ja kannattavin tapa aloittaa sijoittaminen. Niiden kulut ovat matalat ja tuotto yleensä melko vakaata. Korkoa korolle -ilmiöstä hyötyy parhaiten, kun sijoitusaika on pitkä.

Kun rahasto on lapsen nimellä, vanhempi voi hallinnoida säästöjä siihen asti, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.

3. Mistä? Säästäminen hoituu helpoiten, kun teet rahastoon sijoittamisesta kuukausisopimuksen. Silloin rahastoon siirtyy tililtä kerran kuukaudessa sovittu summa. Minimisijoitus on 15–30 euroa.

Maksupäivän voi asettaa vaikka lapsilisän maksuajankohtaan.

Asiantuntija: Nina Nordlund. Lisää neuvoja säästämiseen ja lasten talouskasvatukseen Ninan blogissa Lapset ja raha.

Vauva 1–2/17

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Meidän Perhe selvitti, miten säästöt näkyvät päiväkotien arjessa. Tänään alamme vaatia parempaa: lue juttukokonaisuus vauva.fi/päivähoito. Osallistu somekampanjaan ja jaa!
 


onneksi pääsin eläkkeelle

Vaaditaan yhdessä: parempaa arkea lapsille

Kun päivähoidosta tai varhaiskasvatuksesta kirjoitetaan mediassa, niin miksi niissä mallikuvissa on aina valheellisesti 3-4 lasta askartelemassa,jumppaamassa, leikkimässä! Miksi media ei esitä "todellisuuskuvia" , joissa 8-18 lasta samassa huoneessa askrtelemassa, leikkimässä, riehumassa... Parhaimmillaan minulla yksin oli vastuulla 24 lasta ahdettuna pieneen "leikkisaliin" koko aamupäiväksi (ei sijaista, työkaveri tuli iltaan ja keskivuoro istui tiimipalaverissa)...ja ulos ei voinut mennä kun...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Meidän Perheen kysely kertoo, että päiväkotien arjessa on kiirettä, tapaturmia ja kiusaamista, johon kukaan ei ehdi puuttua.

Kun aikuisia on vähän, ei kaikkea ehdi nähdä. Lapsille sattuu vahinkoja, tapaturmia ja paljon läheltä piti -tilanteita. Päivähoidossa on myös entistä enemmän tilanteita, joissa aikuinen ei ehdi apuun, käy ilmi Meidän Perheen päiväkodeissa työskenteleville lastentarhanopettajille ja lastenhoitajille tekemästä kyselystä.

Kyselyssä on 735 vastaajaa, jotka työskentelevät päiväkodeissa.

Vastaajista 65 prosenttia sanoo, että päivähoidossa lapsille sattuu vaaratilanteita, koska aikuisia on lapsiin verrattuna vähän, eikä kaikkia tilanteita ehdi nähdä. Vaaratilanteita nähneitä pyydettiin kertomaan esimerkki. Näin he kertoivat.

Tällaisia esimerkkejä päiväkotien aikuiset kertoivat

"Tilanne: On 16 alle kolmevuotiasta lasta ja yksi aikuinen. Lapset leikkivät, aikuinen vessattaa. SIllä aikaa yksi lapsi kiipeää tuolille tuoli kaatuu. Aikuinen ryntää paikalle itkun kuullessaan, toinen yksivuotias paljaspeppuisena käsivarrellaan.
Vastaava tilanne isommilla lapsilla: 20 lasta lounaalla, yhtä osapäiväistä lasta haetaan. Opettaja hoitaa yksin ruokailua ja menee hetkeksi keskustelemaan hakijan kanssa haettavan kuulumisista. Samalla vilkuilee ruokahuoneeseen. Tietää, ettei ole aikaa puhua, mutta koska sitten on? Ruokaileville lapsille tulee riitaa. Yksi tippuu tuolilta."

"Lapset on jaettu eri huoneisiin leikkimään, jotta meteli ei nousisi liian kovaksi. Yhdessä huoneessa aikuinen ei ehdi käydä valvomassa kovin useasti. Yhdessä huoneessa lapset keksivät ottaa hyppynarut ja virittää ne sänkykaapin oveen, naruun silmukan ja laittaa sen vatsan ympärille ja idea oli hyppiä patkan päälle. Hirttäytyminen oli lähellä."

"Olin yksin ison lapsiryhmän kanssa. Yksi lapsi kiipeili korkean penkin päällä, toisessa päässä tilaa lapsi löi toista. En pysty olemaan molemmissa paikoissa samaan aikaan."

"Ei ehdi näkemään kaikkia tilanteita, riitoja, kädestä tavaran ottamista."

"Ulkovalvonnassa sattuu usein vaaratilanteita ja haavereita. Pienet joutuvat odottamaan likaisissa vaipoissa liian pitkään."

"On toisten lasten kiusaamista, johon aikuiset eivät ehdi puuttua tai jota he eivät näe."

"Pihalla oli yksi aikuinen ja 30 lasta, pieni kaatui ja löi päänsä, eikä kukaan tullut auttamaan."

"Ulkona saattaa olla 20 lasta ja yksi aikuinen. Silloin on sattunut esimerkiksi karkauyrityksiä."

"Ulkona lapsi kaatui rappusissa, kolautti päänsä ja tajunta hämärtyi. Aikuisella oli lapsia tilanteessa 13, kaikki alle kolmevuotiaita. Jos lapsia olisi ollut sallitut neljä, olen varma ettei tätä olisi päässyt tapahtumaan."

"Lapsia on paljon, vaikka heidät on jaettu pieniin ryhmiin. Kun aikuinen lohduttaa yhtä, selän takana toinen ehtii kiivetä pöydälle tai purra kaveria."

"Lapsia on välillä hetkittäin kadoksissa sisätiloissa."

"On kiipeämistä, aggressiivisuutta toisia lapsia kohtaan ja holtitonta leikkiä. Lasten itsekontrolli herpaantuu, kun aikuinen ei voi olla läsnä."

