Löytyykö listalta sinunkin lapsuutesi pelottavin tv-hetki?

Vaikka elokuva tai tv-ohjelma olisi suunnattu lapsille, se voi silti aiheuttaa kammotusta ja pelkoa. Sarjoista jääneitä ”traumoja” puidaan innokkaasti keskustelupalstoilla ja Facebookissa.

Nyt-liite on kertonut juttusarjassaan lastensarjoista, jotka ovat jättäneet väristyksiä pitkälle aikuisuuteen saakka. (Lue jutut esimerkiksi Hilarius Hiirestä ja Olipa kerran elämästä.)

Viime viikkoina myös vauva.fi:n keskustelupalstalla on käyty vilkasta keskustelua siitä, mikä telkkarista nähty pätkä pelotti pienenä ja jäi mieleen. Kokosimme kokemuksista traumaattisimmat. 

Lastensarjat

1. Muumilaakson tarinoita (1990–1992)

”Jakso, jossa Muumipeikko menee taikurinhattuun ja muuttuu vaaleanpunaiseksi peikoksi, on pahin.”

”Mörkö pelotti lapsena. Pelko helpotti, kun tajusin, ettei se mahtuisi etuovestamme sisään. Jossain vaiheessa mielikuva alkoi naurattaa, kun mietin pelottavaa mörköä tappelemassa terassin rappusia ylös ja änkeämässä ovesta sisään jääden jumiin.”

”Muumipapan muistelmat -jaksossa kummitus lipuu hitaasti ylös talon portaita ja pahaenteinen muumimusa soi taustalla. Ryömin pelosta ruokapöydän alle ja seurasin tarinaa tuolinkarmin takaa.”

”Poikani pelkäsi hattivatteja niin, että juoksi aina toiseen huoneeseen, kun ne tulivat ruutuun.”

2. Alfred J. Kwak (1989–1991)

”Alfredissa oli paljon ahdistavia kohtauksia. Yksi paha oli se, kun Alfredia syytettiin varastamisesta ja häntä uhattiin teloittamisella. Toinen oli se, kun Alfred ja Korppi putosivat kaivoon ja Karski Katti yritti onkia ne sieltä syödäkseen.”

3. Aasi, Morso ja Mouru (1999–2001)

”Edelleen alkaa vähän jänskättää, kun näkee Morson.”

4. Sätkyjä ja tärinöitä (2002–2004)

”Sain ohjelmasta ikuiset traumat – sarja on ehkä yksi sairaimmista lastenohjelmista ikinä. Mieleeni on jäänyt ’Namia’-jakso, jossa poika eksyy epämääräiseen karkkikauppaan. Omistaja tekee pojasta elävän paperimassanuken. ’Tomi-poika viettää nykyään kaiken aikansa kaupoissa. Hän odottaa ikkunassa, että äiti löytäisi hänet. Viime viikolla äiti seisahti ikkunan eteen ja katsoi Tomia silmiin. Aivan kuin äiti olisi tunnistanut hänet, muttei vain muistanut mistä. Sitten kun hän muistaa, hän kyllä hakee poikansa kotiin. Vai mitä arvelet?’”

5. Scooby-Doo (1969–2011)

”Näin hiihtokeskuksen lasten leikkipaikassa jakson Scooby Doo ja saaren zombiet. Näin painajaisia monta viikkoa.”

6. Ruohometsän kansa (1972)

”Sarja aiheutti unettomia öitä, mutta vanhemmat antoivat mukisematta katsoa, koska ’kaikki piirretyt ovat lapsille’. Edelleen ällöttää kohtaus, jossa puput tukehtuvat kuoliaaksi ja silmät melkein poksahtaa päästä.”

”Veri roiskuu ja kanit kuolevat. Kamalaa!”

7. Kaukametsän pakolaiset (1992–1995)

”Kokonaisuudessaan melko ahdistava sarja. Varsinkin silloin, kun siilit jäivät auton alle.”

8. Tipi ja Sylvesteri (1995)

”Yhdessä jaksossa Tipi joi vahingossa Jekyll ja Hyde-lientä ja muuttui hirviöksi silloin, kun vain Sylvester näki. Se oli ahdistavaa.”

9. Petteri Kaniini (1992–1995)

"Sarjan yhdessä jaksossa kissanpentu leivottiin taikinaan ja hiiret söivät sitä. Hyi kamala! Todella ahdistavaa. Aina välillä pyörii vieläkin mielessä.”

