Kuva: Vastavalo
Kuva: Vastavalo

Päivähoidossa ei ole kaikki hyvin. Vain vanhemmat voivat sen muuttaa – mutta ensin heidän pitää kuulla, millaista päivähoidossa oikeasti on. Nyt päiväkotien ammattilaiset kertovat. Yksi ongelma on yli muiden: lapsille ei riitä aikaa.

Tätä vanhemmat eivät halua kuulla, sillä luvassa on huolta. Meidän Perhe -lehti kysyi päivähoidossa työskenteleviltä lastentarhanopettajilta ja hoitajilta, millaista on lasten arki päiväkodissa.

735 päiväkodissa opettajana tai lastenhoitajana työskentelevää vastasi.

706, eli 96 prosenttia heistä sanoi, että varhaiskasvatus ja päivähoito on säästämisen takia huonompaa kuin ennen. Kursivoidut tekstit ovat sitaatteja vastauksista.

Tärkein ongelma: aikuiset eivät riitä

Ongelmat toistuvat jotakuinkin samanlaisina noin 700 vastauksessa: Sijaisia ei oteta tai saada, joten usein ryhmissä on liian vähän aikuisia. Erityistä tukea tarvitsevat lapset eivät saa avustajaa, ja tarvitsevat siksi ryhmän yhden aikuisen huomion. Hiljaiset ja sopeutuvat lapset jäävät vaille huomiota. Aamuisin ja iltapäivisin aikuisia on ryhmän kanssa yksi tai kaksi, lapset joutuvat olemaan hetkiä yksin ja tapaturmia sattuu. Yhdellä kasvattajalla voi olla vastuullaan 13 puolipäivähoidossa olevaa lasta. Tavarat ovat rikki, tarvikkeet lopussa, patjat moneen kertaan pissattu ja tilat liian pieniä. Lapsille ei riitä tuoleja tai lokeroja.

Eikä ennen kaikkea aikuista. Näin yksi vastaaja sanoo: Paikkaa sylissä ei riitä kaikille tarvitseville.

Moni pelkää, että tilanne menee huonommaksi.

Teksti jatkuu kuvan alla.

Päätös kerrallaan lapsilta pois

Nämä päätökset Suomi on jo tehnyt: Yhtä hoitajaa kohden saa olla enemmän lapsia kuin ennen, kahdeksan yli kolmevuotiasta. Kunta saa rajata lapsen oikeuden päivähoitoon puoleen päivään, jos lapsen vanhemmat ovat kotona esimerkiksi työttömyyden takia. Puolipäiväisyyden piti saada hoitopaikkoihin tilaa. Sen sijaan se on aiheuttanut joissakin päiväkodeissa vaikeuksia. Puoli päivää hoidossa oleva lapsi lasketaan puolikkaaksi ihmiseksi, ja lapsia saa olla aikuista kohden 13.

Tämä on kaaos. Lapsia tulee ja menee koko ajan, ja kaikki keskeytyy.

Osapäiväryhmässä melkein kaikki lapset ovat maahanmuuttajataustaisia. Miten kotoutumista auttaa kielikylpy somaliksi, venäjäksi tai arabiaksi?

Rajauksesta kärsivät eniten jo ennestään huonossa asemassa olevat lapset ja perheet.

Ja sitten toisaalta: Varakkaalla alueella vanhemmilla on töitä, eikä tämän asian kanssa ole pulmia.

Lisää huonoutta! Opettajia on riittävästi, kun joka kolmas kasvattaja on korkeakoulutettu opettaja. Kansainvälinen suositus on puolet.

Seuraavaksi hallitus aikoo tehdä mahdolliseksi sen, että esikoululaisten iltapäivät olisivat kerhotoimintaa, ei päivähoitoa. Samalla eskaritkin olisivat puolipäiväisiä, eli esiopetuksessa 13 lapselle olisi yksi aikuinen. Kerhotoiminnassa henkilökunnalle ei ole samoja pätevyysvaatimuksia.