"Ulkona ei ehdi millään seuraamaan kaikkia lapsia. Tippumisia, tönimisiä ja muita kiusaamistilanteita tapahtuu eniten juuri ulkoillessa."

"Pahimpia ovat sosiaaliset tilanteet, kun aikuinen ei ehdi tukemaan tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua lasten leikeissä. Vahvat jyräävät."

"Lapset karkasivat eteisestä pihalle, kun kaksi henkilökunnan jäsentä oli pukemassa muita lapsia."

"Kiusaamistilanteisiin puuttuminen jää joskus, kun kaikkea ei kerkeä huomata."

"Lapsi jäi ulos, kun muut lähtivät sisälle. Tämä huomattiin vasta, kun lapset istuivat ruokapöytään."

"Lapsi pääsi karkaamaan autotielle."

"Jatkuvasti portaissa tai siirtymätilanteissa on vaaratekijöitä, kuten komapstuminen ja töniminen, törmäily."

"Lapset joutuvat erityisesti siirtymätilanteissa odottelemaan ilman aikuista, mikä synnyttää välikohtauksia."

"Kiusaamista tai satuttamista ei nähdä tai kuulla."

"On ollut tönimistä, satuttamista, nimittelyä, kiipeilytelineeltä tippumista, kaatumista, aidalle kiipeämistä, keinun alle jäämistä. Yksi ihminen on pihalla heti pois valvonnasta, kun on kakkojen pesua, kiinnipitoa, puhelimeen vastaamista ja vanhempien kanssa keskustelua. Monet lapset sitovat aikuisen jo sillä, että heitä pitää valvoa silmä tarkkana, pitää kädestä tai muuten avustaa. Usein näillä lapsilla ei ole vielä mitään kirjattuja tukia."

"Ulkona on liian vähän aikuisia. Jos joku lapsi vaikkapa tarvitsee käyttää sisällä vessassa, toisen aikuisen poistuessa paikalta toinen jää yksin 23 lapsen kanssa. Ehtiihän siinä sattua ja tapahtua."

"Olen ollut yli 40 lapsen kanssa pihalla yksin."

"Siirtymätilanteet ovat vaaratilanteita. Ulkona on jo paljon lapsia, ja viimeiset aikuiset tai aikuinen pukee lapsia. Aikuisen pitää pukeutua myös itse, eli näitä tilanteita aina jännätään."

"Siirtymätilanteet ovat hankalia, esimerkiksi uloslähtö. Osan lapsista joutuu jättämään keskenään ja vain toivomaan, että mitään ei tapahdu."

"Iltapäivän ulkoilussa  vaaratilanteita tulee liian vähäisten aikuisten vuoksi! Kello 16 jälkeen pihalle jää kolme aikuista ja kolmen ryhmän lapset, joista melkein kaikki ovat paikalla."

"Ulkoilut hoidetaan yhteisvalvonnassa muiden ryhmien kanssa, joka tarkoittaa sitä, että kahden työntekijän vastuulla on pihalla yleensä 25–40 lasta. Kaikkea ei ehdi siis millään nähdä, ja samaan aikaan täytyy kertoa lastaan hakeville vanhemmille päivän kuulumiset. Sisällä vaaratilanteita syntyy siitä, kun lapsia on jaettava eri tiloihin leikkimään, ja joka tilaan ei riitä valvontaa."

"Allergiselle lapselle on annettu väärää ruokaa."

"Päiväkotiin on integroituna lapsia, jotka tarvitsisivat henkilökohtaista avustajaa, koska ovat vaaraksi itselleen ja muille, mutta avustajaa ei ole säästösyistä hankittu. Saa olla sydän syrjällään ja silmät selässäkin."

"Pihalla iltapäiväulkoilussa lapsia voi olla paikalla yli 30 ja aikuisia vain yksi tai kaksi."

"Joskus on lapsi unohtunut vessaan pitkäksikin aikaa odottamaan pyyhkimistä. Voisi kestää kauan, ennen kuin huomattaisiin lapsen karanneen."

"Kuhmuja, kopsuja, nyrkkitappeluita on ehtinyt sattumaan. Lasten jakoa ei voi tehdä tarpeeksi pieniin ryhmiin liian vähillä aikuisilla."

"Lapsia saattaa jäädä pihalle. Hiljaiset jäävät huomiotta. Karkaaminen on iso riski alimitoitetussa henkilöstötilanteessa. Lasten levottomuus aiheuttaa vahinkoja."

"Lapsia on livahtanut portista. Tapaturmia sattuu usein, ja aikuinen ei aina ehdi näkemään mitä on tapahtunut."

"Pihalla lähes 40 lasta ja kaksi aikuista. Tarvitseeko enempää sanoa?"

"Lapsia on ulkoilun jälkeen jäänyt pihalle."

"Tapaturmailmoituksia viimeiseltä 4 kuukaudelta on kuusi. Joka päivä joku lapsi puree, kaataa kumoon toisia, kaatuu itse, putoaa tuolilta."

"Käytössä ryhmätilassa kolme huonetta, silti vain yksi aikuinen valvoo. Aikuisen silmät eivät riitä joka huoneeseen, mutta kaikki lapset eivät myöskään mahdu yhteen huoneeseen leikkimään. Kun käy vessassa yhden lapsen kanssa, toisessa huoneessa jo pudotaan sohvalta."

"Paljon enemmän lapsien välistä: puremista, hakkaamista, kiusaamista, koska kaikkeen ei ehdi puuttua."

"Asia näkyy lasten itkuisuutena ja levottomuutena, kun joutuu olemaan yhdessä samassa tilassa, eli ei pystytä jakamaan lapsia eri tiloihin."

"Lapsia on kadonnut ja karannut, koska valvonta on pettänyt alimiehityksen vuoksi. On kauheaa huomata yhtäkkiä kaksivuotiaan kadonneen."

"Lapsia on välillä hukassa."