10. Ankronikka (1987–1990)

”Sarjan muumio oli hyisen pelottava, vaikka se oli piirretty.”

11. Maailman ympäri 80 päivässä (1983)

”Monet ovat lapsena traumatisoituneet sarjan leskenpoltto-kohtauksesta. Itseltäni jäi lapsena se näkemättä. Aikuisena tosin kohta edelleen pelottaa.”

12. Rölli (1986–2002)

”Pelottavan näköinen rölli, joka asuu metsässä ja pelottelee lapsia, vaikka pelkää itse. Ristiriitaista.”

13. Pelottaako? (1990–1996, 1999–2000)

”Nuortensarja oli enimmäkseen lälly. Siinä oli kuitenkin muutama kammottavan jännittävä jakso. Esimerkiksi kasvoton, valkoinen hahmo on syöpynyt mieleen.”

14. Hopeanuoli (1989)

”Akabuto-jakso oli lapsena kauhistus. Pelkäsin, että jättikarhu hyökkää kimppuun kotimatkalla.”

”Erityisen traumaattinen kohtaus oli se, kun karhu hyökkäsi syrjäiseen mökkiin, jossa kaksi ukkoa oli paniikissa ja karhu tappoi molemmat. Näin usein unta, kuinka karhu hyökkää makuuhuoneeni ikkunasta kimppuun.”

15. Tiina (1991)

”Anni Polvan kirjoihin perustuvassa sarjassa Tiina lainasi köyhälle tytölle ehjät kumpparit. Ne palautettiin hänelle, kun tyttö kuoli. Surullista.”

16. Hämähäkkimies (1994)

”Piirrettyjen yhdessä jaksossa miehellä kasvoi molemmista kyljistä kaksi lisäkättä. Ne vain purskahtivat paidan läpi. Elin kauan pelossa, että minulle käy samalla tavalla.”

Elokuvat

17. ET (1882)

”Katsoin elokuvan kolmannella luokalla koulussa. En tiedä mikä siinä pelotti, mutta itkin illalla, koska en uskaltanut mennä leffan takia nukkumaan.”

18. Riiviöt (1984)

”Elokuva jäi pitkäksi ajaksi kummittelemaan mieleen. Joskus yöllä tuijotin yhtä lelua ja olin varma, että se on elävä ja tappaa, jos en pidä sitä silmällä. ”

”Ne vihreät otukset pelottivat. En pienenä ymmärtänyt, että elokuvat ovat komedioita, joten näin aivan kammottavia painajaisia.”

19. Antz – muurahaiset (1998)

”Luulin, että siinä on kuvattu oikeita, eläviä muurahaisia.”

20. Jumanji (1995)

”Katsoin elokuvan 11-vuotiaana serkkujen kanssa. Pahaenteinen ja uhkaava rummutus vintiltä sekä parrakas ja karjuva Robin Williams olivat pahoja!”

21. Yksin kotona (1990)

”Näin elokuvan koulussa. Monet siitä tykkäsivät, mutta minua kuvotti se väkivalta, jonka olisi ilmeisesti pitänyt olla hauskaa. Pidin silmät kiinni monessa kohdassa.”

22. Henkien kätkemä (2001)

”Elokuvassa tytön vanhemmat alkoivat ahmia ruokaa ilman lupaa ja heidät muutettiin sioiksi. Tyttö joutui orjatöihin kylpylään. Traumaattista.”

23. Jali ja suklaatehdas (1971)

”Leffassa poika putoaa suklaa-altaaseen ja imaistaan johonkin putkeen. Sitten vain todetaan, että poika saattaa päätyä suklaapatukoiden täytteeksi, mikä on harmillista, koska niiden maku menee pilalle. Yök.”

Muut värisyttävät tv-hetket

24. Tuotantoyhtiö Broadcastersin tunnusmusiikki

”Hyi että, kuulen edelleenkin sen nauravan naisen äänen päässäni tasaisin väliajoin. Aivan kammottava.”

”Kun se naurava nainen Kokkisodan jälkeen lävähti ruutuun, minua karmi.”

25. Ajankohtaisohjelmien tunnusmusiikit

”Ajankohtaisen kakkosen tunnari oli paha. Myös Ylen uutisten musiikki saa edelleen selkäpiin karmimaan.”