Päiväkodin aikuisten toive yli muiden on, että vanhemmat alkaisivat vaatia.

– Vanhempien pitäisi kysyä, mitä pedagogista toimintaa tänään on ollut. Onko maalattu, tanssittu, musisoitu tai jumpattu? Ei saa vain tyytyä siihen, että lapsi on syönyt ja nukkunut ihan hyvin, sanoo erityisasiantuntija Ritva Semi, varhaiskasvatuksen asiantuntija Opettajien ammattijärjestössä.

– Vanhempien on uskallettava kysyä myös henkilöstön määrästä, ryhmäkoosta, ruuan laadusta ja siitä, onko päiväkodissa sijaisia.

Entä jos kukaan ei kerro?

Harva vanhempi tietää, millaista päiväkodin arki on. Siitä ei puhuta. Osa ei halua tietää. Ajatus siitä, ettei lapsen arki olekaan kovin hyvää, on raskas.

Päivähoidossa tärkeintä on luottamus: että vanhemmat uskaltavat tuoda lapsensa hoitoon ja mennä töihin hyvillä mielin. Monella kaikki onkin hyvin. Lapset oppivat, saavat ystäviä ja viihtyvät.

Kyselyn tulokset ovat silti selvät. Päiväkodeissa on hätä siitä, millaista lasten arki on. Resursseihin tyytyväisiä vastaajia oli 29, eli neljä prosenttia vastaajista. He korostivat päiväkodin johtajan merkitystä.

Kaikki riippuu johtajasta ja kuinka hän jakaa resurssit. Jotkut panostavat siihen, että aina on henkilökuntaa, toiset eivät.

Suuri ryhmä voi opettaa vahvemman oikeutta

Kyselyssä sadat päiväkotien ammattilaiset kertovat, että vaaratilanteiden määrä on kasvanut. Aikuiset eivät ehdi nähdä kaikkea, eivätkä ohjata lapsia kun riitaa tulee.

Lapsia on jatkuvasti jossain keskenään, koska lähes aina joku henkilökunnasta puuttuu.

Paljon on pikku haavereita, joista kukaan ei tiedä tarkalleen, mitä on sattunut ja miksi.

Ulkoilu on välillä hasardia, kun yksi ihminen voi pitää silmällä kolmeakymmentä lasta.

Pienet joutuvat odottamaan likaisissa vaipoissa liian pitkään.

Lapsia on välillä hukassa.

Suurin huoli liittyy siihen, että aikuiset eivät ehdi olla mukana sosiaalisissa tilanteissa. Suuri ryhmä voi opettaa vahvemman

oikeutta, ei ystävyyssuhteita ja leikkiä.

On kiusaamista, jota aikuiset eivät näe tai johon ei ehdi puuttua.

Varhaiskasvatuksen sijaan päivät tuntuvat selviytymiseltä. Se vie työstä ilon. Yritän vain selvitä päivästä niin, että kukaan

ei satuta itseään. En pysty toteuttamaan laadukasta varhaiskasvatusta, ja tunnen riittämättömyyttä. Kouluttauduin lastentarhanopettajaksi, en lapsiparkin vartijaksi.

Olen niin kyllästynyt ja uuvuksissa.

Mutta kuka uskaltaa puhua?

Melkein jokainen vastaaja, joka arvioi säästöjen heikentäneen varhaiskasvatusta, sanoo ettei voi puhua asiasta vanhempien

kanssa. Osaa on kielletty, mutta hyvin monista puhuminen myös tuntuu vanhempien huolestuttamiselta.

Vanhemmille tästä asiasta puhuminen on ehdottomasti kielletty.

Ei saa sanoa muuta kuin hyvää. Miten kertoa hyvää, kun arki päiväkodissa on surkeaa?

Korostetaan kuinka tärkeää varhaiskasvatus on lapselle. Näillä resursseilla epäilen.