"Pienten kanssa myös se tärkein, eli turvallisuuden tunne, särkyy jos omahoitaja paikkaa koko ajan muiden poissaoloja ja sijaisjärjestely ei toimi. Kiintymyssuhde ei kehity."

"Erityisesti ulkoilutilanteet ovat välillä hasardeja, kun hetkellisesti yksi ihminen voi pitää silmällä kolmeakymmentäkin lasta. Siinä on turvallisuus kaukana."

"Paljon on pikku haavereita, joista ei kukaan tiedä tarkalleen, mitä sattunut ja miten ja miksi."

"Vasta kävelemään oppinut lapsi kaatui ja nenästä alkoi vuotaa verta. Otin lapsen syliin ja tyrehdytin nenäverenvuotoa. Työkaverilleni jäi kaikki loput 10 alle kolmevuotiasta lasta. Yhtäkkiä huomasimme, että lapsia olikin vain 9. Kaikki onneksi päättyi hyvin, sillä lapsi oli mennyt aidan ali isojen pihalle. Isojen pihan aikuisetkaan eivät olleet pienokaista huomanneet."

"Lasten touhuja ei kykene seuraamaan niin hyvin. Ulkoilutilanteessa ei aikuinen voi olla mäenlaskussa ja kiipeilytelineellä samanaikaisesti."

"Aggressiivisesti käyttäytyvä lapsi vie helposti yhden aikuisen huomion, se on henkilöstön puuttuessa pois muilta lapsilta."

"Lapsia unohtuu vessaan potalle istumaan pitkiksi ajoiksi."

"Lapsia saattaa unohtua ulos, sattuu tapaturmia joihin ei ehdi väliin, vaikka näkee tilanteen."

"Näitä tilanteita tulee jatkuvasti. Lapset hermostuvat ja käyvät levottomiksi, kun emme voi toteuttaa pienryhmätoimintaa yhden aikuisen puuttuessa ja lapsia on samassa tilassa liikaa. Odotusajat siirtymätilanteissa venyvät kohtuuttoman pitkiksi. On lyömistä, potkimista ja tönimistä. Pahimmillaan isompi lapsi on suuttuessaan tönäissyt pienemmän korkealta tuolilta alas, kaatanut maahan ja hyppinyt pienemmän päällä. Tämä on arkipäivää."

"Mitä vähemmän on aikuisia esimerkiksi ulkona, sitä vaikeampaa on huomata kaikkia mahdollisia tilanteita. Myös sisällä valvominen on vaikeampaa, kun on useita tiloja. Tilat eivät muutu, vaikka yksi tai kaksi aikuisista olisikin poissa, 29 lasta ei kuitenkaan mahdu yhteen tai kahteenkaan huoneeseen."

"Mikä vain on mahdollista."

Selvitys tehtiin kyselylomakkeella, jota jaettiin varhaiskasvatuksen ammattilaisten suljetuissa ammatillisissa Facebook-ryhmissä sekä Suomen Lastenhoitoalan Liiton viestintäkanavissa. Kysely tehtiin joulukuussa 2016. Vastaajia oli 743, ja heistä 735 työskentelee päiväkodissa, loput perhepäivähoitossa.

Lue satoja päivähoidon ammattilaisten vastauksia

Aikuisten ja lasten suhdeluku pätee vain hetken päivässä – "Arki on riittämättömyyttä, itkua ja kiirettä"

Päivähoito-oikeutta rajattiin, mitä siitä seurasi? Opettajat ja hoitajat kertovat "tämä on kaaos"

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Päivähoidossa lasten ja aikuisten suhdeluku toteutuu vain hetken päivässä. Muina aikoina opettajat ja hoitajat tuntevat, etteivät pysty kaikkeen.

Suurin päivähoidon ongelma on se, että aikuisia on vähän. Näin sanovat Meidän Perheen kyselyyn vastanneet päivähoidon ammattilaiset.

Ryhmät ovat suuria, ja aikuista kohden saa nykyään olla kahdeksan yli kolmevuotiasta lasta tai 13 puolipäivähoidossa olevaa lasta. Työvuorojen takia suhdelukujen mukainen mitoitus toteutuu ryhmissä kahden–kolmen tunnin ajan päivässä. Päiväkodeissa myös lasketaan yleisesti suhdelukujen toteutuminen koko talosta, eikä ryhmäkohtaisesti. Ryhmissä voi olla paikalla yksi tai kaksi aikuista.

Kunnat vaativat, että päivähoidossa on täyttä. Täyttöastetta tarkastellaan kyselyn vastausten mukaan usein niin, että jos lapsia on poissa, pitää vastapainoksi olla välillä vähemmän henkilökuntaa. Sijaisia otetaan harvoin.

Meidän Perhe -lehti kysyi päivähoidon ammattilaisilta, millaista lasten arki päiväkodeissa on. Kyselyyn vastasi 735 päiväkodissa työskentelevää lastentarhanopettajaa tai lastenhoitajaa.

Heiltä kysyttiin näin: Miten esimerkiksi henkilökunnan sairastuminen vaikuttaa päiväkodin arkeen? Pitävätkö suhdeluvut vai
tingitäänkö niistä? Kerro, miten kädet riittävät.

Näin kysymykseen vastattiin

"Tingitään aina suhdeluvuista, poikkeamahan on vain väliaikaista. Ryhmäavustajalle ei saada koskaan sijaista."

"Kädet ei riitä, suhdeluvut paukkuu. Pärjättävä sisäisillä siirroilla. Hölmöläisen hommaa."

"Suhdeluvun toteutumiseen riittää, että riittävä mitoitus toteutuu esimerkiksi tunnin ajan päivässä. Vahvuuteen lasketaan koko talon tilanne."

"Suhdeluvuista tingitään huimasti."

"Työntekijät pidentävät päivää, venyvät ja joustavat. Viereisestä ryhmästä vahditaan pakolliset tilanteet. Laatu on kaukana ja lapset ovat tasan tarkkaan vain säilössä, eikä varhaiskasvatuksesta ole tietoakaan."