”Punainen Lanka -keskusteluohjelmassa oli käsittämättömän ahdistava alkutunnari. Pelkäsin sitä lapsena ihan älyttömästi.”

26. Onnen päivät -sarja

”Pelkäsin monta vuotta hysteerisesti tulipaloa sen jälkeen, kun yhdessä jaksossa kahvila paloi.”

27. Emmerdalen ja Kotikadun tunnusmusiikit

”Veljeni alkoi itkeä kuullessaan Emmerdalen tunnusmusiikin. Muuten hän ei ollut erityisen itkuinen.”

”Emmerdalen tunnari sai aina surulliseksi. Myös Kotikadun loppumusiikki oli todella ahdistava. Menin aina toiseen huoneeseen musiikkia pakoon.”

28. Pikkukakkosen ”Varokaa heikkoja jäitä” -valistusvideo

”Musiikki ja kaikki muukin oli ihan karmaisevaa.”

”Asuimme lapsena meren vieressä ja vanhemmat halusivat mennä jäälle kävelemään. Huutohan siitä tuli, koska pätkän jälkeen en halunnut tippua jäihin. Edelleenkin mennessäni jäälle mietin pätkää.”

Kuva: Milka Alanen

Alvarin mielestä BMX-pyörän selässä voi oppia voittamaan pelkonsa.

”Sain tietää BMX-pyöräilystä, kun isi näytti tabletilta siitä kuvia. Innostuin, koska osaan aika hyvin keulia.

Sain pyörän synttärilahjaksi, kun täytin kolme vuotta. Minulla on maastorenkaat. Oikea BMX-pyörä on hyvä, ei tarvii kelloa.

Ajohanskat on hyvä olla. Myös selkäsuojus, polvisuojus, käsisuojus ja kyynärpääsuojus voi olla, mutta ei tarvii. Kypärä on erilainen kuin tavallinen kypärä, siinä on leukasuojus. Mun kypärässä on lepakon kuva leukasuojuksen päällä.

BMX-radalla on kumpuja ja lopussa kaarretaan, ja välillä jonotetaan ja odotetaan vuoroa. Jonottelu on välillä vähän tylsää. Siellä olen oppinut ajamaan seisaaltaan ja nokittamaan.

Hauskimpia on ne kummut ja uusi alimeno, jossa pitää mennä siiman alta ajaen. Ja se, kun saa mennä juomaan. Sinne on tullut uusi juomahana.

Jos pelottaa, voi sanoa siitä opelle, opella voi olla jotain keinoja siihen.

Kaikkien kannattaa kokeilla BMX:ää, koska se on aika kivaa. Jos pelottaa, voi sanoa siitä opelle, opella voi olla jotain keinoja siihen. Ja minä voin sanoa, että kannattaa edes kokeilla.”

Alvar, 5

Jos lemmikki aiheuttaa vain lieviä allergiaoireita, ei siitä välttämättä tarvitse luopua. Vähäisiäkin oireita kannattaa kuitenkin hoitaa, neuvoo asiantuntija.

Allergisoivatko jotkut lemmikit enemmän kuin toiset?

Jostakin syystä kissat allergisoivat enemmän kuin muut. On sen sijaan myytti, että jokin koirarotu olisi allergiaystävällisempi kuin toinen.

Tutkimusten mukaan eroavaisuuksia on kyllä eri yksilöiden välillä. Hilse on eläinten merkittävin allergeeni, ja joidenkin yksilöiden iho hilseilee enemmän kuin toisten. Myös karvattomat kissat ja koirat voivat allergisoida.

Voiko ottaa marsun, jos on allerginen koirille?

Taipumus allergiaan on suurempi, jos on allerginen muille eläimille. On harhaluulo, että pienikokoiset eläimet eivät allergisoisi niin herkästi. Asia on päinvastoin: usein pienet lemmikit aiheuttavat oireita vielä helpommin kuin kissat ja koirat. Se johtuu luultavasti siitä, että niiden hilse on ikään kuin ärhäkämpää.

Myös kanien ja marsujen häkeissä käytettävät kuivikkeet ovat voivat aiheuttaa oireita. Matelijoistakin lähtee jonkin verran hilsettä. Turvallisin vaihtoehto on akvaario.

Voiko omalle lemmikille siedättyä?