Emme jaksa enää puhua tästä katastrofista.

Päivähoidon väki on lamaantunut.

Moni silti uskoo, että asia muuttuisi, jos vanhemmat vain tarttuisivat asiaan. Suomessa on 287 000 perhettä, joissa on alle seitsemänvuotiaita lapsia.

Henkilökunnan salainen toive on, että vanhemmat alkaisivat selvittämään asioita.

Jos vanhemmat tietäisivät päivähoidon todellisen tilan, resursseja ei leikattaisi. Todennäköisesti jopa lisättäisiin, sen verran iso ryhmä lasten vanhemmat yhteiskunnassa on.

Laatu ylös, äidit töihin

Naiset töihin! Kotihoidontuki pitää lakkauttaa! Varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten määrää pitää nostaa!

Poliitikot julistavat tavoitteita, mutta kukaan ei myönnä: tavoitteiden ja päivähoidon laadun välillä on ristiriita.

Osa vanhemmista ei halua viedä pientä lasta päivähoitoon, koska ryhmät ovat niin suuria. Silloin luottamus on jo mennyt. Joillekin päiväkodeissa työskenteleville niin on jo käynyt.

Vanhemmat tuskin toisivat lapsiaan suuriin ryhmiin, jos he tietäisivät kuinka pienillä resursseilla mennään.

Toivon, että kaikki pitäisivät lapsensa kotona, eikä huonosti säilöttyinä. Itse en lastani veisi enää päiväkotiin. Hurjaa on meno.

Selvitys tehtiin kyselylomakkeella, jota jaettiin varhaiskasvatuksen ammattilaisten suljetuissa ammatillisissa Facebook-ryhmissä sekä Suomen Lastenhoitoalan Liiton viestintäkanavissa. Kysely tehtiin joulukuussa 2016. Vastaajia oli 743, ja heistä 735 työskentelee päiväkodissa, loput perhepäivähoitossa.

Lue satoja päivähoidon ammattilaisten vastauksia

Aikuisten ja lasten suhdeluku pätee vain hetken päivässä – "Arki on riittämättömyyttä, itkua ja kiirettä"

Päiväkotien arjessa aikuiset eivät riitä: "On kiusaamista ja tapaturmia, joita ei ehdi nähdä"

Päivähoito-oikeutta rajattiin, mitä siitä seurasi? Opettajat ja hoitajat kertovat "tämä on kaaos"

Mitä voit tehdä?

Kysy päiväkodin johtajalta aikuisten määrästä ja millaista varhaiskasvatusta lapsi saa.

Äänestä kuntavaaleissa huhtikuun 9. päivä ehdokasta, joka välittää varhaiskasvatuksesta ja tekee konkreettisia lupauksia puolustaa sitä: esimerkiksi, ettei kunta ota käyttöön subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista tai suurenna ryhmiä. Lähetä ehdokkaallesi sähköpostia ja kerro, mitä vaadit.

Mene Meidän Perheen Facebook-sivuille tai Instagramiin ja jaa vaatimuksesi sieltä löytyvillä korteilla. Tehdään tästä numero!

Huolestunut LTO

Päivähoidon hätähuuto: 735 päiväkotien työntekijää kertoo, millaista arki päiväkodissa on

Päiväkotipäivän aikana riittää kun kerran päivän aikana kasvatusvastuullisia aikuisia on lapsimäärään nähden riittävästi. Jos lapsia on kuitenkin sama määrä aamusta iltapäivään, mutta aikuisten määrä vähenee, eikö tässä kohtaa ole melkoinen porsaanreikä laissa joka säätelee aikuisten ja lasten suhdelukuja?? Lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi tulisi taata niin, että lakiin pohjautuvat suhdeluvut täyttyisivät läpi päivän jokaisessa lapsiryhmässä. Päiväkodin arkea on nykyisin se, että lasketaan...
Lue kommentti
Kuva: Milka Alanen

Alvarin mielestä BMX-pyörän selässä voi oppia voittamaan pelkonsa.