"Henkilökunnan riittävyys katsotaan koko päiväkodin tasolla, eli paljonko lapsia ja aikuisiaon yhteensä paikalla. Yleensä pienten ryhmään saa apukäsiä, mutta se tarkoittaa sitä että toisessa ryhmässä on vain kaksi aikuista esimerkiksi 20 lasta kohti. Iltapäivällä pihalle saattaa yhtä aikuista kohti jäädä aivan liikaa lapsia. Pienten ryhmässä on usein iltapäivällä olla vain kaksi aikuista, joista toinen pesee liukuhihnalla vessassa pyllyjä ja toisella on sillä aikaa vastuullaan koko muu ryhmä, jopa 12 alle kolmevuotiasta. Kyllä hirvittää, että mitä jos jotain sattuu."

"Jos työntekijä on kipeänä tarkastetaan koko päiväkodin suhdeluvut. Jos jossain ryhmässä on puolikas aikuinen "liikaa" verrattuna lapsiin, siitä ryhmästä lähtee yksi aikuinen tarvitsevaan ryhmään ja loput kasvattajat jäävät työskentelemään rajan ylittävän lapsiryhmän kanssa. Sijaisrahat on kuulemma käytetty."

"Pärjätään pienemmällä henkilökunnalla ja kikkaillaan esimerkiksi siirtämällä henkilö päiväkodista toiseen jotta saadaan molempiin merkattua puolikas työntekijä."

"Kovasti sanottuna, yritämme pitää lapset hengissä, perustarpeet."

"Joustetaan, sijaisia ei oteta. Jos kolmen työntekijän ryhmästä on yksi pois, on kahden töissä olevan pärjättävä kahdestaan. Niinä päivinä myös ohjatusta toiminnasta on tingittävä, jotta kaikki saadaan ajoissa syömään ja nukkumaan."

"Suhdelukuja laskettaessa ei oteta millään tavalla huomioon erityistä tukea tarvitsevien lasten määrää."

"Suhdeluvut saattavat koko ison talon osalta olla kunnossa, kun joka ryhmästä puuttuu pari lasta. Jossain ryhmässä voi silti olla laiton tilanne."

"Päivähoito on silloin arjessa selviytymistä. Kaiken laadukkaan toiminnan voi unohtaa."

"Suhdeluvuista tingitään joka päivä, etenkin aamut ja iltapäivät ovat sellaisia että kasvatusvastuullisia ei ole tarpeeksi."

"Kaikki aikuisten resurssit menevät tukea tarvitseviin lapsiin, ei ole aikaa huomioida hiljaisia lapsia lainkaan."

"Työpäivät venyy ja tuntuu, että päiväkoti on vaan lasten säilytyspaikka."

"Lapsia siirretään ryhmistä toiseen. Henkilökunta siirtyy ryhmästä toiseen. Suhdeluvut eivät pidä ryhmissä paikkaansa, katsotaan koko talon tilanne. Työntekijät väsyvät ja tulee pitkiä sairauslomia. Henkilökunta vaihtuu, lapset aistivat sen ja tulee levottomuutta."

"Yhteenkään lapseen ei ehdi luoda kiintymyssuhdetta, koska kun on yhden vaipan vaihtanut, joutuu jo siirtymään seuraavaan lapsen. Kiireinen ja stressaantunut ilmapiiri välittyy myös lapsiin."

"Sijaisia otetaan jos todella tiukka tilanne koko talossa ja jos saadaan. Henkilökunnan poissaoloja on aika paljon, koska ihmiset tosi väsyneitä."

"Suhdeluvut ainakaan eivät pidä. Työskentelin ryhmässä kolme viikkoa putkeen niin, että lapsia oli täysi ryhmä (22) ja aikuisia kaksi, kun yksi työntekijä oli pitkällä sairaslomalla. Aamut ja iltapäivät olin ryhmässä yksin."

"Suhdeluvut ylittyvät ainakin iltapäivisin. Työ on muuttunut paljon raskaammaksi kun lapsia on enemmän."

"Sijainen otetaan sen löydyttyessä. Kuitenkin hyvät sijaiset ovat kiven alla. Työntekijöitä ei meinaa löytyä edes pidempiin sijaisuuksiin."

"Tingitään toiminnasta, on kiire, laatu kärsii. Oma jaksaminen on vähissä."

"Tällä hetkellä on sijaiskielto. Sijaisia ei oteta kuin äärimäisessä hädässä. Tämä tarkoittaa sitä, että juostaan apuna toisissa ryhmissä, jolloin oma ryhmä jää vajaalle miehitykselle. Yksi huutaa vessassa pyyhkimään, toinen tarvitsee apua pukemisessa, yksi on pissannut sänkyyn, samalla rauhoittelen juuri känkkäränkkäraivareita saanutta ja loput ryhmästä odottaa välipalaa."

"Työntekijät joutuvat myös joustamaan työvuoroistaan ja esimerkiksi aamuvuoro saattaa joutua jatkamaan työpäiväänsä klo 16 asti. Jos tämä ei onnistu, iltavuorolainen joutuu jäämään yksin koko ryhmän kanssa, ennen kuin yhtäkään lasta on ehditty hakea."

"Laatu kärsii, kun toiminta on lähinnä säilöntää. Yritämme pitää lapset hengissä ja tarjota välttämättömän."

"Lapsia siirretään ryhmästä toiseen vierailulle, pienryhmät kasvavat, suhdeluvut menevät usein reilustikin yli. Joudutaan olemaan todella paljon ulkona eikä tule tehtyä kädentaitoja tai retkiä tai vastaavia juuri ollenkaan."

"Yritetään vaan selvitä hengissä päivästä. Sellaiset päivät ovat kuin kahdeksantuntiset salitreenit. Hiki virtaa koko päivän, eikä useinkaan edes vessassa pääse käymään."