Kyllä voi. Omasta lemmikistä ei välttämättä saa oireita, vaikka muista saisikin. Syytä tähän ei tiedetä.

Allergialääkkeiden käyttäminen ei vähennä siedättämisen vaikutusta. 

Jos allergiaoireet ovat lieviä ja ajoittaisia, niiden kanssa voi elää. Vähäisiäkin oireita täytyy kuitenkin hoitaa, koska hoitamaton allerginen nuha kasvattaa astmariskiä. Allergialääkkeiden käyttäminen ei vähennä siedättämisen vaikutusta. Jos onnellisesti käy, voidaan lääkitys jättää pois.

Lasten kohdalla siedättämistä harkitaan aina tapauskohtaisesti lääkärin kanssa. Alle kuusivuotiaan lääkitykseen tarvitaan resepti.

Jos lapsella on muitakin allergioita, onko myös lemmikkiallergia todennäköisempi?

Riski on suurempi, mutta lemmikin ottamista ei voi suoraan kieltääkään. Siitepölyallergikon kannattaa siirtää lemmikin hankkiminen syksylle, kun siitepölykausi on ohi. Silloin on pienempi riski saada oireita.

Voiko mahdollista allergiaa testata lainalemmikillä?

Lainalemmikki antaa ainakin viitteitä. Jos oireita tulee heti, viesti on selvä: lemmikkiä ei kannata ottaa.

Allergiatestin tulos kertoo, löytyykö verestä vasta-aineita. Varmasta allergiasta on kyse silloin, kun eläi­mestä saa oireita.

Onko astma este lemmikin hankinnalle?

Kyllä. Etenkin silloin, jos astmaa ei saada hallintaan normaalisti määrättävillä hengitettävillä lääkkeillä, ei lemmikkiä kannata ottaa. Jatkuvasti oireileva astma vaikuttaa elämänlaatuun merkittävästi.

Kun yksi on allerginen, koko perhe joutuu luopumaan lemmikistä. Mikä auttaa?

Siitä täytyy jutella perheen kesken. Lähes kaikki vanhemmat ymmärtävät kyllä, että lapsen terveys on lemmikkiä tärkeämpi. Sisarukset voivat olla kinkkisempiä.

Asiantuntija Anne Vuorenmaa Allergia-, iho- ja astma­liitosta.

Vierailija

Allergiaturvallisia koirarotuja ei ole, mutta omalle lemmikille voi siedättyä

Mutta siinä on vaan se, jos alkaa ottaa lääkkeitä niihin alkuoireisiin, ei siedäty. Jos siis siedättymistä haluaa yrittää, kannattaa vaan sietää oireet. Itse saan aina uudesta koirasta allergiaoireita, mutta muutamassa kuukaudessa siedätyn. Oireet ja siedättyminen on ihan samanlaisia riippumatta siitä onko rotu paljon vai vähän allergisoivana pidetty.
Lue kommentti
Vierailija

Allergiaturvallisia koirarotuja ei ole, mutta omalle lemmikille voi siedättyä

Olen siedättynyt jo kolmelle eri koiralle, kaikki eri rotua. Nykyinen koira on piikkiturkkinen ja pistelevät karvat saavat aikaan komeaa nokkosihottumaa monta kertaa päivässä. Se onkin ainoa oire, hengitysoireet ja vuotavat silmät ja nenä helpottivat ensimmäisen kuukauden aikana. En todellakaan ota lääkkeitä useaa kertaa päivässä vuosia putkeen. -astmaatikko
Lue kommentti

Moni lapsi löytää itse oman lajinsa. Jos sopivaa ei vielä ole tullut vastaan, anna Meidän Perheen harrastuskoneen auttaa!

 

Suomalaiset lapset harrastavat paljon, selviää Meidän Perhe -lehden kyselystä. Lapsuudentutkijan mukaan harrastamiselle ei kannata antaa liian isoa painoarvoa. ”Harrastamispakosta on tyhmää ahdistua”, Kirsi-Pauliina Kallio sanoo.

Onko mitään ihanampaa, kuin nähdä, miten oma lapsi kehittyy ja oppii uutta? Silmien loiste, joka viestittää ”minä osaan!”