”Sain tietää BMX-pyöräilystä, kun isi näytti tabletilta siitä kuvia. Innostuin, koska osaan aika hyvin keulia.

Sain pyörän synttärilahjaksi, kun täytin kolme vuotta. Minulla on maastorenkaat. Oikea BMX-pyörä on hyvä, ei tarvii kelloa.

Ajohanskat on hyvä olla. Myös selkäsuojus, polvisuojus, käsisuojus ja kyynärpääsuojus voi olla, mutta ei tarvii. Kypärä on erilainen kuin tavallinen kypärä, siinä on leukasuojus. Mun kypärässä on lepakon kuva leukasuojuksen päällä.

BMX-radalla on kumpuja ja lopussa kaarretaan, ja välillä jonotetaan ja odotetaan vuoroa. Jonottelu on välillä vähän tylsää. Siellä olen oppinut ajamaan seisaaltaan ja nokittamaan.

Hauskimpia on ne kummut ja uusi alimeno, jossa pitää mennä siiman alta ajaen. Ja se, kun saa mennä juomaan. Sinne on tullut uusi juomahana.

Jos pelottaa, voi sanoa siitä opelle, opella voi olla jotain keinoja siihen.

Kaikkien kannattaa kokeilla BMX:ää, koska se on aika kivaa. Jos pelottaa, voi sanoa siitä opelle, opella voi olla jotain keinoja siihen. Ja minä voin sanoa, että kannattaa edes kokeilla.”

Alvar, 5

Jos lemmikki aiheuttaa vain lieviä allergiaoireita, ei siitä välttämättä tarvitse luopua. Vähäisiäkin oireita kannattaa kuitenkin hoitaa, neuvoo asiantuntija.

Allergisoivatko jotkut lemmikit enemmän kuin toiset?

Jostakin syystä kissat allergisoivat enemmän kuin muut. On sen sijaan myytti, että jokin koirarotu olisi allergiaystävällisempi kuin toinen.

Tutkimusten mukaan eroavaisuuksia on kyllä eri yksilöiden välillä. Hilse on eläinten merkittävin allergeeni, ja joidenkin yksilöiden iho hilseilee enemmän kuin toisten. Myös karvattomat kissat ja koirat voivat allergisoida.

Voiko ottaa marsun, jos on allerginen koirille?

Taipumus allergiaan on suurempi, jos on allerginen muille eläimille. On harhaluulo, että pienikokoiset eläimet eivät allergisoisi niin herkästi. Asia on päinvastoin: usein pienet lemmikit aiheuttavat oireita vielä helpommin kuin kissat ja koirat. Se johtuu luultavasti siitä, että niiden hilse on ikään kuin ärhäkämpää.

Myös kanien ja marsujen häkeissä käytettävät kuivikkeet ovat voivat aiheuttaa oireita. Matelijoistakin lähtee jonkin verran hilsettä. Turvallisin vaihtoehto on akvaario.

Voiko omalle lemmikille siedättyä?

Kyllä voi. Omasta lemmikistä ei välttämättä saa oireita, vaikka muista saisikin. Syytä tähän ei tiedetä.

Allergialääkkeiden käyttäminen ei vähennä siedättämisen vaikutusta. 

Jos allergiaoireet ovat lieviä ja ajoittaisia, niiden kanssa voi elää. Vähäisiäkin oireita täytyy kuitenkin hoitaa, koska hoitamaton allerginen nuha kasvattaa astmariskiä. Allergialääkkeiden käyttäminen ei vähennä siedättämisen vaikutusta. Jos onnellisesti käy, voidaan lääkitys jättää pois.

Lasten kohdalla siedättämistä harkitaan aina tapauskohtaisesti lääkärin kanssa. Alle kuusivuotiaan lääkitykseen tarvitaan resepti.

Jos lapsella on muitakin allergioita, onko myös lemmikkiallergia todennäköisempi?