"Joustetaan, suhdeluvut pitävät vain harvoin, yhdistellään osastoja, pompitaan osastolta toiselle. Tämä näkyy ennen pitkää työntekijöiden jaksamisessa."

"Todellisuudessahan jopa ilman henkilökunnan sairastumisia suhdeluvut eivät toteudu kuin osan päivästä, noin kello 9–14."

"Lapsen yksilöllinen huomioiminen, hellyys ja läsnäolo kärsivät."

"Lapsia siirrellään ryhmistä toiseen, mihin toiset lapset reagoivat todella rajusti. Aikuiset uupuvat ylitäysissä ryhmissä ja pedagoginen toiminta jää haaveeksi. Varsinkin siinä ryhmässä, jossa on vajausta, vaaditaan rautaisia hermoja, että päivä sujuu."

"Jos kolmen kasvattajan ryhmässä yksi on poissa, jaetaan "hänen lapsensa" muiden pienryhmiin, eli kaksi muuta ryhmää ovat ylisuuria, jopa kymmenen lasta per kasvattaja. Päivälle suunniteltu askartelu jää tekemättä, ja toiminnan tavoite sille päivälle on tarjota lapselle perushoitoa ja välttää tapaturmia. Ei voida puhua laadusta eikä kehittävästä toiminnasta."

"Hetkellisenkin suhdeluvun ylitys nostaa vaaratilanteiden riskiä merkittävästi. Esimerkiksi tapaturmia on vaikeampi estää, koska ennakointi on vaikeampaa suuremman ryhmän kanssa. Laadukkaan varhaiskasvatuksen ei kuuluisi olla hengissä selviämistä!"

"Lasten hoitopäivät ovat keskimäärin pidempiä kuin henkilökunnan työpäivät, joten suhdeluvut eivät normaalitilanteessakaan toteudu koko päivää."

"Meidän kaupunkimme järjestelmissä lapset on jaettu jopa yli 60 lapsen ryhmiin, ja isosta joukosta aina myös lapsia on sairaana. Paperilla suhdeluvut eivät siis näytä ylittyvän juurikaan, vaikka oikeasti jossain ryhmässä saattaa olla yksi aikuinen koko päivän yli kymmenen lapsen kanssa."

"Suhdeluvut ovat suhteellisia: Aikuiset tekevät paljon paljon muutakin kuin ovat lasten kanssa. Aikaa lapsille on vähän. Meteliä paljon."

"Meillä on sijaiskielto. Sijaisia ei saa palkata ennen kuin puuttuu useampi henkilö, ja suhdeluku lasketaan koko talon tasolla. Jos ryhmässä on 23 lasta ja kaksi aikuista jonkun sairastaessa, ei kaikkea ehdi millään havainnoimaan ja auttamaan niin nopeasti kuin toivoisi. Monesti suunniteltua toimintaa joudutaan jätämän pois saadaksemme päivän sujumaan. Läsnä on jatkuva riittämättömyyden tunne."

"Koko talon ryhmien tilanne lasketaan yhteen ja henkilökuntaa lähetetään koko ajan toisiin taloihin sijaisiksi. Suhdeluvut lasketaan monesti alakanttiin, joten jo muutaman lapsen poissaolo omasta ryhmästä tarkoittaa työntekijän siirtymistä toisaalle."

"Yksi vanhempi kysyi, ehtiikö kukaan edes koskettaa hänen lastaan päivän aikana? Tuskin."

"Ulkoiluja joudutaan jättämään väliin, koska pukeutumisiin ei ole riittävästi henkilökuntaa. Lasten riitoihin ei ehditä puuttua ennaltaehkäisevästi ja melutaso on suuri. Syliin ei ehdi lapsia ottaa, päivä menee ryntäillessä paikasta toiseen. Vanhempien kanssa ei ole aikaa päivittäiseen keskusteluun koska samaan aikaan on lapsia valvottavana. Pienillä toinen työntekijä pesee pyllyjä liukuhihnamaisesti ja toinen valvoo loppuporukkaa. Arki kuluu perushoitoihin."

"Töihin joutuu jäämään pidempään, tai menemään aikaisemmin että arki saadaan jotenkin toimimaan. Osa lapsista ei kykene toimimaan isossa ryhmässä, ja tarvitsisi pienemmän ryhmän sekä aikuisen tuen arjessa selviytymiseen."

"Suhdeluvut eiväy tietenkään pidä. Jos lapsia hoidossa esim 22 ja joku työntekijä sairastuu, lapsethan ovat silti hoidossa. Silloin tingitään toiminnasta: ohjattu toiminta kärsii tai perutaan ja retket perutaan. Vaikka lapset ovat yli 3-vuotiaita, ovat he silti vielä pieniä, syliä, halia ja huomiota tarvitaan enemmän kuin mihin aika ja aikuiset riittävät. Siirtymätilanteet ovat kaaosta ja hermot kiristyvät niin henkilökunnalla ja lapsillakin."

"Päivät muuttuvat laadukkaasta varhaiskasvatuksesta vain päivistä selviämiseksi: kunhan kaikilla on ruokaa, lepoa ja kuivat vaatteet. Muuhun ei juuri aika riitä. Samalla vaatimukset kasvavat, pitäisi olla pedagogista toimintaa, viihdettä, taidetta, retkiä, vasut, hyveet, tiimit, juhlat. Aika ei riitä, vaikka tahtoa olisi."

"Suhdeluvut ovat vitsi."

"Suhdeluvuista tingitään. Laskuissa ei myöskään oteta huomioon, että päiväkoti on auki 6.30–17.30. Esimerkiksi jos alle kolmevuotiaita on paikalla 10, lasketaan että kaksi aikuista riittää. Todellisuudessa toinen on voinut tulla 6.30 ja pääsee 14.20, ja toinen jäisi yksin 14 lapsen kanssa iltapäiväksi."