Mutta onko se onnellinen katse kaiken vaivan arvoista? Meidän Perhe selvitti, miten paljon aikaa ja rahaa suomalaisperheet lastensa harrastuksiin käyttävät. Valtaosalla lapsista oli 2–3 harrastusta. Ja perheissä keskimäärin 2–3 lasta. Lyhyelläkin matematiikalla tajuaa, että on siinä vähän aikatauluttamista, että arjen saa sujumaan.

”Tuntuu, että välillä ajatellaan, ettei lapsella ole ollut hyvä lapsuus, jos ei ole panostettu monipuolisesti harrastustoimintaan.”

Lapsuudentutkija Kirsi-Pauliina Kallio Tampereen yliopistosta on vertaillut lasten arkea Suomessa ja Briteissä. Isossa-Britanniassa lasten vapaa-aika kuluu usein esimerkiksi vanhempia autellen ja kavereiden kanssa, ei ohjatusti harrastaen.

–Suomessa harrastamisella on paljon suurempi merkitys. Meillä lapset kokevat harrastamisen täysin luonnollisena osana arkea. Se on samalla lailla itsestään selvä asia kuin koulunkäynti ja kotona olo, Kallio sanoo.

”Ei kukaan ole sen takia luuseri, että ei ole harrastanut mitään lapsena.”

80 prosenttia Meidän Perheen kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että hyvän vanhemman velvollisuus on tarjota lapsilleen harrastusmahdollisuuksia. Tutkijan mukaan harrastamiselle ei kuitenkaan kannata antaa liian isoa painoarvoa. Jos vaikka perheen talous tai vanhempien jaksaminen joutuu liian koville lasten harrastusten tähden, kannattaa tilanne arvioida uudestaan.

–Harrastamispakosta on tyhmää ahdistua. Voiko itselleen rakentaa turhempaa vankilaa? Ei lasta kukaan pysty etukäteen pelastamaan sillä, että olisi 100-prosenttinen äiti tai isä. Eikä kukaan ole sen takia luuseri, että ei ole harrastanut mitään lapsena.

–Tuntuu, että välillä ajatellaan, ettei lapsella ole ollut hyvä lapsuus, jos ei ole panostettu monipuolisesti harrastustoimintaan. Hyvä lapsuus voi kuitenkin olla monenlainen.

”Voi kuulostella, haluaako lapsi harrastaa mitään.”

Myös lapsen vapaa-ajan rooli voi olla monenlainen. Se voi olla yhdessäoloaikaa perheen kanssa, kavereiden kesken majan rakentamista tai jokin harrastus.  Kallion mukaan kannattaa miettiä, mistä perheen hyvinvointi syntyy ja mistä lapsi itse on innostunut.

–Voi kuulostella, haluaako lapsi harrastaa mitään, vai olisivatko hänelle vaikka uimahallireissut vanhempien kanssa kiva asia.

Lue lisää aiheesta elokuun Meidän Perhe -lehdestä!

Vierailija

Tutkija: Lapsen ei tarvitse harrastaa mitään

Meillä on 6- ja 4-vuotiaat lapset. Olen yrittänyt jo useamman vuoden oikein tyrkyttää harrastuksia, varsinkin nyt kun jään taas äitiyslomalle. Kumpainenkin lapsi sanoo varsin painokkaasti, että he haluavat olla isän ja äidin kanssa kotona ja leikkiä keskenään. Kun päiväkodissa kysellään harrastuksista, kuusivuotias sanoo ylpeänä harrastavansa pyöräilyä ja retkeilyä. Pienempi sanoo harrastavansa musiikkia. Onneksi meillä on paljon soittimia (mies musiikkialalla töissä) ja ne ovat lasten...
Lue kommentti
Vierailija

Tutkija: Lapsen ei tarvitse harrastaa mitään

Vierailija kirjoitti: Harvinaisen typerä juttu. Päin vastoin, harvinaisen viisas juttu. Tietysti lapsilla on hyvä mielekästä tekemistä ja tarpeeksi liikuntaa vapaa-ajalla tabletin tuijottamisen sijaan, mutta jokailtainen kuljetusrumba on vapaaehtoinen elämäntapa, eikä mikään pakko. Enkä tiedä siitäkään, onko vapaa-ajan toiminnan tavoitteellisuus kovin tärkeää. Koulu on kuitenkin lapsen työtä. Äärimmäisen harvasta lapsesta tulee harrastuksensa ammattilaista. Tulevan tradenomi-Tuijatapanin ei ole...
Lue kommentti