Riski on suurempi, mutta lemmikin ottamista ei voi suoraan kieltääkään. Siitepölyallergikon kannattaa siirtää lemmikin hankkiminen syksylle, kun siitepölykausi on ohi. Silloin on pienempi riski saada oireita.

Voiko mahdollista allergiaa testata lainalemmikillä?

Lainalemmikki antaa ainakin viitteitä. Jos oireita tulee heti, viesti on selvä: lemmikkiä ei kannata ottaa.

Allergiatestin tulos kertoo, löytyykö verestä vasta-aineita. Varmasta allergiasta on kyse silloin, kun eläi­mestä saa oireita.

Onko astma este lemmikin hankinnalle?

Kyllä. Etenkin silloin, jos astmaa ei saada hallintaan normaalisti määrättävillä hengitettävillä lääkkeillä, ei lemmikkiä kannata ottaa. Jatkuvasti oireileva astma vaikuttaa elämänlaatuun merkittävästi.

Kun yksi on allerginen, koko perhe joutuu luopumaan lemmikistä. Mikä auttaa?

Siitä täytyy jutella perheen kesken. Lähes kaikki vanhemmat ymmärtävät kyllä, että lapsen terveys on lemmikkiä tärkeämpi. Sisarukset voivat olla kinkkisempiä.

Asiantuntija Anne Vuorenmaa Allergia-, iho- ja astma­liitosta.

Vierailija

Allergiaturvallisia koirarotuja ei ole, mutta omalle lemmikille voi siedättyä

Mutta siinä on vaan se, jos alkaa ottaa lääkkeitä niihin alkuoireisiin, ei siedäty. Jos siis siedättymistä haluaa yrittää, kannattaa vaan sietää oireet. Itse saan aina uudesta koirasta allergiaoireita, mutta muutamassa kuukaudessa siedätyn. Oireet ja siedättyminen on ihan samanlaisia riippumatta siitä onko rotu paljon vai vähän allergisoivana pidetty.
Lue kommentti
Vierailija

Allergiaturvallisia koirarotuja ei ole, mutta omalle lemmikille voi siedättyä

Olen siedättynyt jo kolmelle eri koiralle, kaikki eri rotua. Nykyinen koira on piikkiturkkinen ja pistelevät karvat saavat aikaan komeaa nokkosihottumaa monta kertaa päivässä. Se onkin ainoa oire, hengitysoireet ja vuotavat silmät ja nenä helpottivat ensimmäisen kuukauden aikana. En todellakaan ota lääkkeitä useaa kertaa päivässä vuosia putkeen. -astmaatikko
Lue kommentti

Moni lapsi löytää itse oman lajinsa. Jos sopivaa ei vielä ole tullut vastaan, anna Meidän Perheen harrastuskoneen auttaa!

 

Suomalaiset lapset harrastavat paljon, selviää Meidän Perhe -lehden kyselystä. Lapsuudentutkijan mukaan harrastamiselle ei kannata antaa liian isoa painoarvoa. ”Harrastamispakosta on tyhmää ahdistua”, Kirsi-Pauliina Kallio sanoo.

Onko mitään ihanampaa, kuin nähdä, miten oma lapsi kehittyy ja oppii uutta? Silmien loiste, joka viestittää ”minä osaan!”

Mutta onko se onnellinen katse kaiken vaivan arvoista? Meidän Perhe selvitti, miten paljon aikaa ja rahaa suomalaisperheet lastensa harrastuksiin käyttävät. Valtaosalla lapsista oli 2–3 harrastusta. Ja perheissä keskimäärin 2–3 lasta. Lyhyelläkin matematiikalla tajuaa, että on siinä vähän aikatauluttamista, että arjen saa sujumaan.

”Tuntuu, että välillä ajatellaan, ettei lapsella ole ollut hyvä lapsuus, jos ei ole panostettu monipuolisesti harrastustoimintaan.”