"Laadusta ei voi puhua. Kunhan pysytään hengissä. Vanhemmille ei sitä saa kertoa. Sijaisia ei saa ottaa, tai ei heitä edes löydy. Joustoa ja venymistä tarvitaan paljon, sekä työaikojen suhteen että työmäärän suhteen."

"Pitäisi pysähtyä miettimään, onko käsien puute isoin haaste varhaiskasvatuksessa. Ihmisillä on väsymystä, joka aiheuttaa jaksamattomuutta ja ärtyisyyttä, vaikeuttaa uusien asioiden omaksumista sekä ylläpitää pessimismiä, ja monilla on myös vuosien melussa työskentelystä johtuen kuulon alenemaa."

"Sijaisia ei oteta ja suhdeluvut ylittyvät rankasti. Tämä perustellaan aina tilapäisellä ylityksellä, vaikka tiedossa on, että ylitys tapahtuu myös seuraavana päivänä. Toisinaan esimies tulee paikkaamaan pukemisen tai ruokailun ajaksi."

"Henkilökunnan poissaoloista ei olla huolissaan, vaan ennemminkin siitä, että henkilökuntaa ei saa missään tapauksessa olla liikaa lapsimäärään nähden. Käytännössä siis jos lapsia on pois ryhmästä, "ylimääräinen" henkilökunta laitetaan siivoamaan tai tuuraamaan jonnekin muualle."

"Työajat joustaa, teemme ylitöitä. Kaveria ei jätetä. Omista menoista tingitään, jotta voi jäädä ylitöihin. Kotona olevia vanhempia pyydetään hakemaan lapsi aikaisemmin tai pitämään vapaapäivä."

"Tuntuu, että pääasia on että täyttöprosentti on lähellä sataa."

"Suhdeluvusta tingitään aina. Sijaista ei palkata, jos koko talossa on suhdeluvun mukaisesti riittävästi aikuisia. Käytännössä näkyy niin, että jos yksi työntekijä on poissa, mutta koko talosta on poissa viisi lasta lasta, sijaista ei saada. Tarkoitus on, että silloin siirretään toisen ryhmän työntekijä korvaamaan sairastunut. Käytännössä kuitenkin lapsia voi olla poissa useammasta eri ryhmästä."

"Suhdeluvut ehkä saadaan rimmaamaaan, kun lasketaan koko talon lapset ja koko talon aikuiset. Lapsia on aina silloin tällöin sairaana tai vapaapäivillä mutta epätasaisesti ja eri ryhmistä. Mutta talon koko pääluku ratkaisee, ja siitä lasketaan prosentit."

"Koko päiväkodin suhdeluku lasketaan, vaikka yksi ryhmä toimii kokonaan eri rakennuksessa noin 500 metrin päässä."

"Pitävät kohtuullisen hyvin. Meidän kunnassa on loistava tilanne verrattuna naapurikuntaan, jossa aiemmin työskentelin. Vaihdoin työpaikkaa, sillä aiemmassa kunnassa työtilanne oli säästöjen takia sietämätön."

"Sijaisen tarve arvioidaan koko talon mittakaavassa. Jos koko päiväkodista on seitsemän lasta poissa, eli yhden aikuisen verran, on todennäköistä, että sijaista ei saa tilata, vaikka ryhmässä, josta aikuinen puuttuu, olisi kaikki lapset paikalla. Jos suhdeluvun mukaan kasvattajia on liikaa, he siirtyvät toiseen päiväkotiin auttamaan, jos siellä on kasvattajien vajetta. Tämä on toki taloudellista, mutta henkilökunnan jaksamista se ei tue. Nämä olisivat myös päiviä, jolloin on helpompi irrottautua tekemään vasuja, suunittelua ja muita rästihommia, joihin on vaikea aikaa löytää."

"Hyvin hankalaahan se on yhden ihmisen muuttua kahdeksi puolikkaaksi ja yrittää auttaa samaan aikaan kahdessa eri ryhmässä."

"Jos sijaista sairastuneelle työntekijälle ei saada, keskitymme pitämään lapset hengissä. Laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ei silloin ole tietoakaan."

"Suhdeluvut toteutuvat kahtena päivänä viidestä. Henkilökunnan työvuorot muuttuvat alle vuorokauden varoitusajalla kahtena päivänä viikossa. Joka viikko. Toiminnassa painottuu perushoito. Yksilöllistä tukea kasvuun ja kehitykseen ei voida säännöllisesti ja johdonmukaisesti tarjota. Se, että ryhmässä on riittävästi aikuisia ei ole koko totuus. Jos naapuriryhmän aikuinen sijaistaa, aikuisia ehkä on, mutta lapsille vieraita."

"Huvittavinta on, että odotetaan laadukasta varhaiskasvatusta ja erilaisia toimintatuokioita silloinkin, kun itsestä tuntuu, että hyvä kun kaikki selvisi päivän hengissä."

"Kukaan vaan ei kerro vanhemmille oikeita lukuja. Esimerkiksi meillä on pidennetty aukioloaika kello 5.15–23. Jos ryhmän aikuinen tulee 5.15 töihin hänen päivänsä loppuu jo kello 13. Aika jona kaikki kolme aikuista ovat paikalla on päivästä riippuen vain kello 10–13."

"Monesti saan yksin olla siirtämässä isoja ryhmiä. Omatoimisuutta pitää löytyä lapselta, muuten ei kerkiä massan mukana."

"Nämä suhdeluvut on laadittu niin, että lapset ovat kuuliaisia, kilttejä ja tottelevat kuin ihmisen mieli. Todellisuus on ihan muuta. Kaksi saa raivarin ja yksi aikuinen selvittää heidän riitaa, yksi oksentaa, eli loput 19 lasta tällaisella hetkellä hoitaa yksi aikuinen. Välienselvittelyä 5–6-vuotiailla on todella paljon. Nyrkit heiluu, huudetaan ja vaaditaan."

"Meillä lasketaan koko talon suhdeluku ja yleensä sijaista ei oteta. Järjetön systeemi, mutta paperilla on lukujen näytettävä hyviltä."

"Stressitasot itsellä, työkavereilla ja lapsilla huipussaan. Riittämättömyyden tunnetta esiintyy paljon. Harmittaa, kun ei voi tehdä työtä niin hyvin kuin haluaisi. Vaikka sijaisen saisi, niin hän on usein ulkopuolinen ja aikaa menee hänen perehdyttämiseen. Laadukkaasta varhaiskasvatuksesta harvoin on kyse päiväkodeissa, käsittäen myös yksityiset päiväkodit. Vaikka laadusta jotain muuta vanhemmille luvataankin, niin se on valitettavan usein pelkkää sanahelinää."

"Suhdeluvut ylittyvät Tähän ei puututa, ennen kuin sattuu jotain päivähoidossa."

"Paperityö vaan lisääntyy, ja kokoajan pitää laatia hienoja suunnitelmia: pelastussuunnitelma, tasa-arvosuunnitelma, lukuvuosi- ja esiopetussuunnitelma, varhaiskasvatussuunnitelma, liikuntasuunnitelma, leikkisuunnitelma. Pitää kehittää ja uudistaa, vaikkei ehdi edes ajatella päivän aikana, lapset ovat yhä haastavampia ja kaikki tukimuodot lopetetaan."

"Ei ole lasten edun mukaista siirrellä heitä omasta tutusta ryhmästä toiseen lukujen tasasamiseksi."

"Arki on haastava. Toiminta ja laatu kärsii. Levottomuus lisääntyy, myös melutaso. Jatkuva stressi aiheuttaa aikuisille ahdistusta ja epätyytyväisyyttä omaan työn laatuun. Tämä kaikki aiheuttaa lisää sairastumisia. Tieto, että sijaisia ei otetaan vaikuttaa siihen että ei halua jättää työtiimiä pulaan ja tullaan puolikuntoisena töihin. Josta seuraa tartuntoja ja pidempiä sairaslomia jatkossa."

"Päiväkoti on lähinnä lasten säilytyspaikka sillä aikaa kun vanhemmat ovat työssä."

"Päivät ovat välillä melko hurjia, kun joku aikuinen on poissa. Melko usein ryhmäkoot paukkuvat yli, ja kaupunki vaatii sataprosenttista tulosta. Eli jos jonakin päivänä lapsia on alle sallitun ryhmäkoon, niin toisena päivänä kun sallittu raja ylitetään, perustellaan se sillä, että tällä tavoin prosentit tasoittuu."

"Suhdeluvuista tingitään, koska varhaiskasvatuslaissa mainitaan että suhdeluvun voi tilapäisesti ylittää. Tilapäinen tarkoitti meidän päiväkodissa syksyllä kahta kuukautta."

"Monet miettivät alan vaihtoa. Itse etsin myös töitä toiselta alalta."

"Aikuiset usein sanovat, että pärjäävät tarvittaessa miehistövajauksellakin, mutta pärjäävätkö lapset? Riittääkö heille aikaa, huomioita, syliä, kehuja, lohdutusta, valvontaa riittävästi? Tuskin."

"Avustaja joutuu paikkaamaan puuttuvaa kasvattaja. Avustajan kuuluisi olla down-lapsen kanssa tämän ryhmässä, mutta kun avustaja siirtyy toiseen ryhmään, down-lapsen täytyy pärjätä ilman avustajaa."

"Kohta ollaan tilanteessa, jossa päiväkoti vain säilöntäpaikka, kun ei ole mahdollista toteuttaa varhaiskasvatusta. Puhumattakaan laadukkaasta varhaiskasvatuksesta."

"Sijaista ei saa palkata lyhyeen sairauslomaan säästöjen takia, eikä aamuvuorolainen saa jäädä auttamaan ylityökiellon takia. Olen iltapäivän yksin 21 kolme–neljävuotiaan kanssa kello 13.30–17. En saa jättää lapsia yksin käydäkseni vessassa. Samalla muka ohjaan varhaiskasvatussuunnitelman mukaista toimintaa, keskustelen hakemaan tulleiden vanhempien kanssa ja siivoan vahinkopissoja lattialta. Puhumattakaan välienselvittelyistä ja tilanteiden rauhoittamisesta. Ulos lähtiessä puen kaikki yksin ja toisen osaston hoitaja katsoo lasten perään ulkona. Ja hänellä on vastuullaan oman osaston ja minun osastoni laspet, yhteensä 42, kunnes ehdin käymään vessassa ja pukemassa. Tässä hulinassa vielä pitäisi antaa yksilöllistä huomiota ja laadukasta kiireetöntä varhaiskasvatusta. Ja pöh."

"Pahinta tilanne on yksityisissä päiväkodeissa, joissa henkilökunta huolehtii lasten lisäksi myös muun muassa välipalojen valmistuksesta ja siivouksesta."

"Ihan tavallista on, että yhdellä kasvatusvastuullisella voi olla 15 lasta kontollaan. Ihan sama kuinka ottaa asiaa puheeksi, sehän on tilapäinen ylitys, vaikka se olisi työvuorolistaan suunniteltu."

"Kaikki rukoilee ettei tulisi kipeäksi. Vedetään sillä porukalla, mikä on paikalla. Pomo kiertää sijaisena tarvittaessa. Toiminnasta tingitään. Lapset ovat ikään kuin parkkipaikalla. Toimintaa ei edes ehdi suunnittelemaan."