Lapsuudentutkija Kirsi-Pauliina Kallio Tampereen yliopistosta on vertaillut lasten arkea Suomessa ja Briteissä. Isossa-Britanniassa lasten vapaa-aika kuluu usein esimerkiksi vanhempia autellen ja kavereiden kanssa, ei ohjatusti harrastaen.

–Suomessa harrastamisella on paljon suurempi merkitys. Meillä lapset kokevat harrastamisen täysin luonnollisena osana arkea. Se on samalla lailla itsestään selvä asia kuin koulunkäynti ja kotona olo, Kallio sanoo.

”Ei kukaan ole sen takia luuseri, että ei ole harrastanut mitään lapsena.”

80 prosenttia Meidän Perheen kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että hyvän vanhemman velvollisuus on tarjota lapsilleen harrastusmahdollisuuksia. Tutkijan mukaan harrastamiselle ei kuitenkaan kannata antaa liian isoa painoarvoa. Jos vaikka perheen talous tai vanhempien jaksaminen joutuu liian koville lasten harrastusten tähden, kannattaa tilanne arvioida uudestaan.

–Harrastamispakosta on tyhmää ahdistua. Voiko itselleen rakentaa turhempaa vankilaa? Ei lasta kukaan pysty etukäteen pelastamaan sillä, että olisi 100-prosenttinen äiti tai isä. Eikä kukaan ole sen takia luuseri, että ei ole harrastanut mitään lapsena.

–Tuntuu, että välillä ajatellaan, ettei lapsella ole ollut hyvä lapsuus, jos ei ole panostettu monipuolisesti harrastustoimintaan. Hyvä lapsuus voi kuitenkin olla monenlainen.

”Voi kuulostella, haluaako lapsi harrastaa mitään.”

Myös lapsen vapaa-ajan rooli voi olla monenlainen. Se voi olla yhdessäoloaikaa perheen kanssa, kavereiden kesken majan rakentamista tai jokin harrastus.  Kallion mukaan kannattaa miettiä, mistä perheen hyvinvointi syntyy ja mistä lapsi itse on innostunut.

–Voi kuulostella, haluaako lapsi harrastaa mitään, vai olisivatko hänelle vaikka uimahallireissut vanhempien kanssa kiva asia.

Lue lisää aiheesta elokuun Meidän Perhe -lehdestä!

Vierailija

Tutkija: Lapsen ei tarvitse harrastaa mitään

Meillä on 6- ja 4-vuotiaat lapset. Olen yrittänyt jo useamman vuoden oikein tyrkyttää harrastuksia, varsinkin nyt kun jään taas äitiyslomalle. Kumpainenkin lapsi sanoo varsin painokkaasti, että he haluavat olla isän ja äidin kanssa kotona ja leikkiä keskenään. Kun päiväkodissa kysellään harrastuksista, kuusivuotias sanoo ylpeänä harrastavansa pyöräilyä ja retkeilyä. Pienempi sanoo harrastavansa musiikkia. Onneksi meillä on paljon soittimia (mies musiikkialalla töissä) ja ne ovat lasten...
Lue kommentti
Vierailija

Tutkija: Lapsen ei tarvitse harrastaa mitään

Vierailija kirjoitti: Harvinaisen typerä juttu. Päin vastoin, harvinaisen viisas juttu. Tietysti lapsilla on hyvä mielekästä tekemistä ja tarpeeksi liikuntaa vapaa-ajalla tabletin tuijottamisen sijaan, mutta jokailtainen kuljetusrumba on vapaaehtoinen elämäntapa, eikä mikään pakko. Enkä tiedä siitäkään, onko vapaa-ajan toiminnan tavoitteellisuus kovin tärkeää. Koulu on kuitenkin lapsen työtä. Äärimmäisen harvasta lapsesta tulee harrastuksensa ammattilaista. Tulevan tradenomi-Tuijatapanin ei ole...
Lue kommentti