"Työntekijän sairastuminen vaikuttaa niin, että toiminnan painopiste siirtyy pelkkään perustilanteista ja siirtymistä selviämiseen ja lasten hengissä ja ehjinä pitämiseen. Erityislapset yritetään pitää kuosissa – on lapsia, jotka on vaan integroitu osaksi ryhmää, ja jotka vaativat koko ajan yhden aikuisen, joten muu ryhmä saa sitten selviytyä itsekseen. Siinä sitä laadukasta varhaiskasvatusta sitten. Suhdeluvuista tingitään tietysti, niitähän voi kiertää myös sillä, että aikuisten ja lasten suhdeluku lasketaan koko talosta eikä siitä ryhmästä, jossa on aikuisista vaje. Oman työpaikkani kohdalla se on erityisen vääristynyttä, koska yksikkömme on noin kilometrin päässä päätalosta. Ei ole aikaa kuunnella, ei ole aikaa pysähtyä, toiminta on lapsimassan siirtelyä paikasta toiseen ja yritystä hillitä meteliä ja riehaantumista. Levottomuus kun lisää levottomuutta. Henkilökunta väsyy, ja lapset väsyvät. Pahimmillaan tällä kaudella tilanne on ollut se, että meillä on ollut kaksi aikuista ja 26 lasta. Molemmat aikuiset tietysti venyttivät työpäivää, että selvittäisiin."

"Viime viikolla ryhmästäni oli kasvattaja lomalla. Asia oli tiedossa hyvissä ajoin. Johtaja ei tilannut sijaista, eikä siirtänyt pyynnöstäni huolimatta ketään muista ryhmistä meille auttamaan. Paikalla oli 12 lasta, joista pienin on vain 10 kuukautta vanha. Aivan järkyttävän raskas päivä. Esimerkiksi välipalan loppuessa osa lapsista pitäisi pissattaa, osa on vielä pöydässä, osa käsienpesulla ja osa leikkimässä kahdessa eri huoneessa. Samaan aikaan kärryt pitäisi viedä ja pöydät pyyhkiä. Mieti siinä sitten, miten ne kaksi aikuista jaetaan, jotta kaikilla lapsilla olisi hyvä ja turvallinen olo, eikä kukaan ehtisi purra tai kiivetä mihinkään korkealle tai kuivaksi opettelevat pissata tai kakata housuun. Kelikin oli huono, joten aamupäivän ulkoilun vaatteita ei saatu kuivaksi iltapäivään mennessä. Kun jäin 15.45 yksin ryhmään, paikalla oli vielä 8 lasta, ja edelleen se 10 kuukauden ikäinen sylissä pidettävä."

"Esimiehet väittävät, että ylitys on tilapäinen, vain hetkellistä. Hetkellistä, mutta toistuvaa. Ja se näkyy myös lapsissa häiriökäyttäytymisen lisääntymisenä."

"Sijaisen saantiin vaikuttavat edellisten päivien lasten läsnäolot. Jos on ollut paljon lapsia pois tiistaina, keskiviikkona ei saa sijaista. Muutamana päivänä on ryhmässämme ollut yli 20 lasta ja kaksi hoitajaa paikalla. Ylhäältä tulleen ohjeistuksen mukaan jos ryhmässä on enemmän kuin 21 lasta paikalla, lakia kierretään perustamalla uusi ryhmä. Eli sijoittamalla "ylimenevät" lapset eri fyysiseen tilaan Efficassa, ikäänkuin he olisivat vireisessä huoneessa olevassa ryhmässä päivän ajan, vaikka eivät ole."

"Meillä suhdeluvut talon sisällä pitävät. Olen tästä kiitollinen. Tiedän etteivät asiat ole kovin monessa paikassa yhtä hyvin."

"Suhdeluku pitää. Omassa päiväkodissa siitä ei tingitä, koskaan."

"Suhdeluvut pitävät meillä. Pomo ei suhdeluvuista tingi."

"Pyrin johtajana siihen että riittävät aina. Vältän tilanteita joissa henkilökunnan pitää venyä koska työuupumus iskee hyvin nopeasti meidän alalla. Kun on raskas päivä, se todella on raskas."

Selvitys tehtiin kyselylomakkeella, jota jaettiin varhaiskasvatuksen ammattilaisten suljetuissa ammatillisissa Facebook-ryhmissä sekä Suomen Lastenhoitoalan Liiton viestintäkanavissa. Kysely tehtiin joulukuussa 2016. Vastaajia oli 743, ja heistä 735 työskentelee päiväkodissa, loput perhepäivähoitossa.

Lue satoja päivähoidon ammattilaisten vastauksia

Päivähoito-oikeutta rajattiin, mitä siitä seurasi? Opettajat ja hoitajat kertovat "tämä on kaaos"

Päiväkotien arjessa aikuiset eivät riitä: "On kiusaamista ja tapaturmia, joita ei ehdi nähdä"

Vierailija

Aikuisten ja lasten suhdeluku pätee vain hetken päivässä – "Arki on riittämättömyyttä, itkua ja kiirettä"

usein etenkin iltapäivisin uloslähdöt kamalia. aamuvuorolainen on voinut jo lähteä. kahdestaan toisen aikuisen kanssa yritetään saada 20-21 lasta ulos. pitäisi saada lakisääteiseksi että kotona olevat vanhemmat joutuisivat hakemaan lapset viimeistään välipalalta kotiin. hakisivat lapsensa pois siltä liukuhihnalta! onneksi oman lapsen ei tarvitse tuota menoa kestää kun puoliso pääsee hakemaan lapsen pois jo ennen uloslähtöä. uloslähtötilanteessa ei silmät voi mitenkään nähdä kaikkea mitä...
Lue kommentti
Uupunut hoitaja

Aikuisten ja lasten suhdeluku pätee vain hetken päivässä – "Arki on riittämättömyyttä, itkua ja kiirettä"

Noita luettuani niin samaistuin omaan työhöni lastenhoitajana. Itsellä kunnon työuupumus, riittämättömyyden tunne ja ainainen paha mieli siitä, ettei ehdi antaa lapsille päivän mittaan enempää. Toimintatuokiot suunnittelematta tai juosten kustuja. Hirveä huuto ja meteli päivisin, koska yksinkertaisesti ei ehdi jokaiseen leikkiin ohjaamaan. Lisäksi pienessä päiväkodissamme henkilökunta hoitaa aamu- ja välipalojen teon, ylläpitosiivoukset, pyykinpesun ja tiskit. Ihan turha puhua laadukkaasta...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.